mika myllylä 1969-2011. in perpetuam rei memoriam.

suuri hiihtäjä, mies, on kadonnut autuaammille latumaille ja lumisade on peittänyt jo jäljet näköpiiristämme. hän on mennyt sinne minne meidänkin on joskus omalla tavalla mentävä. pienestä pojasta tuli mies, ja hän sai elää todeksi pienen pojan unelman joka vei häntä eteenpäin. muistamme naganon olympialaisista talvikisoista onnellisen ja hymyilevän miehen johon me kaikki kovin miellyimme.

että unelma kävi toteen vaati todella paljon. se oli yhden miehen elämäntyö. kaikille meille ei suoda terveyttä ja pitkää ikää, harvalle edes sisäistä rauhaa ja kohtuullista terveyttä. tavoitteeseen pääseminen vaati paljon ja se näkyi miehen myöhemmässä elämässä. mikan menehtyminen on kansakunnan yhteinen murhe ja menetys. sen äärellä toivottavasti mietimme menestyksen hintaa ja sitä mitä olla onnellinen kullekin tarkoittaa.

tämä kansa vaatii sankareiltaan paljon menestyksen päivinä, mutta ei aina osaa olla kiitollinen silloin kun tulevat ajat jotka eivät ole niin mieluisia. mika oli rehellinen mies joka kertoi asiasta joka painoi hänen mieltään. silti hän ei saanut sisäistä rauhaa. että meillä olisi urheilusankareita on turvauduttava kaikkeen mahdolliseen, luvattomaankin. luvattomaan, joka on yleinen käytetty tapa meillä ja muualla.

pienen pojan unelma täyttyi, mutta maailma hänen harteillaan kävi liian raskaaksi. kaikki voimme kysyä itseltämme sitä olemmeko kovine vaatimuksinemme tällaiseen syyllisiä. emme voi emmekä saa katsoa taaksepäin ja syyllistää itseämme. menneisyydelle emme mitään voi mutta tulevaisuuden voimme elää uudelleen kenties jopa viisaampina. mika myllylän suurten tekojen muisto ei himmene mielestämme. hän on poissa luotamme ja olkoon hänellä nyt ikuinen sisäinen rauha. niin kuin kaikilla meilläkin joskus.

Pentti Linnosvuo IN MEMORIAM.

Eilinen  toi  meille  suruviestin  kun  kuulimme  kaksinkertaisen  olympiavoittajamme  Pentti Linnosvuon  siirtyneen  ajasta  iäisyyteen.  Rautatieläisen  pojasta  tuli  kaikkien  aikojen  paras  kympintappajamme.  Linnosvuo  oli  näyttävä  vasenkätinen  pistoolimies  joka  nousi  maailman  huipulle  nuorena.  

Viimeisen  suuren  voittonsa  hän  saavutti  31-vuotiaana  ja  on  siitä  harvinainen  pistoolimies,  lajissaan  ainoa,  joka  on  voittanut  molempien  perinteisten  pistoolillajien,  vapaapistoolin  ja  ns.  olympia-pistoolin  olympialaisen kultamitalin.  Olympialaisten  täysosumien  lisäksi  hän  hänellä  on  myös  hopeamitali  vuoden  1960  kisoista  Roomasta.

Linnosvuo  oli  lahjakas  urheilija  monessa  lajissa  ja  olisi  todennäköisesti  päässyt  kansalliselle  huipulle  vaikkapa  jääkiekkoilussa  mutta  urheilumme  onni  oli  se,  että  hän  löysi  ammunnan  omaksi  lajikseen.  Linnosvuon  lahjakkuutta  osoittaa  se,  että  hän  saavutti  maailman  huipun  hyvin  nuorena,  seikka  joka  korostuu  vielä  kun  kyse  on  kovia  hermoja  vaativasta  pistooliammunasta.  Linnosvuo  oli  lähellä  menestystä  jo  19-vuotiaana  omissa  kisoissamme  vuonna  1952  ja  täysin  uudessa  olympialajissa,  kuvio-ammunnassa/olympiapistoolissa, hän  saavutti  viidennen  sijan  jääden  kultamitalista  vain  2  pistettä ja muista mitaleista  yhden  pisteen.  Linnosvuon  olympia-ura  kesti  kokonaista  viisi  olympiadia  ja  ampujana  hän  lopetti  nyky-standardit  huomioiden  nuorena  35-vuotiaana  veteraanina.

Linnosvuon  lahjakkuudesta  ja  ainutlaatuisen  hämmästyttävästä  varhaiskyp-syydestä  on  osoituksena  se,  että  esimerkiksi  vuoden  1972  vapaapistoolin  olympiavoittaja  Ruotsin  Ragnar  Skanåker  teki  urotekonsa  vasta  38-vuotiaana.  Linnosvuo  loi  uransa  aikana  jolloin  kaikilla  urheilijoillamme  ei  ollut  mahdollisuuksia  täysipäiväiseen  harjoitteluun.  Linnosvuo  pystyi  kuitenkin  harjoittelemaan  hyvin  ja  tästä  jonkinlaisena  osoituksena  on  se,  että  ylioppilastutkintonsa  viivästyi  usealla  vuodella.  Linnosvuo  pystyi  kuitenkin  sovittamaan  hyvin  yhteen  urehilijanuransa,  opiskelunsa  ja  tulevan  työuran.

Omalta  osaltani  minulla  ei  ole  henkilökohtaisia  ja  itse  koettuja  muistoja  Linnosvuosta  urheilijana.  Kun  selailin  1970-luvun  alussa  vanhoja  MMM-kirjoja  niin  vuoden  1958  kohdalla  törmäsin  ensimmäistä  kertaa  kuudennentoista  olympiadin  kisojen  tulosluetteloihin  ja  myös  nimeen  Linnosvuo.  Kuuluin  siihen  sukupolveen  joka  eli  edellisellä  maailmankaudella  ja  joka  myös  eläytyi  vahvasti  lähihistoriansa  tapahtumiin  oli  kyse  sitten  toisesta  maailmansodasta,  historiasta  yleensä  tai  olympia-liikkeestä  ja  sen  historiasta.  Tuohon  aikaan  ei  ollut  käytössä  internettiä  eikä  youtube-palveluiden  kaltaisia  järjestelmiä  joiden  avulla  monipuolinen  ja  nopea  tiedon  hankinta  on  mahdollista.

Yksi  loistelias  Olympia-urheilijamme  on  nyt  siis  siirtynyt  ajasta  iäisyyteen,  autuaammille  metsästysmaille.  Linnosvuon  ura  ja  menestys  on  osoitus  siitä  kuinka  pienestäkin  kansakunnasta  voi  löytyä  monipuolisesti  korkeatasoisia  harrastajia  lajissa  kuin  lajissa.  Toivokaamme  että  hän  ei  jää  pelkäksi  maininnaksi  historian  kirjoissa  ja  tulosluetteloissa  vaan  näemme  vielä  maailman  huipulle  nousevia  pistooliampujia  joiden  esikuvana  on  urheilumme  suurmestari,  viisien  olympiakisojen  kävijä  Pentti  Linnosvuo,  Tokion  vapaapistoolikisan  olympia-voittajaa Väinö  Markkasta  luonnollisestikaan  unohtamatta.