Anaheim parantaa menoaan, entäs "Uusi jääkiekkoilu?"

 

Tänään onkin kiitollista kirjoittaa  jääkiekko-aiheinen porina. Nyt on kulunut yksi vuosi Vancouverin kisoista ja aikaa Sotshin kisoihin on vielä kome vuotta, Nyt eletään Pohjois-Amerikan Kansallisessa jääkiekko-liigassa kovia aikoja. Paikat ovat lujilla ja jokainen pinna on kiven alla. Nyt nousee arvoonsa joukkuepeli ja hyvä maalivahti nousee arvoon arvoonsa. 

Mielessä pelaajilla siintää kevään pudotuspelit eli elämä ja kuolema. Kukaan ei haluasi jäädä kesälomalle jo huhtikuun alussa. Jotkut pääsevät toki pidentämään kauttansa Jääkiekon MM-ksioihin. Juuri nyt eletään aikaa jolloin moni mies pysyy kasassa vain piikkien ja piristeiden kanssa. Mutta ammattilaishenki ei suostu antamaan periksi. Anaheim on päässyt hyvään vireeseen. Teemu, Saku ja Toni Lydman ovat varsin kovasssa iskussa. Joukkuuen huomaamaton sankari on ollut puolustaja Lydman jonka on plus/miinus-tilastossa toisena. Jospa sittenkin Sakullakin olisi vielä mahdollisuus kunnon play-off-kevääseen...

Jääkiekkoa on pelattu jo varsin pitkään samalla tavalla, vaikka sääntöjä on välillä näennäisesti muutettukin. Kyse on ollut viime aikoina lähinnä siitä, että taitokiekolle on haluttu antaa sijaa. Itse Teemu Selänne ehdotti viime vuonna Vancouverin talvikisojen aikaan kuitenkin vallan erikoista. Hänen mielestään taitokiekkoa pitäisi suosia, ja siihen päästäisiin yksinkertaisesti siirtymällä neljän pelaajan systeemin, siis maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa.

Kaukalohan  on  sama  kuin  ennekin  mutta  ukkelit  ovat  kasvaneet!  Neljä  vastaan  neljä  tilanteet  ovat  jääkiekkoilussa  kaikkein  viihdyttävintä  katseltavaa.  Mutta  jos  koko  ottelu,  siis  3x20  minuuttia,  pelattaisiin  neljällä  neljää  vastaan  niin  kasvaisiko  ottelun  kokonaismaalimäärä!?  Varmastikin  sillä  tilanteita  tulisi  solkenaan  kummallekin  maalille.  Samalla  koko  jääkiekko-nimistä  peliä  koskeva  taktinen  ajattelu  menisi  uusjakoon.  Ainakin  seuraavat  asiat  pitäisi  “miettiä”  uudelleen:

I  Mikä  olisi  keskushyökkääjän  rooli  uudessa  jääkiekossa?

II  Mikä  olisi  maalivahdin  rooli  muuttuneessa  pelissä?

III  Häviäiskö  perinteinen  puolustajatyyppi  kokonaan?

IV  Olisiko  uusi  pelaajatyyppi  eräänlainen  all-round-pelaaja!

V  Olisiko  uuden  jääkiekon  peliaika  4x10  min?

VI  Tarvittaisiinko  uudessa  jääkiekossa  sääntömuutoksia?

Taitaako  Teemu  itse  tietääkään,  että  NHL-liigassa  pelattiin  seitsemän  pelaajan  systeemillä  aina  vuoteen  1917  saakka!  Tuosta  seitsemännestä  pelaajasta  käytettiin  nimeä ROVER.  Kehitys jäällä olevan pelaajamäärän suhteen on ollut siis jo pienempään päin: 7 - 6 - ... Herää myös  kysymys  siitä  olisiko  perinteisen  keskushyökkääjän  väistyttävä  all-round-pelaajan  tieltä.  Uudessa  jääkiekkolussa  kaikilta  pelaajilta  vaadittaisiin  enemmän.  Jokaisen  tulisi  osata  luistella  taaksepäin  ja  lujaa  koska  uusi  pelityyli  vaatisi  juuri  sitä,  että  jokaisen  tulee  osata  pelata  paikalla  kuin  paikalla.

Nykyäänkin  on  ehkä  jopa  aivan  virheellistä  puhua  viisikosta  ja  maalivahdista  ja  siitä,  että  maalivahti  on  jääkiekkoilun  yksilöurheilija.  Viimestään  uuden  jääkiekkoilun  aikakaudella  maalivahdin  asema  korostuisi  entisestään  ja  ottelun  kuin  ottelun  tilastoissa  maalivahdilla  olisi  monta  syöttöpinnaa…  Teemu  ei  todellakaan  tiedä  millaisen  profetian  suustaan  päästi.  Maailma  on  täynnä  ihmeellisiä  asioita,  ja  ihmeellisillä  asioilla  on  vielä  ihmeellisempi  historia.  Kiekkokin,  siis  se  jota  yritetään  niin  kovasti  saada  maaliin,  oli  pelin  historian  alussa  nelikulmainen  ja  puusta  tehty.  Niin  se  vain  on…  Evoluution  voima  on  mahtava  ja  toivottavasti  saamme  katsella  viimeistään  vuoden  2042  olympialaisten  talvikisojen  jääkiekkoturnausta  jota  pelataan  uuden  jääkiekkoilun  säännöillä.  Ehkä  Teemukin  on  malttanut  jo  lopettaa  maajoukkueuransa!


Teemun ehdotuksesta on jo vuosi aikaa, mutta varsin vähän on asiasta ehditty puhua...

Teemu teki sen, mutta nähdäänkö jäällä Anaheim Express...

 

Eihän  Teemu  Selänne  jääkiekon  pelaamista  voi  lopettaa  ja  edessä  on  taas  uusi  kausi  ja  luvassa  paljon.  Jos  kaikki  menee  niinkuin  Teemu  suunnit-telee  niin  ensi  kaudella  kaksikko  Selänne - Kariya  on  jälleen  kasassa  ja  todennäköisestii  ketjuun  istutetaan  vielä  keskelle  Saku  Koivu.  Johan  tulee  valmista,  ellei  sitten…  Niin,  ellei  sitten  ajan  hammas  ole  nakertanut  Paul  Kariyan  kuntoa.  Sakua  ja  Teemua  emme  epäile  lainkaan.  

Teemukin  sai  tänä  vuonna  varsin  mukavan  sopimuksen  3 250 000  jenkkitaaleria  on  kuitenkin  ihan  jees  korvaus  kauden  peleistä, vaikka  hänellä  ei  enää  ole  rahasta  puutetta..  Anaheimin  tulee  vain  ottaa  homma  vakavammin  heti  kauden  alusta  ja  ehkä  se  onnistuukin  tällä  kaudella.  Mene  ja  tiedä.  Teemu  on  edelleenkin  potentiaalinen  neljänkymmenen  maalin  mies  jos  pysyy  koko  kauden  terveenä.

Ketjun  Selänne – Koivu – Kariya  roolitus  onnistuisi  varmasti  ihan  hyvin.  Sen  ei  tarvitsisi  ottaa  ykkösketjun  paikkaa  sillä  ykkösessä  pelaisi  keskushyökkääjänä  Ryan  Getzlaf,  mitoiltaan  6”  ja  3”  ja  215.  En  kyllä  usko  että  Getzlaf  on  noin  köykäinen  kun  pituuttakin  on  191  cm  ja  painoa  olisi  vain  97  kiloa.  Mies on  lähempänä  Eric  Lindroosin  kaliiperia  elikkä  painoa  ollee  noin  105  kiloa. Että  ei  onnistu  millään.  Meikä  on  vain  5" 8 1/2"  ja  painoa  persjalkaisuudessani  on  217  paunaa.  Jos  saisin  yhtäkkiä  pituutta  16  senttiä  lisää  ja  paino  pysyisi  samana  niin  huonostihan  siinä  kävisi  jos  kaukaloon  joutuisi.  Mitä  lie  Kalifornialaista  vaatimattomuutta  ja/tai  terveysintoilua  tuollainen  puhe  Getzlafin  painosta…  Jos  Montrealaissa  olisi  ollut  Sakun  aikana  yksi  moinen  miehinen  mies  niin  joukkue  olisi  ehkä  menestynyt  paremmin.  Pienikokoinen  Saku  joutui  näet  painimaan  isojen  miesten  kanssa  vastustajien  ykkösketjuja  vastaan  pelatessaan  ja  se  söi  miestä.

Unelmaketjun  Selänne – Koivu – Kariya  näemme,  ehkä  emme  näe.  Tuota  ketjua  voisi  kutsua  vaikkapa  nimellä  “Anaheim  Express.”  Että Anaheimissa  pelaa  nyt  Saku  Koivu  ja  ehkä  vielä  Paul  Kariya  kertoo  paljon  siitä  millaisessa  asemassa  Teemu  Selänne  joukkueessa  on.  Harvoinpa  kukaan  pelaaja  saa  suorastaan  managerin  luvalla  puhua  miehiä  joukkueeseen.  On  nimittäin  paljolti  Teemun  ansiota  että  Saku  on  Kaliforniassa  ja  jos  Kariya  palaa  niin  hän  tekee  sen  juuri  Teemun  vuoksi.  Kapteenin  paikka  mennee  kuitenkin  Sakulle.  Ainakin  Anaheimin  fanit  ovat  tätä  mieltä…

Ketjun  vahvuus  tulisi  olemaan  se,  että  luovuutta  tulee  löytymään  ja  paikanvaihto  sujuu  hyökkäyspäässä,  ja  ainakin  Koivu  ja  Selänne  taitavat  kahden  suunnan  pelin  oikein  hyvin.  Kyse  onkin  sitten  enää  siitä,  että  joukkueen  hiukkasen  ohutta  puolustuspäätä  vahvistetaan.  Arvoon  arvaamattomaan  voi  nousta  uusi  suomalais-hankita,  yksi  “unsung-hero”  eli  yksi  NHL-liigan  aliarvostetuimpia  pelaajia  nimeltään  Toni  Lydman.  Joukkueella  on  potentiaalisia  tulokas-pelaajia  muutama  joten  eiköhän  kauden  mittaan  nähdä  ihan  kasvava  ja  vahvistuva  joukkue.  Näin  ainakin  luulisi.  Onkin  sitten  mielenkiitoisempi  juttu  kuinka  kauan  Teemun  ura  vielä  jatkuu  ja  nähdäänkö  hänet  ehkä  vielä  kerran  Leijona-asussa…

Pitihän se arvata. Teemu Vancouverissa ja muita porinoita.

Niinhän tuo Teemu Selämme lupaili viime keväänä että Kanadassa pidetyt MM-kisat olivat hänen maajoukkue-uransa loppu. 

Kisat eivät menneet Teemulta aivan viimeisen päälle. Emme kuitenkaan ehkä nähneet aivan parasta Teemua. Nyt käy Anaheimissa kova kuhina kun seuran kaikkien aikojen pelaajalle tehdään tilaa joukkueeseen. Toisaalta Teemulla ei enää ole pula niin isommasta kuin pienemmästäkään rahasta. Ja jos lajista todella tykääpi niin silloinha voi pelata ilmaiseksikin.

Teemu on edelleen potentiaalinen neljänkymmenen maalin mies ja mikä tahansa joukkue ottaisi hänet kokoonpanoonsa jos se vai olis mahdollista. Sanotaan myös että Teemu on maailman helpoin mies puhua ympäri, kiltti ja hyväntahtoinen kun on. Nyt näyttää myös siltä että sitä ei tarvitse edes tässä tapauksessa tehdä. Teemu on puhunut viime päivinä siitä, miten hieno fiilis olympialaisissa talvikisoissa on. Sen tunnelman hän tahtoisi kokea vielä kerran. Tietysti toivoisi että noissa kisoissa ei enää olisi mukana Mats Sundin eikä Forsberikään. Teemu, Saku Koivu ja Jere Lehtinen laitetaan vielä kerran kasaan ja katsotaan josko se viimeinkin onnistuisi. Pelataanhan tuolloin isossa kaukalossa.


Toivottavasti Suomi saa noihin kisoihin parhaan miehityksen mukaan ja onneksi Aravirta ei enää valmenna ja käskytä Suomen maajoukkuetta, nähdään joskus aikalisiäkin… Vancouverin kisoihin on tätä kirjoitettaessa muuten enää aikaa 509 päivää. Sehän ei ole enää kuin vuosi ja pikku raamit. Muutaman kuukauden päästä voimme sanoa että ensi vuonna Vancouverissa.  


En halua vielä olla jälkiviisas lama-spekulaatioiden suhteen, siis sen väitteeni että lamaa ei tule koska se ei todellakaan ole kenenkään etu, mutta jotain välijohtopäätöstä voisi ehkä viritellä. Se että lama ei ole kenenkään etu on totta, muuten näin massiivisia tukitoimia kuin olemme viime pävinä nähneet ei olisi toteutettu.  


Herää vain kysymys siitä onko kaiken taustalla jonkinlainen peli jolla ihmisten omaisuutta haalitaan toisiin käsiin. Usalaiset ovat ottaneet roskapankin know-hauta meiltä suomalaisilta. Toivottavasti meillä joskus rohjetaan selvittää ja kertoa siitä mitä 1990-luvun alussa todella tapahtui. Kaiken takana tuskin on mikään suuri salaliittoteoria. Tolkku on ainakin ollut perus-jenkeiltäkin poissa kun moisia asuntolainoja on menty hankkimaan.  


Viime pävinä ei USA:n pressanvaalit ole olleet niin tapeetilla kuin jokin viikko sitten. Mitä lie luvaasakaan vaalitaistossa. Ehkäpä Barack Obama sittenkin omaa vielä joitain mahiksia voittaa koko skaba. Mutta jos näin käy niin hän saa paljolti kiittää tästä USA:n taloussotkuja…