Urheilullisesti Venäjä ei ole Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pärjännyt talvilajeissa yhtä hyvin kuin kesälajeissa. Erityisesti Venäjän jääkiekkomaajoukkueeseen asetaaan kovia odotuksia. Suomi ei ole saanut olympialaisissa talvikisoissa täysosumaa sitten vuoden 2002 Salt Lake Cityn kisojen. Näkymät eivät nytkään ole kovin lohdulliset. Oman värinsä kisaodotuksiimme luo Janne Ahosen tuleva comeback. Seitsemissä edellisissä talvikisoissa Suomen miesten jääkiekkomaa-joukkue on saanut mitalin viisi kertaa, ja nytkin odotukset ovat korkealla. Tuleva leijona-luotsi Erkka Westerlund voi olla mies joka saa Teemu Selänteen pelaamaan vielä kerran sen “viimeisen kauden.”
Sotshi on sellaisessa asemassa Venäjällä jota useimmat eivät ymmärrä. Putin on kovasti mieltynyt paikkaan kuten olivat bolsheviikki-dynastian hallitsijat ja viimeiset Romanovitkin. Sotshista ei varmaankaan tule Venäjän kesäpääkaupunkia, mutta vuoden 2014 kisojen jälkeen en asema tulee olemaan entistäkin merkittävämpi. Tulemme näkemään “Putinin kisat” ja jos näin sanotaan, niin ei kai siinä ole pohjimiltaan mitään negatiivis-sävytteistä. Kisabudjetiksi arvioitiin vuonna 2010 kun olympiatuli oli Vancouverissa sammunut noin 8 miljardia euroa, mutta nyt liikutaan jo reilusti yli kymmenen miljardin summassa. Katettu pikaluistelu-stadion, kolme jäähallia ja curling-halli, 40 000 katsojaa vetävä olympiastadion pelkästään avajaisia ja päättäjäisiä varten, ja upouusi Olympia-kylä rannikolla sijaitsevassa Sotshin Olympia-kylässä maksavat jo valtavasti puhumattakaan vuoristossa sijaitsevasta toisesta laji-keskuksesta ja pienemmästä Olympia-kylästä. Venäjä onnistunee luomaan kaikkien aikojen talvikisat ainakin mitä tulee loistoon ja rakentamiseen.
Veli Putin on siis kovasti mielistynyt Sotshiin ja kisat todellakin olympialaiset talvikisat Venäjän “kesäpääkaupungissa.” Nykyään Sotshissa asuu noin 350 00 asukasta, ja se on pienin kesäkisat järjestävä kaupunki sitten vuoden 1980 Lake Placidin kisojen. Kisojen arvon kannalta on tärkeää se, tulevatko NHL-kiekkoilijat mukaan. NHL panttaa vielä päätöstään. Pelaajat haluaisivat mukaan. Kisoihin mahtuvat pelaajat haluavat sinne urheilullisista syitä, ja muut olisivat kovasti tyyten ylimäärisestä talvilomasta keskellä pitkää ja uuvuttavaa kautta. Käynnissä on varmaankin kova lobbaus. Pitää vain ihmetellä sitä mitä Venäjällä on annettavana ikään kuin vastalahjana?
Asia on siis niin, että vuoden 2014 Sotshin kisojen kannalta mielenkiintoisin kisatapahtuma onkin Putinin ja Bettmannin vääntö NHL-pelaajista. Toisaalta on vaarallista aliarvioida Bettmannia, vaikka tietynlaisella telemetrialla saakin käsityksen, että heppu on ns. pehmeän kädenpuristuksen mies. Kaverilla voi olla vaikka kuinka monennennen danin musta vyö karatessa. Okei... sittenhän kaverit voisivatkin ottaa maailmaa, ja ehkä urheilevaakin maailmaa, ilahduttavan kunnollisen vapaa-ottelun...
Vuoteen 1994 saakka Neuvostoliitto ja sen seuraaja (1992 Itsenäisten valtioiden yhteisön joukkue ja vuonna 1994 Venäjä) oli menestyksekkäin maa aina yksittäisiä talvikioja tarkasteltaessa siitä saakka kun se tuli mukaan kuvioihin vuonna 1956 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (1968 Norja, 1984 DDR ja 1992 vielä Derkkulan hedelmistä nauttiva jo yhdistynyt Saksa). Vuodeta 1998 lähtien menestys on sitten ollut venäläisten kannalta murheellisen laskeva. Naganossa vuonna 1998 mitalitaulukossa oltiin enää sijalla 3. Salt Lake Cityn kisoissa viidensiä, Torinossa 2006 enään kuudensia ja Vancouverissa vuonna 2010 ei mahduttu kolmella kullalla, viidellä hopealla ja seitsemällä pronssilla kansojen mitalitaulukossa kymmenen parhaan joukkoon. Satsaus on ollut varmasti kuluvan neljän vuoden aikana kova eikä rahaa ole säästetty.
Jos Venäjän mahti talviurheilumaana on mennyttä niin Suomi se vasta onkin rämpinyt. Viimeisimmät kultamitalimme ovat vuodelta 2002, ja jos ollaan rehellisiä niin meillä ei ole ketään talviurheilijaa joka tavoittelisi täyosumaa Sotshista ennakkosuosikkeihin lukeutuen. Ahonen tuonee ryhtiä mäkimaajoukkueemme tekemisiin, ja koko kisojen ajan jännitystä pitää yllä miesten jääkiekkomaajoukkueen menestyminen. Westerlund on valmentajana ollut ennenkin menestyksen takuumies, ja hänen johtamansa Suomen joukkueen peli Venäjä vuoden 2006 Torinon kisoissa on joukkuepelin ja joukkuepuolustuksen ehdoton klassikko kaikkialla missä jääkiekon taktiikkaa tänään opetetaan ja tullaan koskaan opettamaan. Saako Westerlund Teemu Selänteen mukaan Sotshin kisoihin eli jatkamaan uraansa onkin tulevan vuoden yksi mielenkiitoisimpia kysymyksiä mitä suomalaiseen urheiluun tulee. Totisesti tarvitsisimme nöyrähenkiset joukkuepelaajat Teemu Selänteen ja Saku Koivun tuomaan kokemusta kehiin, ja erityisesti alivoimapelin takuumiehiksi. Tämän Westerlund tietää ja tekee kaikkensa kulisseissa.
Sotshi on siis saanut järjestettäväkseen vuoden 2014 olympialaiset talvikisat ja venäläisiä pitää kannustaa hankkeessaan siinä missä olemme kannutaneet muitakin maita. Älkäämme olko kateellisia suurelle ja mahtavalle Venäjän federaatiolle kun meillä ei ole alppilajien järjestämiseen soveltuvaa paikkaa.
Paljon on rakennettu Mustan meren rannikolle ja sen ympäristöön. Kelkkailuränni pelkästään on aivan hillittömän kallis rojekti ja kisojen jälkeen sillä ei ole juuri käyttöä. Samalla rahalla suomalaiset saisivat 10 tuliterää Hornettia. Kelkkailuränni olisi ehkä parempi satsaus kuin haave omista toimivista sota-ajan ilmavoimista. Niin, ehkäpä Suomen ilmavoimat, joiden toiminta-aika oikeassa sodassa olii noin 2 minuuttia, voisivat palata potkurikone-kantaan tuottamaan hupia ja virkistystä kansalaisille. Lapin Lennoston yhteyteen Roviskoon voitaisiin rakentaa maailman paras ja kesälläkin käytössä oleva kelkkailuränni. Rahaa virtaisi Suomeen tämän hankkeen kautta ainakin 1/8 Nokian verran. Enää meillä ei olisikaan suihkarilentäjiä vaan ilmavoimien palveluksessa koulutettaisiin reikäpäisiä kelkkailijoita, ja kultaa sun muita mitaleita ropisisi mitalikoppaan. Mutta kysehän on lähinnä arvotuksesta ja niistä paljon puhutuista arvoista. Mutta olkoot ja tulkoot veli Putin kisat. Janne johtaa mäkikotkiemme kovia kokeneita joukkoja ja unelma Teemusta kuudensissa talvikisoisan elää.
Tuota... Espoolaiset ovat ainakin olleet kaukaa fiksuja kun ovat valinneet Sotshin ystävyyskaupungiksi. Niinpä niin... Espoossa on kultahammasrannikko ja Sotshissa palmurannikko. Mutta voihan olla, että monen yli 50-vuotiaan keskiverto-sosthilaisen suusta löytyy kultaa enemmän kuin Espoon ökyrikkaalta sillä Neukkulassahan kulta ei ollut sen kummempi metalli!
