lauantai 9. tammikuuta 2021

Korjataanpas tiedostoja. Hiski Salomaa — vakaumuksellinen republikaani.



Hiski Salomaa — vakaumuksellinen republikaani


Joskus pitää korjata tiedostoja jos siihen on aihetta ja tosiasiat vakuuttavat. Näinä päivinä sanalla ”republikaani” saattaa olla hieman huono kaiku ja ”tasavaltalaisessa” Hiski Salomaassa onkin varmasti monelle sulattelemista. Mutta mitäpä olisi joskus sanonut kavereille noin 300 merkin tiedonannossa miehestä joka parhaiten tunnetaan laulusta Lännen lokari. Katsotaanpas:


Salaperäisyyden varjoon jäänyt amerikansuomalainen joka tunnetaan kupletti-lauluistaan. Oikealta nimetään Hiskias Möttö. Vakaumuksellinen sosialisti ja aseistakieltäytyjä. Varsinaiselta ammatiltaan räätäli, joka toimi myös kotiapu-laisena ja pienravintoloitsijana. Tunnettu laulustaan ”Lännen lokari.” Kangas-niemen toinen suuri poika Otto Mannisen ohella.


Aluksi yksi tosiasia: Hiski Salomaa ja tietokirjailija Markku Salomaa eivät ole sukua keskenään. Tekijä on tutkinut Hiskin arvoitusta 40 vuoden ajan, ja nykyään voidaan rikostutkimuksellisessa mielessä sanoa yhä parempien menetelmien valossa että ”vainajat eivät vaikene". Tässä tapauksessa sitten arkistot  eivät todellakaan vaikene. Vaikka tietokirjailijan tuotokseen jääkin monenlaista pahkaa niin Hiskistä luodaan nyt kuva, joka kaikessa traagisuudessakin ansaitsee julkaisemisen.


Markku Salomaa onnistuu hävittämään kaksi myyttiä Hiskin tiimoilta. Ensimmäinen on käsitys siitä että Hiski olisi ollut sosialisti ja toinen koskee aseistakieltäytymistä. Hiskin vasemmistolaisuus on Suomessa rakennettu kuva joka saa ajattelemaan myös sitä kuinka monesta ihmisestä meillä onkaan perinpohjin väärä käsitys. Hiski etsi omaa amerikkalaista unelmaansa joka ei toteutunut varmastikaan siinä määrin kuin hän olisi halunnut. Hiski paljastuu republikaanisen puolueen kannattajaksi. Yhdys-valtain kansalainen hänestä tulee kuitenkin vasta vuonna 1947. Hiski ehti siis oleskella maassa likipitäen 49 vuotta ennen kuin hän sai kansalaisuuden.


Hiski vältteli asevelvollisuutta mutta syyt eivät olleet millään tavoin johdettavissa pasifismista. Taustalla on enemmänkin republikaaninen aate: republikaanit eivät ole juuri koskaan harrastaneet moraalin ja etiikan kytkemistä ulkopolitiikkaan. Hiskin saama tuomio aseistakieltäymisestä ei johtunut epäisänmaallisesta esiintymisestä kuten on väitetty vaan kutsuntakäskyn noudattamatta jättämisestä ja asevelvolliseksi rekisteröitymisilmoituksen laiminlyönnistä määräaikaan mennessä.


Amerikkalaiset ja Hiski Salomaakin siinä samassa ovat käsittäneet vapauden aika lailla eri merkityksessä kuin suomalaiset. Yksinkertaisesti sanottuna vapaus on olla oman elämänsä ja menestyksensä herra. Jokainen voi menestyä ja liiketaloudellisessa mielessä luoda imperiumin tyhjästä. Tietokirjailija Salomaan Hiski-kirja sisältää ekskursseja eli taustoja valaisevia jaksoja. Nyt amerikkalaisen vapaus-käsitteen, sen taustat ja myös sitä myötä syntyvän yhteiskunnallisen eriarvoisuuden olisi voinut selittää johdonmukaisemmin.


Tietokirjailija on varsin rohkea lähtiessään luomaan Hiski Salomaasta ADHD-henkilöä. Tällainen jokamies-diagnostiikka näyttääkin olevan melko suosittua nykyään. Kuva on kuitenkin uskottava ja kysehän on todellakin ominaisuudesta jonka hallitsemia ihmisiä on ollut keskuudessamme varmasti aikojen alusta saakka. Sen sijaan tässä tapauksessa on kovin rumaa lähteä luomaan toisen ihmisen sisätautien piiriin kuuluvaa diagnoosia ja pohtimaan toisen kuolinsyytä ilman lääkärin tekemää sairaskertomusta.


Toimituksellisesti kirjassa olisi varmasti paljonkin toivomisen varaa. Kaikesta kuitenkin näkee että tämän Hiski-tutkimuksen tekijä on askaroinut hänelle hyvin rakkaan aiheen parissa. Joskus tällaisessa tilanteessa metsää ei näe puilta. Juonipaljastukset loppuvat tähän. Kirjan saa ilmaiseksi kirjastosta. Eniwei tämä on varsin good stoori ja on aika finistää ja sainata.


Torsten Sandberg


Hiski Salomaa. Vapauden kaiho. 190 s. 2020. Lector kustannus Oy. Copyright Markku Salomaa. ISBN: 978-952-7322-34-5. 36,95€.


Hiskin levytetty tuotanto ei ollut niin suuri mutta sitäkin laadukkaampi kun sitä tarkastellaan lähes sadan vuoden pespektiivistä. Talvella oli valkoinen sopii tähän varsin hyvin.