XXXIII olympiadin alkuun on enää 123 päivää ja sehän tarkoitaa sitä että ensi vuoden heinäkuussa pidetään Ranskan Pariisissa kolmannetkymmenennet olympialaiset. Vuonna 1916, 1940 ja 1944 kisojahan ei pidetty suurten sotien vuoksi. Kisakuume nousee ja nähtäväksi jää millaiset kisat jäävät historiaan.
Sumen edellinen kultamitali kesäkisoissa on vuodelta 1924. Edellisen keran kun kisat pidettiin Pariisissa suomen saldo oli 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia. Kultamitalien määrässä Suomi päihitti Isäntämaa Ranskan yhdellä. Mitalirohmu oli Yhdysvallat: 47 kultaa, 27 hopeaa ja 27 pronssia. Ensi vuonna isäntämaalta on odotettavissa menestystä ja tällä kertaa kultamitalien määrässä Suomi jää varmasti jälkeen.
Suomen eilinen lentopallon EM-kisojen avaus nostatti varovaisia toiveita yhdestä asiasta. Nimittäin vain yhden kerran suomalainen palloilujoukkue on päässyt mukaan karsintojen kautta. Kyse on tietenkin Kalevi Tuomisen valmentamasta koripallojoukkueesta vuoden 1964 Tokion kisoissa. Nyt kun itsellä on perspektiiviä asioihin iän myötä niin ymmärtää vuoden 1980 tilanteen jolloin Tuominen oli olympiakomitean valmennuspäällikkönä. Tuomisen arvovalta ja luontainen auktoriteetti oli valtava. Tuossa vaiheessa Tokion kisoista oli ”vain” 16 vuotta. Jos nyt kelataan 16 vuotta taaksepäin ollaan tietenkin vuodessa 2007 eli vuoden 2008 Beijngin kisojen kynnyksellä.
Suomalaisilla ei ole käsitystä siitä millaista juhlaa suurten maiden urheiluyleisö saa viettää kun heillä voi olla mukana joukkue jopa kolmessa kesäkisojen pallopelissä. Joukkueurheilu yhdistää ja menestys niissä luo yhteishenkeä aivan eri tavalla kuin yksilösuoritukset. Eilinen komea voitto Kroatian joukkueesta ei näkynyt Helsingin Sanomien urheilusivuilla millään lailla. Sen sijaan koripallon MM-kisoissa alisuorittanut koripallomaajoukkue sai taas runsaasti tilaa. Suomi oli suorastaan ylivoimainen ja tuollaista suoritusta ei ole ennen juuri nähty. Vastassa oli kuitenkin varma kestomenestyjä ja palloilun joukkuepelien suurmaa.
Kroatian asukasluku on noin 4,3 miljoonaa ja se on yksi entisen Jugoslavia osavaltioista jos näin voidaan sanoa. Siinä maassa osattiin palloilla ja näissäkin kisoissa on mukana tuon valtion 5 perillistä: Kroatia, Serbia, Slovenia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro. Slovenia oli vuoden 2021 turnauksen loppuottelussa ja hävisi Italialle ottelussa joka olisi voinut päättyä myös Slovenian voitoon.
Eilen nähtiin aivan uudenlainen Suomen lentopallomaajoukkue. Pientä epävarmuutta oli ilmassa urheilutoimittajien mielestä. Kaksi tärkeää pelaajaa oli poissa loukkaantumisten takia ja sen myötä menetettiin kokemusta. Antti Ronkainen ja Severi Savonsalmi olisivat ilman muuta mahtuneet mukaan joukkueeseen. Mutta toisen epäonni voi avata tilaisuuden nälkäisille kavereille ja sehän nähtiin eilen. Lentopallo on laji jossa suuri tarina voi lähteä kasvamaan arvoturnauksissa. Suomella ei ole kisojen fyysisin ja pisin joukkue mutta eilisen perusteella voidaan kuitenkin sanoa että nyt kasassa on kaikkien aikojen lahjakkain porukka. Lisäksi lajiliitolle pitää antaa tunnustusta että valmentaja Joe Banks on saanut tehdä työtä pitkäjänteisesti.
Suomen pelin kaikki osa-alueet toimivat hyvin. Pakkohan näin on sanoa jos voitto tulee kolmessa erässä kokonaispiste-marginaalilla 75-60. Mutta aina voi parantaa hieman edellisestä ja kun joukkueella ei eilen ollut yhtään heikkoa hetkeäkään niin puitteet kasvutarinalle on olemassa. Joukkue ei ole yhden ulkomailla, toisella mantereella pelaavan supertähden varassa ja syvyyttä porukasta löytyy avauskuusikonkin lisäksi. Ketään ei eilisen jälkeen pitäisi nostaa aivan erityisesti esille mutta kyllähän Eemi Tervaportin paluu ykköspassariksi nostatti tunnelmaa kotikatsomoissakin. Katsotaan nyt mihin veljesten matka vie...
Tänään on sitten vastassa Varnan lohkossa isäntämaa Bulgaria.
Otsikkokuvassa on kuubalainen Diego Lapera. Miehellä olo mittaa 182 senttiä mutta ponnistusvoimaa aivan hillittömästi. Usein hän löi kaksimetristen miesten torjunnan yli. Suomen vuoden 2023 EM-kisajoukkueen kaverit yltävät vauhdista parhaimmillaan yli 350 sentin lyöntikorkeuteen ja blokkikorkeus on useimmilla 325 senttiä. Lentopallon verkon yläkorkeus on 243 senttiä. Lapera herätti suurta hämmästystä ponnistusvoimallaan vuoden 1976 Montrealin kisoissa. Blokkikorkeus on varmaan jotain 340 sentin luokkaa. Kuuban lentopallomaajoukkue sai vuoden 1976 kisoissa pronssimitalin.
Vuoden 1924 Pariisin kisojen hahmo oli tietenkin Paavo Nurmi mutta yksi hyvin tyylikäs suoritus oli myös skotlantilaisen Eric Liddellin suoritus 400 metrin juoksussa. Liddellin tarina urheilu-uran osalta on kerrottu hyvin totuudenmukaisesti elokuvassa ”The Charriots of Fire.” Tässä kuitenkin video Pariisin juoksusta. Siitä ei välity kovin helposti Liddellin erikoinen juoksutyyli mutta kun asiaan kiinnittää huomiota niin siitähän se. Paljon jäi sanomatta. Keskeneräinen tämäkin. Mutta päästetäänpä Eric Liddell irti.
