Porinaa ranskalaisista.

Aivan! Nythän on ranskalaisten kansallispäivä kallistumassa lopuilleen. Ei tule koskaan mietittyä sitä millaista Ranskassa on jos heidän suuri päivänsä sattuu perjantaille…  

Meidän on hyvin vaikea ymärtää, tai sitten ei ole, sitä mitä Ranskan kansallipäivä ranskalaisille merkitsee. Suomella on itsenäisyyspäivänsä jonka vietolle ei ole vastinetta muualla. Meidän itsenäisyyspäiväämme vain vietetään talvella ja keskellä joulun odotusta. Se kyllä antaa oman leimansa.

Ranskalaiset sitä vastoin viettävät suurta päiväänsä keskellä kesää ja siksipä se onkin aivan eri luonteinen. Mikään hirmuinen ryypiskelypäivä se ei ole sillä ranskalaisten viinikulttuuri on paljossa siistiytynyt sitten 1960-luvun. Päivää leimaa enemmänkin valtava arvokkuuden tunne. Siitä huolimatta kansallis-päivänä on ajettu myös yksi Tour de Francen etappi.

Ranskalaisia saadaan kiittää monista asioista mutta on asioita joista heitä ei aina niin kauheasti pitäisi kiittää. Esimerkiksi ransakalaisten standardisoimis-vimmaa on välillä aika vaikea ymmärtää. Heitä saamme kiittää metreistä ja kiloista sekä kaikesta muusta mahdollisesta ja onpa direktiivi-järjettömyyden taustalla juuri ranskalainen sielu.  

Ranskalaiset ovat hyvin ylpeää ja kunnianherkkää porukkaa ja on aivan käsittämätöntä se, että EU:lla on kaksi istuntopaikkaa, toinen juuri Ranskan Strassbourghissa. Hieno paikka kaikinensa, ainakin heinäkuussa 1986 jolloin pistäydyin ko. kaupungissa. Ja täytyyhän sanoa että eihän De Kroneburgh maistu missään niin hyvältä kuin juuri Strassbourghissa.

Ranska on suuri sivistysvaltio, sitä ei pidä kiistää. Monella tavalla sillä on ollut paljon annettavaa koko maailmalle. Näin Beijingin-kisojen alla pitää myös muistaa se, että olympia-liikettä ei tuntemassamme mielessä olisi syntynyt ilman ranskalaisia ja heidän intomielistä paroni De Coubertinia.  

De Coubertin oli hyvin myötämielinen suomalaisille silloin kun emme olleet itsenäinen maa. Paljolti hänen ansioistaan saimme osallistua mm. vuoden 1912 kisoihin. Asioiden kulusta kertoo väkevällä Martti Jukolan Suuri Olympiakirja. Nyt huomataankin että olemme puhuneet varsin vähän ranskalaisista otsikkoon nähden; enemmän urheilua. Mutta onhan Ranska myös urheilun suurmaa.