Tanka. Juurevia juuria
juurevia juuria
saksalainen nerokkuus
makeaa pohjolaan
jokaisesta jotakin
keiniä kasvaa vieläkin
Tämä on Torsten M. Sandbergin blogi. Blogi käsittelee kaikkea mahdollista mitä, maailmaan, ihmiskuntaan, ihmisen elämään, inhimillisyyteen ja mihin tahansa kuuluu. Stooreja koottuna kolmelta vuosikymmeneltä alkuperäisin aikaleimoin.
Tanka. Juurevia juuria
juurevia juuria
saksalainen nerokkuus
makeaa pohjolaan
jokaisesta jotakin
keiniä kasvaa vieläkin
Tanka. Kovin kiistelty
molemmat syödään
minuuteista kiistellään
himokylläistä
alaskassa nälkäinen
pieni ero nimillä
Tanka. Inhottu Messias
inhottu messias
odottelee aikaansa
joutomaat käyttöön
kolopallot nukkuvat
keltaisen peiton alla
tasavaltalaiskalenteri,tanka,valistus,kasvit,valistusmiehet,tilapäistanka,runous,
Tanka. Naisen tervehdys
naisen tervehdys
lisä ensyklopediaan
toinenkin lisä
vaikeaa pyykkilaudalla
koneessa kymmenesti
Tanka. Ilman älykkyys
ilman älykkyys
ei hapensekaisuutta
ennustajakin
läpivuotisten airut
ennen jokaista syksyyn
Tanka. Keväinen kirpeä
keväinen kirpeä
helppo kunhan luotetaan
aperitiivi
mutta kun syöt kymmenen
mahaanmuuttamiskielto
Tanka. Erityislahja
erityislahja
roomalaisten tuomana
kiittämättömät
te kaukaiset kansat
tässä on imperiumi
Nyt kun itse perehdyin päivän kasviin tarkemmin oli hämmästys varsin suuri, mutta toki ymmärrettävä; ranskalaisessa wikipediassa asiasta tehdään suuri numero. Osaan toki lukea ranskankielistä tekstiä varsin hyvin kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen lukion ranskanopintojen ja pienoisen latinaharrastuksen myötä mutta kun hankkeeseen ei voi käyttää koko päivää niin kiitos olkohon google-kääntäjän. 18000 merkkiä välilyönteineen tuli suhteellisen hyvin ymmärrettävään muotoon muutaman minuutin työskentelyn jälkeen.
Harvaan kasviin liitetään niin paljon uskomuksia kuin rohtomandrakeen. Viimeistään siitä on tullut tunnettu Harry Potter-maailman myötä. Rohtomandrake tunetaan Suomessa myös nimellä alruuna tai lemmenmarja. Kasvi on suurina annoksina myrkyllinen mutta sitä on käytetty ilmeisen taiten läpi historian.
Ennen vanhaan rohtomandrakea pidettiin noitien taikakasvina. Se on maineensa velkaa sen voimakkaille huumevaikutuksille ja sille, että sen juuressa on aina nähty ihmisen muoto, erityisesti jalat ja kädet. Legendan mukaan juuri huusi niin voimakkaan huudon, kun joku yritti kaivaa sitä esiin, että se saattoi tappaa jokaisen, joka yritti tarttua siihen. Tarvittiin paikalle pappi ja peräti peloton koira kasvin sadonkorjuuta varten.
Mandragora (Solanaceae) on suku, jonka Carl von Linné (1707-1778) loi vuonna 1753, mutta jonka lajikkeiden virallinen kansainvälinen nimikkeistö ei ole vielä täysin vakiintunut. Mandragora (Mandragora officianalais), joka on yleinen Välimeren altaalla, on monivuotinen kasvi, jossa on haarukkajuuri, joka kehittää suuria (ilman vartta) ja purppuranvalkoisia kukkia, joita seuraa keltaiset hedelmät.
Rohtomandrakea käytettiin näihin aikoihin saakka pääasiassa ennustamiseen ja parantamiseen. Hyvin laajalle levinnyt uskomus 1500- ja 1700-luvuilla oli, että noidat sivelevät ruumiinsa mandragoravoiteella ennen kuin he lensivät luudallaan mennäkseen sapattiin. Tuoksuvat keltaiset hedelmät, joita kutsutaan karkkiomeniksi, yhdistettiin Afroditen nukkuviin omenoihin ja niitä pidettiin afrodisiaakeina. Valistus ja uusi aika ovat normalisoineet paljon myös tähän kasviin liittyviä uskomuksia mutta vielä se jaksaa kiehtoa uusia sukupolvia ja uusia aikakausia.
Tanka. Tavallinenko
tavallinenko
se riittää ikuisesti
viisaat tiesivät
yksinkertaisuudessaan
erottamaton osa
Tanka. Katoilla tuulee
katoilla tuulee
valkea taivas kuuletko
urkujen sointi
lasten ääni väreilee
vanha kirkko huokailee
Tanka. Vuokkojen aikaan
vuokkojen aikaan
hän etsii teitänsä
tuulten tyttäret
värit luovat monikon
kaukana pohjolasta
Tanka. Medenkantaja
medenkantaja
kuinka kalevalassa
metisen kantoi
vaivoihin avun antoi
luuvalonkin se torjui
Tanka. Hiipunut rakkaus
hiipunut rakkaus
oma naamako tympii
etkö kyllästy
vanki monistettuna
tuskasi kaikkialla
Tanka. Hauraita oksia
hauraita oksia
mutta rungosta jousia
kuohuvaa juomaa
monenlaisia lääkkeitä
et ole unohdettu
ihmisen muoto
ranskalainen perehtyy
myös edelleenkin
erityisen päivän kansa
ei pieni vaan suurempi
Tänään 03.03.2024 on tasavaltalaiskalenterin mukaan Ventose-kuun toinen viikko ja kolmastoista päivä. Päivän kasvi on Fumaria occicianalis eli Peltoemäkki. Sitä löydetään lähes koko Euroopasta Länsi-Venäjälle saakka. Thulesta eli Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisoista se puuttuu. Se on levittäytynyt Pohojois-Afrikkaan Marokosta Tunisiaan ja kasvaa myös Anatoliasta Kaukaskukselle saakka. Pohjois-Amerikan itäosiin se on levinnyt ihmisen mukana.
Kasvi on myrkyllinen mutta ilmeisesti vain ”huomattavina annostuksina.” Nykyajan luontaislääketieteen mukaan sillä on useita hyviä ominaisuuksia. Sen sanotaan puhdistavan munuaisia, sappirakkoja ja sappitiehyitä. Vanhoissa luonnonlääk-keissä sitä on käytetty yhdessä takiasista ja orvokeista saatujen uutteiden kanssa.
Peltoemäkkiuutetta on käytetty vaikeisiin ruuanasulastusvaivoihin, suolistotukoksiin ja keltaisuuteen. Sillä on väitetty olevan pehmentäviä vaikutuksia lukuisten vaikeiden ihosairauksien hoidossa kuten eksenteemassa ja atooppisessa dermantiinissa. Silmäsairauksien hoidossakin sitä on käytetty sidekalvontulehdukseen.
Yksi asia jota aina ihmettelee on se miten kauan ihmislaji on käyttänyt kasveja lääkintätarkoituksiin. Ihminen lajina on kovin moninainen käsite. Jos puhutaan nykyihmisen iästä niin 300 000 vuotta voi olla määre joka ei herätä useimmissa tiedemiehissäkään kovin suurta vastustusta. Kun puhumme nykyaikaisen koululääketieteen ajanjaksosta ja rajaamme sen noin viimeksi kuluneeseen 150 vuoden ajanjaksoon niin se on kovin vähän tuon 300 000 vuoden perspektiivissä.