Maassa maan tavalla - koskeeko myös "kantasuomalaisia?"

Meille kaikille jouluevankeliumista tuttu mies, Gaius Octavianus Augustus, tuttujen kesken Augustus, oli periaatteen mies. Kun roomassa muka elettiin säädyttömästi hän tietysti säädätti lakeja asiantilan korjaamiseksi. Augustuksen perhehistoria oli valtaisa tragedia mutta mies säilytti tyyneytensä vaikeinakin hetkinä. 

Niinpä sitten kun Julia, Augustuksen ainoa biologinen lapsi, harrasti haureaa elämää ja lopulta yllätettiin coituksesta yöllisellä torilla (Vai miten se nyt menikään, haureutta harjoitti joka tapauksessa...) jonkun joutomiehen kanssa joutui isä olemaan ensimmäisenä kansalaisena päättäväinen. Julia karkotettin loppuiäkseen Roomasta Mustanmeren rannalle. Roomassa piti elämän Rooman tavalla.

Tällä viikolla monet ovat kerjänneet verta nenästä Uuden Suomen Puheenvuorossa. Kai Haavisto sai lähteä ja asiaa puitaneen oikeudessa. Samoin kerjäsi verta nenästään kansanedustaja Hirvisaani soittaessaan rytmikitaraa em. Haaviston blogissa. Juttua puidaan takuuvarmasti oikeudessa. Hirvisaari ilmeisesti koettelee sitä miten pitkälle puolueessa voidaan mennä ja sitä löytyykö Soinissa todellista isäntää, Augustusta, talossa. Tai sitten on kyseessä täydellinen turhautuminen ja asiantila josta voidaan irrationaalisen tokaisun muodossa sanoa: "Hirvisaaren junasta on kisko puhjennut..."

Raiskauksista kirjoittamalla on päässyt korkealle bloginoksaan ja viimeisimpänä siellä oli Laura Huhtasaari. Asian ohesta kirjoittamalla ja samalla aallonharjalla ratsastaen nousi kärkeen myös Börje Uimonen, vihreä komeetta Helsingistä.

Kirjoitin eilen Huhtasaaren blogiin kommentin ja se oli numero 470. Kas tässä hyvät lukijat:

"yksi kysymys laura, päteekö sanonta "maassa maan tavalla tai maasta pois myös ns. kantasuomalaisiin?" kerro jos pystyt!"

Enpä usko Lauran vastaavan kysymykseeni!  Niin!  Mitä nyt sanomme.  Maahanmuuttajia syytetään monesta aiheettomasta ja joskus ehkä aiheellisestakin. Mutta eikö lain pitäisi olla kaikille sama kuten oli silloin kun Augustus oli Rooman hallitsija. Maassa oltiin todellakin maan tavalla vaikka hänen vahvistamansa lait siveellisyyskysymyksissä ja avioliitto-asioissa olivat vain ihannepykäliä. Niin miten on! Jos maassa ei olla maan tavalla niin pitäisikö silloin tuon "maassa maan tavalla-väitteen" päteä kaikkiin, myös ns. kantasuomalaisiin.

Niin, monihan hal.uaisi, että raiskaukseen syyllistyneet ulkomaalaiset on karkotettava omiin kotimaihinsa. Samalla logiikalla voidaan sitten vaatia samaan rikokseen syyllistyneet suomalaiset on sitten karkotettava Suomeen.

Keisari Augustus - kaikkien aikojen mahtavin mies ja poliitikko.

Ison sisarkirkkomme (Puhun asiasta luterilaisessa maassa jossa vallitsee pääsääntöisesti jälkiluterilainen kulttuuri.), roomalaiskatolisen kirkon, jouluyön messussa on yksi asia joka voi saada luterilaisen hyvin kateelliseksi. 

No ehkä siinä on toinenkin asia. Se toinen asia on vuoropsalmi ja sen sanat ja sävelmä. Mutta se ensimmäinen ja tärkeämpi. No sehän on jouluyön julistus. Siinä mainitaan keisari Augustus, totta kai! Ja näin siinä sanotaan: Anno imperii Octaviani Augusti quadragesimo secundo: toto orbe in pace composito (Keisari Augustuksen neljäntenäkymmenentenä toisena hallitusvuonna: rauhan vallitessa maanpiirissä)… Niin, rauha vallitsi kaikkialla, mitä nyt pieniä rajakahakoita lukuunottamatta.

Rooman toinen keisari, jouluevankeliumin Augustus oli mahtava mies. Mutta kuinka mahtava? Mutta aailman mahtavin mies oli kuitenkin myös hyvin onneton mies. Mailman rikkainkin mies hän oli vaikka hän oli hyvin vaatimaatomin Rooman kansalaisista. Jos joku purnasi siitä että viinin hinta on taas noussut saattoi hän sanoa että olen rakennuttanut uusia vesijohtoja ja puhdasta vettä saa ilmaiseksi rajattomia määriä, juo vettä!

Augustuksen vaatimattomuus oli hämmästelyn aihe satojen vuosienkin päästä kun Roomassa kävi matkailijoita. Jotka vain näkivätkin hänen kotinsa, siis suoraan sanottuna kotimuseon, ihmettelivät ylen suuresti. “Ai tämäkö muka on suuren ja mahtavan Augustuksen koti, tuossako hän muka nukkui ja tuossako hänen tuolinsa muka on…” Hyvänä päivänä hän saattoi lahjoittaa loistohuvilan Caprin saarelta kenelle halusi. Kuitenkaan hän ei ollut mikään saituri-luonne, päinvastoin.

Mutta yhtä häneltä puuttui ja se oli perhe-onni. Näin hän antoi elävän esimerkin, parhaan esimerkin siitä, että mahtava asema ja rikkaus ei taka onnea henkilökohtaisessa elämässä. Ja kun hänen hallitsija-sukunsa jatkui niin näytti siltä että keisaria seuraa aina vain hullumpi mies; alkoivat varsinaiset hulluusolympialaiset. Augustuksen valta oli perustettu väkivallalla ja roomalainen sotamiekka, kaksiteräinen gladus oli juonut tavattoman monen kansalaisen, viattomankin verta, ystäviänsäkin hän oli tapattanut. Tuntui kuin karmea kirous olisi asunut hänen ja hänen perheensä päällä noiden asioiden vuoksi…

Mutta oliko keisari Augustus niin mahtava mies että hänen valtakunnassaan “jokainen hiuskarvakin oli laskettu.” Eräällä tavalla näin oli! Ja tapa jolla hän hallitsi oli varsin erikoiselta kuullostava. Kun hän oli perustanut valtansa hyvin veristen vaiheiden jälkeen näytti siltä, että hän oli luopunut vallasta kokonaan. Tosiasia oli kuitenkin että mitään Rooman valtakunnassa ei tapahtunut ellei Augustus olisi niin halunnut; ainakin polittiisessa mielessä näin voidaan sanoa. Tässä mielessä jokainen hiuskarva oli todellakin laskettu…

Tänään vastaava tarkoittaisi vaikkapa sitä, että Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen presidentti voisi hallita maailmaa omalta kotimaatilaltaan tekemättä näennäisesti mitään, hänen poliittinen etujoukkonsa vain toimisi niin kuin oletetaan isännän haluavan ja tekevän, eikä mitään tehtäisi vastoin hänen tahtoansa. Vaikka usein näyttäisin siltä että tehtäsiin aivan järjettömiä päätöksiä, ja näyttäisi siltäkin että nyt on menetelty ensimmäisen kansalaisen tahdon ja edun vastaisesti, niin lopulta olisi kaikki kuitenkin hyvin, kaikilla pääsääntöisesti asiat kohdallaan ja maassa ja maanpiirissäkin rauha. Ja tietystikin; keisarin tahto oli toteutunut ihan noin sattumalta ja ikään kuin bonuksena kaiken muun hyvä ja hyödyllisen lisäksi.

Keisari Augustus on kaikki asiat suhteellistaen maailmanhistorian mahtavine yksittäinen hallitsija ja poliitikko. Merkillinen mies jonka persoonassa yhdistyi hirmuinen julmuus taitavaan ja ovelaan reaalipolitiikkoon.