Uudemmat seitsemän sinettiä. VII Sinetti. Yksinkertainen elämäntapako yksinkertaisin ratkaisu?

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä.  VII Sinetti

Niin on, ainakin toistaiseksi. Ystävämme musulmaanithan ovat sukupolvi sukupolven perään päivitelleet tätä maailman huonontumista. Ennen ei kunnon kauppoja voinut tehdä ellei juotu kupillista minttuteetä, poltettu vesipiippua, päivitelty maailman huonontummista oikein urakalla ja luettu Koraanin ensim-mäistä suuraa. Siinäpä olisi esimerkkiä myös kristityille. Koraanin voi korvata vaikkapa kappaleella Saarnaajan kirjaa... Mutta mikä olisi sitten se yksinkertainen ratkaisu tähän kammottavaan ongelmaan joka on edessämme? Moneen ns. ongelmaan on on ollut vastauksena hyvin yksinkertainen ratkaisu. Usein se vain on niin arkipäiväinen ettei sitä tule edes ajatelleeksi. Useimmiten ihmisen ongelmien aiheuttaja on ihminen itsessään, eivät toiset ihmiset. Toisaalta syy voi olla vanhemmissa tai yhteiskunnassa jos elämäntaitoja ei tarpeeksi opeteta. Tässä kaipaisi vähitellen vanhaa kunnon oppiainetta peruskouluihin, nimittäin kansalaistaitoa. Sitähän ei ole juuri sellaisenaan opetettu kouluissamme sitten 1970-luvun alun!

Ratkaisua ongelmiin ei välttämättä saada nopeasti, eikä ole todennäköistä että maailma kokisi tarvittavan herätyksen lähivuosina, tai edes seuraavien vuosikymmenten vuoden aikana. Vaikka kuinka yrittäisi elää yksinkertaisesti joutuu huomaamaan kuinka esimerkiksi vuosi vuodelta roskapussi täyttyy nopeammin. Jos yrität käyttää vähemmän printtipaperia ja oikolukea vaikkapa saarnat suoraan näytöltä ei siinä mitään kostu jos jotkut firmat ”ottavat vahingon takaisin” ja suoltavat postiluukkuusi ylettömän paljon mainoksia ja muuta turhaa tarjousta. 

Kaiken lisäksi asuminen ihmisläheisessä ympäristössä on suoranainen kauhu-paradoksi. Nurmijärvi-ilmiö on kyllä mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen, mutta se käy yhteiskunnalle ja ekosysteemille kalliiksi. Isoja taloja ja turhia kuutioita plus 25 celsiusta huoneenlämpöineen. Tallissa kaksi autoa, ja sisällä valtava valikoima, suorastaan arsenaali tarpeettomia ja vieläkin tarpeettomampia purruuttimia... Helsingistä Nurmijärvelle muuttaminen kasvattaa ekologisen jalanjäljen melkein nelinkertaiseksi! 

Lopputeesejä

I Yksinkertainen elämäntapa ja maalla asumisen ihannointi ei ole ratkaisu ellei liikkumista rajoiteta ja ihmisiä velvoiteta omakohtaiseen ruuantuotantoon.

II Tekniikan tulee luoda käytännöllisiä sovellutuksia jotka aidosti vähentävät energiankulutusta.

III Kansalaistaito on otettava jälleen koulujen oppiaineeksi ja sille on raivattava tilaa muiden oppiaineiden kustannuksella. 

IV Tarvitaan aivan uudenlaisia ”terveystarkastajia”, joilla on myös esivallan valtuutus panna toimeen nopeasti erinäisiä asioita.

V Parantuneiden elämäntapojen ei tarvitse olla mikään ikävä ja tylsä asia.

VI Vastuu yksinkertaisempien elämäntapojen omaksuttamisesta on myös kirkol-la ja sen työntekijöillä.

VII Yhteiskunnalla tulee olla mahdollisuus puuttua kohtuuttomiin pyrkimyksiin jotka juontavat juurensa ylikorostuneesta nautinnonhalusta. Vaarallisen prosessin kääntäminen oikealle kurssilleen vaatii yksilönvapauden rajoittamista.

Loppusitaatti:

9. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?
10. Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

Saarnaajan kirjan kolmannesta luvusta, mutta vuoden 1938 laitoksen  mukaan. Kaiken takana on se, että maailma on luotu yksinkertaiseksi ja helpoksi asiaksi mutta inehmo on sen käyristänyt...

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä. 

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia kun se oikein oivaltaa: Gimme, gimme, gimme.

Uudemmat seitsemän sinettiä. VI Sinetti. Terraformalisaatio. VI Sinetti

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä.

Käsittelemme otsikkoa kuitenkin järjestyksessä terraformalisaatio ja Nooan arkki.
 Well... Terraformalisaatio on vielä scifin tasolla, mutta siihen uskoo hyvin vakavasti suuri joukko planeettamme asukkaita. Puhutaan jotka tapauk-sessa miljoonista ihmisistä. Ja kysehän olisi siitä, että jokin toinen pallopinta jossain päin maailmankaikkeutta, lähellä tai kauempana voitaisiin maapallo-kaltaistaa ja asuttaa. Herää tietystikin kysymys, onko se mahdollista. Well, well... Pidettiinhän sitäkin mahdottomana että inehmo laatii laitteen jolla voisi lentää! Parhain terraformali-saation kohde olisi naapuriplaneettamme Mars. Ehkä se olisi mahdollista jos planeetallamme olisi planetaarinen hallinto, väestö-ongelma ratkaistu, sodat historiaa ja taudit voitettu. Olisi siis RUOKAA, RAUHAA ja TERVEYTTÄ. Jos sen jälkeen jäisi voimavaroja niin mikseipä!

4 Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
5 -- mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
6 Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon,
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
7 Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi,
asetit kaiken hänen valtaansa:
8 lampaat ja härät, kaiken karjan,
metsän villit eläimet,
9 taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat.
10 Herra, meidän Jumalamme, suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
Jos jotain Elämästä /sun suotiin oivaltaa
/ Niin riennä ohi tästä / 
Ja etsi Jumalaa
On mulla tyhjä käsi
/ En mitään antaa voi
/Tie sinun löytämäsi
/vain sulle jotain suo / 
Ja ”Miksi? Minkä tähden?” / mä vielä kyselen
 / ja tielle lähden / 
kun mitään tiedä en
Mut kerran ehkä minut / kun valtameret maan 
ja kuun / oon purjehtinut /
Syyn syntyyn saatetaan.

Mutta kaiken tuon jälkeenkin olisi kysyttävä sitä, miksi moiseen ryhdytään. Jos ongelma olisi ratkaistu ja ihmiskunta voisi elää ja kehittyä seuraavat pari miljardia vuotta niin olisiko kaiken motiivina vain ihmisen seikkailunhalu? Terraformalisaatio voisi tulla välttämättömäksi jos planeettaamme uhkaisi totaalinen tuho tai elinolosuhteemme kävisivät muuten niukoiksi. Huonostihan tässä käy jos kulutusta ei saada aisoihin. Kasvihuoneilmiö kiihtyy ja napajäätiköt sulavat, AINAKIN HETKEKSI! Nimittäin kasvihuoneilmiö äärimmilläänkään ei voi salvata seuraavan jääkauden voittokulkua. Well, well, well... Kaikki geologit ja muut tiedemiehet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä, aivan yksimielisiä, mutta melkoinen konsensus asiasta kyllä vallitsee. Todennäköisesti jäätiköt kuitenkin alkavat laajentua jo muutaman vuosituhannen kuluttua. Ehkä jäätiköt alkavat laajentua jo ensi vuonna, kukaan ei tiedä… Ensin siis kuitenkin ehkä vedenpaisumus ja sitten Ankara ja pitkä talvi… Nykyinen interglasiaali eli holoseeni, siis jääkausien välinen lämmin jakso, on kestänyt jo keskimäärin saman verran kuin muuta aikaisemmat interglasiaalit.

Nykyihmisen voittokulku alkoi jo ennen holoseenia mutta kukoistukseen olem-me nousseet vasta lämpimän jakson aikana. Nykyihiminen syrjäytti mainion nensku-ihmisen. Toisaalta jos risteytymistä tapahtui nykyihmisen ja nenskun välillä niin saattapahan tuossa käydä niinkin, että nenskut ilmestyvät uudelleen maailmannäyttämölle kun jääkausi oikein äityy ankaraksi. Ihmisen dna-raken-teestahan on suurin osa ns. “roskaa.”  Sitä ei tiedä mitä ylläreitä sieltä joskus esiin ponnahtaa. Tiedä vaikka entistä ehompi nensku-laji…

Mutta joskus voimme olla tilanteessa jossa terraformalisaatio toteutuu vaikkapa Mars-planeetan suhteen. Ja juuri tässä ajatuskulussa tulee mieleen Nooan arkki. Terraformalisaatio vaatii valtavien taloudellisten ja teknologisten sijoitusten lisäksi aikaa ja kärsivällisyyttä. Mars-projekti vaatisi varmaankin tuollaiset 10 000 vuotta. Perspektiivi on huikea. Esim. Egyptin ensimmäisen dynastian perustamisesta on ”vain” 5000 vuotta aikaa. Ihmiskunnan on todellakin ratkaistava monta ongelmaa ennen tätä hanketta. Mutta entäpäs jos jollakin on todella niin paljon rahaa ja valtaa että hän voi sen toteuttaa. Ja entäpäs jos:

”Aikojen lopulla ihmisten pahuus ja ahneus saavutti hirmuiset mittasuhteet. Oli mies nimeltään Haon. Hän omisti koko maailman ja hänellä oli kaikki valta. Hän inhosi kaikkea mitä muut ihmiset tekivät, ja hän päätti tuhota koko ihmissuvun ja kaikki mitä maan päällä oli. Hän rakensi valtavan laivaston avaruusaluksia ja suuren planeettaa kiertävän avaruusaseman. Hän kirjoitti kaiken elämän koodin ylös ja päätti asuttaa Mars- planeetan. Mukaansa hän otti kolme poikaansa ja heidän vaimonsa. Elämän koodit oli tallennettu ja uudelleen rakennettu. Hän julisti uuden luomisen ja kaikki oli valmista...”

No ei kai nyt sentään? Nyt kai pitäisi siteerata raamattua. Tehdään niin ja pistetään kehiin muutama jae psalmista 8:

Toisaalta tässä tulee mieleen myös Lauri Viidan mahtava hymni “Vaeltaja”:

Tuoda, tuoda ja mixi, mixi! Herää myös kysymys; kumpi tulee aikaisemmin, Jeesus vai jääkausi. Viran puolesta ja muutenkin on sanottava kai että ”kyllä Jeesus tulee aikaisemmin kuin jääkausi.” 

Tämä teksti kuuluu osana kirjoitukseen joka on julkaistu ETSIJÄ-lehden numeroissa 2-3/2007. Kirjoitussarja on "Saarnoja saapasnahka-tornista."

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä.

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia: Ecco la Primavera.

Uudemmat seitsemän sinettiä. V Sinetti. Tekniikan mahdollisuuksista. V Sinetti.

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä. Tekniikan mahdollisuuksista. V Sinetti.

Tässä tarkastelussa tekniikan mahdollisuudet ovat aika tavalla kaksipiippuinen juttu, suorastaan paradoksaalinen sellainen. Maapallon nykyinen tila johtuu paljolti siitä, että tekniikan avulla luonnonvarojen tehokas riistäminen on tullut mahdolliseksi. Toisaalta se on kaikkinensa ihmiskunnan suuri mahdollisuus kunhan olennainen ymmärrettäisiin paremmin. Onkin tehtävä selväksi se, että tiede ja tekniikka ovat aivan kaksi eri asiaa. Tekniikan kehittäminen on kylläkin ihmiselle myötäsyntyinen ominaisuus. Toisessa päässä on hienonhieno piikivi-työkalu, toisessa ääripäässä vaikkapa hieno kannettava tietokone. Tiede on pohjimmiltaan kaiken selittämistä eikä se koskaan ole mitään konkreettista. Tekniikkahan on insinööritaitoa. Tieteessä ei sinänsä ole mitään synnillistä ja väärää, mutta jos se palvelee pyyteettömästi vain tekniikkaa niin silloin ollaan kestämättömillä jäljillä.

Kuinka paljon tekniikan avulla voidaan sitten pitkittää ihmiskunnan järjetöntä tuhojuoksua? Ehkäpä muutaman sata vuotta. Ruuantuotantoa voidaan vielä lisätä, tai tiettyjen kasvien satomäärät voidaan pitää  samoina. Kaiken kauheus on vain siinä, että ravinto-, ja öljykasveja ja sokeriruokoa tisleerataan auton polttoaineeksi ihmeellisen biopolttoainehuuman riehuessa ympäri maailmaa. Ja kyllä asia vain niin on, että jos vastakkain on 800 miljoonaa autoa ja kaksi miljardia köyhää niin, ihmisen taipumukset tuntien, on helppo arvata miten tässä käypi...  Satomäärät voivat Suomessa kasvaa lämpimien kesien ja hyvän vedekin seurauksena. Sama ilmiö tuskin toteutunee muualla. Vaikka täällä riittäisi biopolttoaineen tuotantoon kymmenen prosenttia peloistamme niin ei käy muualla.  Biotekniikka tuo vain lyhytkestoisen avun.

Mutta onko olemassa mitään tekniikan käytännön siunauksia? Onhan niitä paljonkin, ja ne ovat yksinkertaisia. Intiassa on tuotettu paljon halpoja käytän-nön sovellutuksia. On sähköttömiin talouksiin soveltuvia aurinkoenergialla päi-väsaikaan ladattavia ”lyhtyjä,” tehokkaita minivedenpuhdistimia ja köyhien ihmisten lapsille tarkoitettuja halpatietokoneita. Jos ihmiskunta joskus omaksuu yksinkertaisemmat elämäntavat niin sen ei tarvitse merkitä mitään tekniikka-kielteisyyttä, meidän ei tarvitse palata esiteolliseen aikakauteen ja tehdä  Sen aikakauden ihmiskunnan koko kapasiteetti on käytössä ja heillä ei ehkä ole samaa ihonväriä eikä samaa uskontoakaan, mutta ehkä yhteinen peruskieli ja internetistähän ihmiskunta ei enää koskaan pääse eroon.

Tässä yhteydessä on sanottava muutama sana lääketiede-nimisestä tekniikasta. Lääketieteen ansiosta ihmiset elävät pidempään ja terveemmin kuin aikai-semmin. Se ei kuitenkaan tee kenestäkään kuolematonta, vaikka joskus Kymin seurakunnan nuortenilloissa kehittämämme idea ns. ”telomeeri-terapiasta” onnis-tuisikin. Tekniikan avulla ihminen voi ehkä saavuttaa ainakin kahdensadan vuoden iän, ehkä pidemmänkin. Kun ottaa huomioon kehityksen kehityksen nopeuden niin ollee mahdollista, että maailmaan on jo syntynyt sellaisia ihmisiä jotka tulevat elämään nuo kaksisataa vuotta. Eri asia sitten kenen polla moista kestääpi... Tietystihän tuollainen antaisi mahdollisuuden harrastaa ja kehittää itseään, mutta tässäkin yhteydessä tulee muistaa se kuinka paljon tuol-lainen maksaa? Hintalappu lienee sama kuin tämän päivän avaruusturismilla. Ajatus on veikeä! Muutama miljoona nanorobottia vain suoneen ja eikun putsaamaan  ja jahtaamaan vapaita radikaaleja. Lääketiede siis voi tehdä ihmiskunnasta terveemmän ja pitkäikäisemmän mutta kuolematonta se ei kenestäkään tee. Elämähän on loppujen lopuksi varsin demokraattinen asia... Eipäs tässä muuta enää voi tehdä kuin siteerata saarnaajan kirjaa 6:10-12:

10 Kaikelle, mikä on olemassa, on annettu nimi jo kauan sitten, ja edeltäkäsin on säädetty, mitä ihmisestä tulee. Ei hän voi käräjöidä vahvempaansa vastaan. 11 Mitä enemmän on sanoja, sitä enemmän turhuutta. Mitä hyötyä siitä on ihmiselle? 12 Kuka tietää, mikä on ihmiselle hyväksi hänen vähinä ja turhina elinpäivinään, jotka hän viettää varjon tavoin? Entä kuka pystyy kertomaan ihmiselle, mitä seuraa hänen jälkeensä auringon alla?

Tämä teksti kuuluu osana kirjoitukseen joka on julkaistu ETSIJÄ-lehden numeroissa 2-3/2007. Kirjoitussarja on "Saarnoja saapasnahka-tornista."

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä.

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia: Tourdion - quand je bois du vin clairet.

Uudemmat seitsemän sinettiä. IV Sinetti. Paikallisuus ja globaalisuus.

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä. Paikallisuus ja globaalisuus. IV Sinetti.

Globaalisuudeksi mielletään nykyään pitkälti rahan ja investointien liikkuminen pääoman painopisteissä käytössä. Toisin sanoen tuotanto tapahtuu siellä missä se on kaikkein pienimmillä kustannuksilla toteutettavissa. Mutta jospa tarkkaillaan asiaa vaikkapa oman ruokapöytämme näkökulmasta niin havaitsemme joitain dramaattisia asioita. Pohjoiset kansat elävät paljolti ns. ”siirtomaatavaroiden” varassa. Lähdetäänpä liikkeelle vaikka aamusta. Kahvia, teetä, kaakaota, appelsiinimehua ja joillekin vielä päälle tupakkaa. Ja kenelleppäs ei maistuisi banaani? On harmi ettei siirtomaatavarakauppoja sinänsä enää ole, näkisimme silloin aivan konkreettisesti mitä em. tarkoittaa. 

Jokapäiväisessä käytössämme olevia tuontihyödykkeitä tuotetaan kaukana ja niiden kuljettaminen vaikkapa Pohjoismaihin on kallista puuhaa. Useimmat tuotteet olisivat korvattavissa täällä valmistetuilla tuotteilla. Banaaneja voisi tosin tulla melkoinen ikävä. Mutta eiköhän maidossa haudutettu väinönputki ajaisi saman asian... Ja mieluummin vuohenmaidossa...

Mutta eikö mitään hyvää globalisaatiossa?

Globaalisuuden hyvät puolet löytyvät ihmisten verkottumisesta. Toisaalta se on vain lisännyt liikkumisen tarvetta. Suurimmatkin lentokentät ovat käymässä ahtaiksi ja yhä suurempia lentokoneita on otettu käyttöön. Toisaalta lentoliikenteen kasvu on liittynyt suotuisaan taloudelliseen kehitykseen. Maailma on todellakin kutistunut. Globalisaatio on mahdollistanut planeetan resurssien tehokkaan käytön, ja on siten nopeuttanut monia haitallisia ilmiöitä.


Pitäisikö puhua jotain paikallisuudestakin? Tottahan toki!  Tottahan toki ei esimerkiksi vehnän-viljely ole mitenkään järkevää Suomessa. Globalisaatio on valtava eriarvoistaja. Se on kuitenkin monien paikallisuuksien verkko. Missä tuotetaan vehnää hal-vimmalla, siellä ollaan kuitenkin riippuvaisia vaikkapa polttonesteistä. Pieni Martiniquen saari on sitten täysin banaaniviljelmiensä ja sokeriruokonsa varassa. Vain suuret ja tarpeeksi laajoilla alueilla asuvat kansakunnat voivat olla omavaraisia. Ja tottahan globalisaation henki rakastaa suuria pääomia. Ja että löytyykö raamastusta mitään mainintoja globaalisaatiosta? Ehkä löytyykin:::
Tuohan on apostoli Paavalin Areiopagi-puheesta eli apostolien teot 17:24-27. Vaan entäpä kun määräajat päättyvät ja asuma-alueiden rajat murenevat? Jos Paavali eläisi tänä päivänä niin kyllä hän varmasti  ihmettelisi, ja sitten hän menisi nettiin... 

Vaikka globalisaatio on mahdollistanut luonnonvarojen tehokkaamman riistä-misen on se tuonut joitain siunauksiakin. Internet on yksi tällainen. Jos luon-nonvarat ovat nyt tehokkaassa käytössä, niin ihmiskunnan koko kapasiteetti on myös saatu käyttöön. Jos perinteisellä tavalla mielletty demokratia on mennyttä, on internet luonut aivan uusia mahdollisuuksia jokaiselle sen käyttäjälle. Monet monopolit ovat murtuneet. Periaatteessa jokaisesta voi tulla tietokirjatoimittaja. Jokaisella on oikeus levittää ja ennenkaikkea luoda informaatiota. Ajatellaanpa internettiä tulevaisuuden pienemmän ihmiskunnan palveluksessa.

 24 "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. 25 Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin -- itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun. 26 Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, 27 jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet.”

Tämä teksti kuuluu osana kirjoitukseen joka on julkaistu ETSIJÄ-lehden numeroissa 2-3/2007. Kirjoitussarja on "Saarnoja saapasnahkatornista."

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä.

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia: Schiarazula Marazula

Uudemmat seitsemän sinettiä. III Sinetti. Kysymys luonnonvaroista.

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä. Kysymys luonnonvaroista. III Sinetti

Aluksi on määriteltävä se mitä luonnonvaroilla tarkoitetaan. Käsitettä rajoittaa se, että usein vain luonnonvaroiksi mielletään yksittäiset raaka-aineet. Luon-nonvaroja ovat myös vesistöt ja maa-alueet, ja luonnollisestisikin ilmakehä. Koko biosfääri muodostaa luonnonvaran kokonaisuudessaan, toisaalta luonnon-varoja ovat myös kaikki hyödynnettävissä olevat geosfäärin toiminnot. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että suvereenit valtiot ja niiden asukkaat omistavat luon-nonvarat. Ainakin teoriassahan näin on... Tosiasiassa luonnonvarojen hyödyn-tämiseen tarvitaan pääomaa. Loppujen lopuksi luonnonvarojen omistusoikeus on siirtynyt suurille yhtiöille. 

Venäjä omalaatuisine valtiokapitalismeineen muodostaa tässä poikkeuksen, eikä välttämättä huonoa poikkeusta ollenkaan. Toisaalta aina luonnonvaroja hallitseva sukupolvi tekee kohtalokkaan virheen katsoessaan omistusoikeuden kuuluvan heille rajoittamattomasti. Kyse on aina varastamisesta tulevilta polvilta. Tässäkin tarvittaisiin maailmanhallitusta jolle kaikki suvereenit valtiot olisivat luovuttaneet valtansa koko planeetan hyväksi tehtävää päätöksentekoa varten.

Luonnonvarat ovat siis rajalliset. Niiden hyödyntämisessä ei ole mitenkään järkeä että niitä tuotetaan valtavan pitkien matkojen päästä. Pienempi ihmiskunta luonnonvarjojen suhteellisessa läheisyydessä olisi ihanne. Mutta tietyt luonnonvarat loppuvat suhteellisen nopeasti. Kaikkein suurin ongelma on öljyn riittävyydessä. Jonain päivänä se yksinkertaisesti vain loppuu. Samoin loppuvat tietyt mineraalit. Toisaalta jos ihmiskunta löytää ratkaisun rajoittaa kokoaan voidaan ryhtyä sellaiseen hölmöläisten hommaan että ryhdytään purkamaan edellisten sukupolvien ”monumentteja” ja muita rakenelmia. Tosiasiahan on se, että tulevat sukupolvet joutuvat käyttämään huomattavasti aikaa aikaisempien polvien sotkujen siivoamiseen ja järjettömien rakennelmien purkamiseen. 

Nykyään miellämme terrorismin vastaisen sodan uudeksi sodan muodoksi. Tulevat sukupolvet joutuvat käymään sotia joiden siemenet on kylvetty ahneiden sukupolvien toiminnan aikana.  Nykyinen yhtälö on siis mahdoton ja se jättää jollain tapaa ikuiset jäljet. Kaikessa kauheudessaan asia on tässä: ”Tämä tiedetään, mutta yhtään todella merkittävää askelta kohti ongelman ratkaisua ei ole vielä otettu.” Joku Kioton sopimus on täyttä pelleilyä ellei ole olemassa mitään instanssia joka pakottaisi kaikki noudattamaan sitä!

27. Nämä kaikki koituvat hurskaille hyväksi, mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi.
29. Tuli ja rakeet ja nälkä ja rutto: nämä kaikki ovat luodut kostamaan.

Mutta millaiset luonnonvarat onkaan ”ihannepopulaatiolla” käytössään vaikkapa vuonna 2400? Yllättävän suuret! Toisaalta öljyä ei enää ole. Luonnonvaroja löytyy edellisten sukupolvien rakennelmista. Toisaalta kemianteollisuus on meille vielä tuntemattomilla prosesseilla luonut uusia raaka-ainereservejä. Geeni-manipulaatio, eikä pelkästään geeni-manipulaatio, vaan geneettinen rakentaminen luo mahdolliseksi uusien hyötykasvien luomisen, voidaan puhua jopa suur-hyötykasveista. Ihmisen kekseliäisyydellä ei todellakaan ole rajoja. Mutta näistäkään visioista ei ole mitään hyötyä ellei planeetan väkilukua saada edes enempää kuin siedettävälle tasolle. Samoin tarvitaan väetön keskittämistä asutuksen kannalta strategisesti parempiin paikkoihin.

Ja entäs se kristillinen näkökulma. Tällaisille puheille varmasti nauretaan, hypätään city-maasturiin ja mennään kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen tilai-suuteen. Saattaapa joku saarnamies vakuutella ekokatastrofien jo nytten alettua: ”Älkää välittäkö tällaisista. Kun Jeesus Kristus tulee kaikessa kunniassaan hän kyllä siivoaa kaikki sotkut.” Sen kyllä ymmärtää että kiitetään ruuasta Jeesusta, mutta pitäisikö myös automatka aloittaa laululla: ”Nyt kiitos Herralle bensasta, hän kaiken antaa armosta, kun taivaaseen kerran saavutaan ei rälläys lopu milloinkaan...” Tämäkin on aivan varmasti kestämätön yhtälö. 

Kyllä asia on todellakin niin että luomakunta on Jumalan temppeli ja me olemme sen vastuullisia tilanhoitajia; siis meidän pitäisi sellaisia olla... Raamatusta, tai paremmin sanottuna luterilaisten raamatusta ei löydy juuri sopi-vaa sitaattia tähän loppuun. Otetaan siis käyttöön katolilaisten ja ortodoksien kaanon ja kehiin Jeesus Siirak! VOTJOO! Tässä Siir. 39:26-27 :

26. Tärkeimmät, mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat: vesi, tuli, rauta ja suola, nisujauhot, hunaja ja maito, rypäleen veri ja öljy ja vaatetus.

Niin; antimet ovat Luojan mutta ihminen käyttää niitä väärin ja vain omaksi hyödykseen. Se on SYNTI.

Sama Siirak jatkaa aivan välittömästi jakeissa 39:28-29

28. On tuulia, jotka ovat luodut kostamaan ja jotka vimmassaan vitsaavat rajusti ja tuhon päivänä vuodattavat voimansa ja tyynnyttävät hänen vihansa, hänen, joka on ne luonut.

Että GULPS!

Tämä teksti kuuluu osana kirjoitukseen joka on julkaistu ETSIJÄ-lehden numeroissa 2-3/2007. Kirjoitussarja on "Saarnoja saapasnahka-tornista."

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä.

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia: Tourdion

Uudemmat seitsemän sinettiä. II Sinetti. Planeeetan väkiluku.

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä. Planeetan väkiluku. II Sinetti

Tällä hetkellä palleroisellamme taapertaa noin 6.6 miljardia inehmoa. Herää kysymys: kuinkas tässä on näin päässyt käymään? On arvioitu että maapallon väkiluku oli noin 250 miljoonaa ajanlaskumme alussa, ja että se pysyi samana seuraavat tuhat vuotta. Ensimmäinen miljardi saavutettiin 1800-luvun alku-puolella. Ensimmäinen vuosituhat yleistä ajanlaskuamme oli sotien ja tau-tien aikaa. Väestönkasvu on ollut mahdollista siksi, että taudit on käytännössä voitettu ja ruuantuotanto on saanut yhä intensiivisempiä muotoja. Paljon on kiittäminen  ja vihreää vallankumousta. Jos planeetan väkilukua halutaan vähentää on keinoja kovin vähän. Ensimmäisenä tulee mieleen pakkokeinot tai vapaaehtoiset toimenpiteet. Tässä yhteydessä on nostettava esiin enemmän kuin kuriositeettinä Pentti Linkolan kommentti ensimmäisen Persianlahden sodan aattona vuonna 1991: ”Toivottavasti tuolla alueella tapahtuu merkittävää tappamista.” Linkolan ohjelma ei ole kovin suotava... Jossain päin maailmaa, lähinnä Intiassa, on kokeiltu vapaaehtoisia sterilisaatio-ohjelmia. Menestys ei ole kovin vakuuttavaa.

Jotkut jaksavat vielä luottaa Malthusin oppeihin. Hänen tärkein oivalluksensahan on siinä että väestö voi kasvaa kontrolloimattomasti ns. geometrisessä sarjassa (2,4,6,8,16 jne...) kun ruuan tuotanto kasvaa aritmeettisessa sarjassa (1,2,3,4 jne...) Näyttää kuitenkin siltä, että ihminen on onnistunut tekemään Malthusin hypoteesin tyhjäksi; se pätisi enää eläinkuntaan. Nimittäin planeettamme voisi nykyään ylläpitää ainakin 10 miljardin ihmisen populaatiota pelkästään ruuantuotanon näkökulmasta. Eikö tästä ongelmasta ole mitään ulos-pääsyä. Ehkäpä on, mutta palaamme siihen vasta lopussa. 

Tosiasia on kuiten-kin se, että suuren intensiteetin ruuantuotanto rasittaa planeettamme oloja koh-talokkaalla tavalla. Kun samaan aikaan havitellaan yhä korkeampaa elintasoa ja kulutusta muutenkin niin ollaankin sitten todella kestämättömissä mittasuhteissa.

Mutta mikä olisi ihanteellinen väkiluku vaikka Suomen kokoiseen maahan. Jos ollaan rehellisiä niin ihmisen tulisi asua lähinnä Välimeren ilmastotyypin alueella. Ruuan tuotanto Suomen oloissa on käsittämättömän työlästä ja kallista. Mutta jos täällä halutaan asua niin lähdetään liikkeelle siitä kuinka paljon ener-giastamme voidaan tuottaa vesivoimalla. Vesivoiman osuus on noin 20%. Puh-taasti tästä näkökulmasta ajatellen maamme alueella voisi asua noin miljoona ihmistä. Jos katsomme asiaa puhtaasti ruuantuotannon näkökulmasta on ihanne-väestö noin 400 000. Tätä samaa kriteeriä käyttäen onkin sitten helppo laskea koko planeetan ihannneväkiluku. Se on kymmenesosa nykyisestä; 650 miljoonaa.

Suomessa väestö ei juuri enää kasva. Toisaalta tänne ollaan haalimassa siirto-laisia tekemään tulevaisuudessa tärkeitä perustöitä. Suomalaisen ovat vasta muutaman viimeisen sukupolven sukupolven vaihtaneet lisääntymisstrate-giaansa. Nykyisin on useimmissa perheissä vain kaksi lasta kun vielä 1800-luvulla lapsi-luku oli paljon suurempi. Toisaalta suuret lapsiluvut ovat pettäviä. Kun katsoo tarkemmin 1800-luvulla eläneiden avioparien lapsilistoja tekee aika karmean havainnon. Kahdentoista lapsen pesueesta selvisi usein täysi-ikäiseksi vain rei-lusti alle puolet ja perheen muonavahvuuksinen lapsiluku oli keskimää-rin neljä tai viisi. Mutta noissa oloissa oli pakko satsata määrään. Nykyään kaksi-lapsisissa perheissä lapsiin voidaan satsata lähes rajattomasti oli kyse laatu-ajasta per lapsi tai sitten harrastusvälineistä tms.

Mutta jos planeetan väkilukua ei saada aisoihin em. keinoilla niin mikäs onkaan ratkaisu? Eurooppalaiset ovat ainakin tehneet asiassa parannuksen. Maapallon väkiluku noussee reilulla kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Väkiluku nousee kaikkialla muualla paitsi Euroopassa, jonka väestö tulee laskemaan 728 miljoonasta 668 miljoonaan. Mikä selittää asian? Selitys on varsin yksinkertainen: kyse on naisemansipaatiosta. Siis siitä, että naiset ovat tulleet työelämään ja he ovat vähintään yhtä hyvin koulutettuja kuin miehet. Ensimmäinen lapsi hankitaan vasta yli 28 vuoden iässä, seikka mikä johtaa useimmiten kaksilapsisiin perheisiin.. Tässä on ainoa järkevä ja inhimillinen keino pudottaa planeetan väkiluku edes siedettävään viiteen miljardiin. Ehkä siihen päästään noin vuonna 2150. Ja mitä mahtaakaan raamatumme sanoa tähän asiaa, ja sanooko se mitään? Sanoohan tuo: 

“Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” Ko. lausehan löytyy aivan raamatun ensilehdeltä (1. Moos 1:27). Länsimainen elämäntapa levitessään muuallekin maailmaan tuo naiset mukaan yhteiskuntaan täysivaltaisina toimijoina. Mutta voiko asia olla noin yksinkertainen. Asiaa ei välttämättä voida tuon yksinkertaisemmin selittää. Ja yksinkertaisin selityshän on aina todennäköisesti oikea…

Tämä teksti kuuluu osana kirjoitukseen joka on julkaistu ETSIJÄ-lehden numeroissa 2-3/2007. Kirjoitussarja on "Saarnoja saapasnahka-tornista."

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä.

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia: Worldes blis ne last no throwe