Taas se aika vuodesta lähenee…

Siis se aika kun alkaa NHL. Tänään on Helsingissä pelattu peli Jokerit – Pittsburgh Penguins mutta kyseessä on näytöspeli jossa mennään puolella vauhdilla ja eikä juuri t aklailla. Vähän kuin USA:N ja Kanadan ns. ja muka unelmafinaali Salt Lake Cityn olympialaisissa talvikisoissa 2002.

Eri asia ovat sitten ne pelit jotka pelataan osana varsinaista NHL-runkosarjaa. Jos sellaisia pelejä saadaan Suomeenkin aivan vaikkapa ensi kauden NHL-runkosarna avaukseen niin sitten voi vaivaantua katsomaan pelin jopa televisiosta, muuten ei.  

Nyt on sitten taas aika spekuloida vaikkapa runkosarjan voittajalla ja varsinaisella Stanley Cup-mestaruudella. Kyllähän homma on niin, että Detroti vahvistui entisestään kun se hankki riveihinsä Marian Hossan. Detrotin salaisuus on kyllä analysoitu ja kaikkihan sen tietävät. Joukkueella on hirmuinen työmoraali ja he välttävät virheitä jotka tuovat jäähyjä. Et näe Detrotin miestä ottamassa turhaa jäähyä ja provosoitumassa turhan usein. Tällaista joukkuetta vastaan on vaikea pelata saatika sitä voittaa. Kun joukkue kaiken lisäksi on taivava ja hyvin rakennettu niin mitähän tähän voi sitten enää muuta sanoakaan.  

Ainoa ongelmakohta on tällä kaudella joukkueen, siis Detroitin, maalivahtipeli. Ei Osgood viime kaudellakaan mikään ihmesälli ollut kun puolustajat tekivät hänen eteensä niin paljon. Laukauksia vain tuli niin huonoista kulmista että siinä oli jo aina puoli voittoa. Detroitissa kyllä tiedetään sekin miten v aikeaa nykyään on tulla takaisin ja voittaa kaksi mestaruutta peräkkäin. Viimeksi siihen pystyi, yllätys, yllätys, itse Detroit kymmenen vuotta sitten.

Ja entäpä sitten Saku Koivun Montreal. Joukkue on vahvistunut muutamalla pelaajalla ja joukkueen nuoret pelaajat ovat tänä vuonna yhtä vuotta vanhempia. Joukkueella on ehkä koko liigan lahjakkaisn maalivahti-kaksikko, heki nuoria miehiä. Viime keväänä joukkue törmäsi toisella pudostuspelikierroksella Philadelphiaan ja sen maalivahtiin Marttin Bironiin. Montreal laukoi noissa peleissä aina paljon enemmän ja hyvistä kulmista mutta kun ei niin ei…

Sakulla käyvät vuodet vähiin mutta toivoa on vielä. Nyt joukueessa on iso ja luotettava keskushyökkääjä Robert Lang ja kesällä saatiin vaihtokaupassa joukkueeseen mies nimeltä Alex Tanguay. Jokohan Sakulla olisi vihdoin kunnon ketjukaverit. Olihan näin jo viime kaudella mutta aina voi toivoa ja odottaa parempaa. Kamppailu pelipaikoista on kova ja jotkut joutuvat jättämään joukkueen koska kaiken takana on kuitenkin aika raaka bisnes.

Tänä vuonna on Montrealin juhlavuosi kun kausi on joukkueen sadas kausi enhooellässä…  

Syksyn ensimmäinen lätkäporina.

Aivan oikein! Lätkäporinoissa on tulevanakin sesonkina, joka jatkuu kesäkuulle 2009, pääpaino NHL-asioissa. Toki aion tehdä kunnon skouttaus-matka Turun Elysee-areenalle Oulun Kärppien vieraspeliä katsomaan kunhan sopiva aika tulee. 

Ensimmäinen mahdolisuus on lokakuun ensimmäinen päivä, siis suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa. Vetoa jääkiekon Suomen mestarista ei tänä vuonna tullut lyötyä mutta onhan sanomattakin selvää että Oulun Kärpät vie mestaruuden.


On sitten kotoisen SM-liigan aloitus nostattanut jälleen esiin kaukaloväkivallan. Kultuuriministeri Stefan Wallin loihi lausumaan asiasta omat kommenttinsa ja ne yleisimmän radion tekstuaalinen televisiomme on tänään julkaissut tällaisen jutun:


Urheiluministeri Stefan Wallin (r.) paheksuu jääkiekon SM-liigaottelussa eilen nähtyä nujakointia HIFK:n ja Jokereiden ottelussa puhkesi eilen nyrkkitappelu, jota on väitetty pelaajien etukäteen sopimaksi. Wallinin mielestä on huolestuttavaa, jos yleisön kosiskelu väkivallalla on rantau-tumassa suomalaiseen jääkiekkoon. Wallin sanoo, että ministeriö aikoo keskustella asiasta jääkiekkoliiton kanssa mikäli tällainen kehitys jatkuu.


Ainahan sitä on toki nujakoitu mutta jos tuollainen tappelu on ennalta sovittu niin silloin ilmassa leijuu jo jonkinlaisen kartellin tuoksu. NHL-liigassa tuollainen ei kylä tulisi kysymykseenkään. Toki voidaan sielläkin odottaa tappelua kahden pelaajan välillä ennen tiettyä ottelua mutta ei näin naurettavaa asiaa kylläkään. Kaikkien tappeluiden äitihän oli Colorado Avalanchen ja Detroit Red Wingsin ns. “kolmas maailmansota” viime vuosisadan viimeisen vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Se ei ole kunniakkain luku jääkiekko-historiaa. Mutta yleisöllä oli oikein hauskaa ja media hehkutti… Oneksi pääpukarit ovat jo poistuneet kaukalosta.


Toisaalta Wallin on oikeassa ja meidän kotoisella liigallahan on aika tavalla kompleksinen suhde enhooellään. Mutta mitä voisi kulttuuriministeri sitten tehdä asialle. Voihan hän aina pelotella valtiolta tulevien tukien leikkaamisella tai jopa poistamisella mutta nuhteet huonojen mallien antamisesta ovat kyllä aivan yhtä tyhjän kanssa…


Ja sitten toi illan viimeinen tunti uutisen rapakon takaa. Montreal hankki kunnon vahvistuksen Chigacosta, ei tosin mitään gangsteria mutta tosipelimiehen kuitenkin. Mies on mitoiltaan 6 ja 3 ja painaa 216 paunaa eli meikämitoissa 191 cm ja 99 kiloa. Se tuo viimeinkin Montrealille ns. ison keskushyökkääjän ja hyvän sellaisen. Miehllä on ikää 37 vuotta ja hän tottelee nimeä Robert Lang, tsekki siis… Miehellä on ollut hieman vaikeaa löytää paikkaansa liigassa mutta kyllä hänelle löytyy oikea paikka Montrealissa. Viime kaudella miehen tehot olivat ihan hyvät 21+33=54. Montreal siis heitti näin hyvästit mahdollisuuksilleen allaekirjoittaa sopimus Mats Sundinin kanssa…