Näytetään tekstit, joissa on tunniste ydinvoima. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ydinvoima. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Huomenna ne tulevat, ytyvoimalaluvat…


Ja  eduskunnassa  on  tänään  saarnattu,  paasattu  ja  argumentoitu.  Mauri  Pekkarinen  osoitti  ilmeisesti  taitojaan  joita  hän  hankki  nuorena  kepuumus-nuorena  nuorisoseuran  näytelmäkerhossa.  


Ja  edellistä  ei  pidä  suinkaan  sanoa  halveeraavassa  mielessä.  Politiikka  on  ainakin  eduskunnan  suuressa  salissa  teatteria.  Päätökset  tehdään  sitten  huomenna  ja  rintamalinjat  ollevat  jo  vedetyt.


Mutta  Kansallista  Kepuumusta  ei  pelasta  Pekkarisen  suuri  puhe.  Pakkohan  tässä  on Pekkarista  kehua  ja  Vasemmistoliittoa  huonosta  populismista  arvostella.  Nykyään  voi  edsukunnan  täysi-istuntoja  seurata  netistä  suorana  lähetyksenä , ja  kun  kuuntelee  sadan  edustajan  noin  viiden  minuutin  puheen  niin  ei  voi  muuta  kuin  ihmetellä.  Moni  ei  näytä  tajuavan  mistä  tässä  oikein  on  kyse.  Suurin  ongelma  on  siinä,  että  harva  tajuaa  sen  että  energia  ei  ole  sama  asia  kuin  sähkö.  Siis:  kaikki  sähkö  on  energiaa,  mutta  kaikki  energia  ei  ole  sähköä.


Suomalaiset  ovat  pirun  sitkasta  kansaa.  Näillä  leveysasteilla  pidetään  yllä  yli  viiden  miljoonan  ihmisen  populaatiota  ja  periaatteessa  täällä  voitaisiin  tuottaa  kaikki  täällä  tarvittava  ruokakin.  Lisäksi  tältä  vähäiseltä  Euraasian  niemimaalta  viedään  maailmalle  paljon  teollisuustuotteita  ja  tietenkin  metsäteollisuus  jyllää.  Tämä  maa  tarvitsee  sähköä  ja  tulevaisuudessa  vielä  enemmän.  Sähköautoja  ei  todellakaan  ladata  tuulivoimaloiden  tuottamalla  virralla.


Olisko  selkeintä  puhua  energia-,  ja  sähköratkaisusta.  Siitähän  tässä  lähinnä  on  kyse.  Yhteisten  asioiden  hoitamisessa  on  kyse  paljon  myös  siitä,  että  hillitään  järjettömyyksiä.  Omalla  tavallaan  elämäntapamme  tällä  yhdellä  Euraasian  niemimaalla  on  kovin  kestämättömällä  pohjalla,  ja  sitä  ei  saada  kestävälle  pohjalle  välttämättä  millään  ratkaisulla.  Kaksi  uutta  ytyvoimalaa  ei  ratkaise  ongelmiamme.  Eduskunnassa  on  lähinä  kiistelty  siitä,  minkä  väriseksi  talo  maalatan  kun  olisi  pitänyt  keskutella  siitä  millainen  talo  rakennetaa.  Talojakin  on  monen  kokoisia.

torstai 17. toukokuuta 2007

Rakennettakoon ytyvoimala Helsingin kupeseen?!


Otetaanpa puheeksi  Helsinki ja pääkaupunkiseutu yleensä. Kyllä homman nimi on se, että Helsingin kupeeseen tulisi rakentaa yksi iso ytyvoimala. Siitä saisi valtavat määrät kaukolämpöä kun reaktori
syöksee kiduksistaan joka hetki noin 45 kuutioita suorastaan ylikiehuvaa vettä. 


Voimalan vain tulisi olla tarpeeksi lähellä pääkaupungin keskustaa. Johan pysyisivät kadutkin sulana kun niiden alle vedettäisiin kunnon putki-verkosto. Tuon kuuman vesimäärän hyödyntämisen rajana olisi vain mielikuvituksen puute. 



Mutta eihän tuollainen onnistu kun tunteet vellovat pinnassa. Tosia-asia on kuitenkin se, että muualla tuotettua sähköä palaa pääkaupungin töpseleissä oikein urakamman kanssa. Suomalainen ydinvoimala on niin turvallinen laite, että mitään vaaraa ei olisi. Ytyvoimala toisi päinvastoin valtavan määrän positiivisia tuntemuksia pääkaupunseudulle. Ja olisihan se ennen kaikkea tasapuolista. Kun kerran nyky-urbaani elämänmuoto niin paljon sähköä vaatii, niin tuotettakoon sitä siellä misää sitä kuluu.


Harmi vain, että pääkaupunkiseudulla ei taida olla enää kovin monta paikkaa vapaana moiselle hankkeelle. Tietysti edellä mainittu on varsin suurta pila-puhetta, mutta ei niin paljon pilaa ettei totta toinen puoli. Ainahan uutta ja mahdottoman tuntuista on vastustetettu, ja tullaan edelleenkin vastustamaan. Se on elämän laki ja sen ymmärtää.


Jos ihmiskunta lähtisi jokaisen asian perään kritiikittömästi niin sehän olisi aina suuressa vaarassa. Isot asiat vaativat paljon valmistelua ja pitkä-aikaista kypsyttelyä. Kun nyt Helsingin ytyvoimala-hanke otetaan puheenaiheeksi niin jotain konkreettista voidaan odottaa vasta vuonna 2040, ja aikaisintaan silloinkin.


maanantai 30. huhtikuuta 2007

Ollaan sitten reilusti ytyvoimavaltio…


Lopetetaan  hurskastelu  kun  kerran  tarpeeksi  moni  ei  suostu  elintasostaan  tinkimään.  Ytyvoimaa  tarvitaan  kun  vanhat  reaktorit  tulevat  käyttöikänsä  päähän.  Metsiä  tarvitaan  puunjalostus-,  ja  kemian-teollisuuden  tarpeisiin.  Maalämpö,  tuulivoima  ja  biokaasu  eivätkä  myöskään  kovassa  huudossa  olevat  puhalluspumput  ratkaise  ongelmaamme  täysin.  Tarvitaan  kolme  uutta  ytyvoimalaa.  On  parempi  tuottaa  ytyvoima-sähkö  itse  kuin  ostaa  se  vaikkapa  Venäjält
ä.


Ja  tehdään  samalla  Suomesta  johtava  ytyvoiman  kehittelijä,  nimittäin  jalostuneemman  ytyvoiman.  Olkiluoto  kolmonen  valmistuu  ja  se  on  sitten  maailman  suurin  ja  kaunein  ja  varmasti  nykyaikaisinkin.  Ytyvoimala  on  muuten  aika  veikeä  juttu  rauhanomaisessa  käytössään.  Ihminen  on  oppinut  hallitsemaan  maanaliset  voimat  ja  kehitys  kulkee  ettenpäin  vielä  lisää  kunhan  vuosikymmenet  kuluvat.  Rakennattakoon  Suomeen  vielä  pari  voimalaa  lisää  mutta  sen  lisäksi  ryhtykäämme  kehittelemään  jalostuneempaa  ytyvoimaa.


Nimittäin  tulevaisuuden  taikasana  on  torium.  Tällä  hetkellä  toriumin  käyttöä  tutkitaan  lähinnä  Norjassa  ja  Intiassa.  Norjalla  ja  Intialla  on  luonnollisestikin  paljon  toriumia  maaperässään.  Intialla  on  peräti  24%  prosenttia  maailman  tunnetuista  torium-varaoista.  Intia  rakentaa  parhaillaan  seuraavan  sukupolven  ytyvoimalaa  eli  ns.  hyötöreaktoria  jossa  toriumia  voisi  käyttää.  Norjalaisetkin  ovat  luopumassa  nihkeästä  suhtautumisestaan  ydinvoimaan  ja  siellä  tutkitaan  mahdollisuutta  käyttää  toriumia  energian  lähteenä  sillä  maailman  tunnetuista  toriumvarannoista  Norjan  osuus  on  14%.  Toisaalta  norjalaiset  kehittävät  myöskin  ns.  hydroturbo-voimalaa  eli  osmoosivoimalaa. Tästä  linkistä  pääset  lukemaan  pienen  ekskurssin  täsät  hydroturbo-voimalasta  eli  osmoosivoimalasta:  EKSKURSSI  OSMOOSIVOIMALA.


Eniten  toriumia  on  kuitenkin  Australiassa,  jossa  on  neljännes  maailman  toriumista  ja  peräti  28  prosenttia  maailman  uraanista.  Toriumia  on  maaperässä  selvästi  uraania  enemmän  ja  sillä  on  myös  monia  muita  etuja  uraaniin  nähden.  Torium-reaktorissa  syntyy  näet  paljon  vähemmän  pitkäikäisiä  radioaktiivisia  aineita  kuten  plutoniumia.  Tämähän   tarkoittaa  myös  sitä, että  asekelpoista  ydinmateriaalia  ja  pitkäikäistä  jätettä  syntyy  vähemmän  kuin  nykyisistä  ydinvoimaloista.  Torium-voimalan  käytetty  polttoaine  on  “lusikoimiskelpoista”  jo  viidensadan  vuoden  jälkeen.  Toriumin  sulamispiste  on  myös  selvästikin  uraania  korkeampi,  joten  ydinreaktorin  sulamisriski  on  pienempi.


Torium-reaktoria  voidaan  käyttää  myös  aseplutoniumin  tuhoamiseen.  Aseplutoniumia  on  kertynyt  kylmän  sodan  loppumisen  jälkeen  paljon  aseidenriisunnassa.  Toriumin  käyttö  ydinvoimalassa  poikkeaa  uraanin  käytöstä.  Toisin  kuin  uraani,  torium  ei  itsessään  saa  aikaan  tarvittavaa  ketjureaktiota.  Se  voidaan  sijaan  torium-232  voidaan  muuttaa  niin  kutsutussa  nopeassa  reaktorissa  eli  hyötöreaktorissa  uraani-233:ksi,  joka  puolestaan  jakaantuu  perinteisesti  käytetyn  uraani-235:n tavoin.  Ja  loppujen  lopuksihan  on  kyse  vain  isosta  vesipannusta  johon  kytketään  höyryturbiini.


Eli  miten  tässä  voitaisiin  sitten  edetä?  Aivan  aluksi  Teknisen  korkeakoulun  yhteyteen  tulisi  perustaa  aivan  uusi  ydinvoimatutkimuksen  laitos  jonka  henkilökunta  olisi  aluksi  tuollaiset  20.  Rahat  saataisiin  vaikkapa  priosrisoimalla  nykyistä  korkeakoulujärjestelmää.  Poistetaan  vaikka  muutama  turha  ruotsinkielen  professorin  virka  ja  nyppäistään  loppu  vaikka  Åbo  Akademista,  puoluetuestakin  voitaisiin  nypätä  pois  vaikka  10%. Samalla  voisi  tehdä  arvopriorisointia.  Nyt  pitää  satsata  tekniikkaan  ja  innovaatisuuteen.  


Tulevina  vuosikymmeninä  on  sitten  enemmän  taiteen  ja  kulttuurin  aika.  Sitten  vaan  vähän  head-huntingia  ja  nouhauta  vaikka  Intiasta  tutkimus  ja  opetushenkilökunnan  myötä.  Vuodessa  projektiin  voitaisiin  satsata  vaikka  36  miljoonaa  euroa  mikä  mikä  on  nykyisen  puoluetuen  määrä.  Johan  alkaisi  hommat  kiinostamaan!  Koulutusohjelman  nimi  voisi  olla  vaikka  "rauhanomaisen  ydinfysiikan  koulutusohjelma."  Aloituspaikkoja  aluksi  vaikkapa  tuollaiset  40.  Ja  sitten  valtio  voisi  perustaa  oman  ytyvoimateollisuutensa.  Jo  vuonna  2030  Suomi  voisi  viedä  maailmalle  suomalaista  ja  maailman  parasta  ja  turvallisinta  Torium-ytyvoimateknologiaansa.


Toriumin  nimi  tulee  muuten  skandinaavien  ylijumala  Thorista.  Intialaiset  ovat  aika  veikeää  porukkaa  ja  maa  on  aika  ihmeellinen  maa.  Niin  voi  sanoa  vaikka  siellä  ei  ole  käynytkään.  Pelasin  aikoinaan  ainakin  kahden  väitöskirjan  verran  Sid  Meyerin  sivilisaatio-peliä  ja  intialaisista  oli  aina  kova  vastus.  He  pärjäsivät  tekniikan  alalla  loppupelissä  vastustajista  aina  parhaiten  ja  täytyy  sanoa  että  heidän  kanssaan  joutui  aika  usein  jopa  ydinaseilla  käytyyn  sotaan.  Miten  paljon  pitemmällä  Intiakin  olisi  ellei  briti  olisi  orjuuttaneet  ja  ryöstäneet  sitä  satojen  vuosien  ajan.  Isolla  populaatiolla  on  aina  etunsa  ja  maassa  on  kohta  koulutettuja  “professoritason”  IT-asiantuntijoita  ja  ydinfyysikoita  kohtuudella  Suomen  väkiluvun  verran.


Toisaalta  olisi  ehkä  parempi  tehdä  laki  siitä,  että  huoneilman  lämpö  ei  saa  ylittää  viittätoista  astetta.  Kyllä  siinä  pärjää  ja  vastustuskykykin  kasvaa.  Tulee  villapaidoille  kummasti  kysynkiä...