En attand Saga. Olympiapäiväkirja 2024. vol 2.

                               

Suomalainen urheilija sai viimeksi kultamitalin kesäkisoissa vuonna 2008 Beijingin kisoissa. Asialla oli haulikkolajien trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela. Talvikisoissa kultamitaleja ovat urheilijamme toki saavuttaneet. Tällä hetkellä ehdottomia voittajasuosikkeja meillä ei ole, mutta yllättäjä voi aina löytyä. 

Viime vuosina Suomen urheiluelämässä on asetettu paljon toiveita Wilma Murtoon. Taidettiinpa hänestä kirjoittaa täälläkin. Tällä hetkellä ei näytä oikein hyvältä Juuri Glasgow’n MM-hallien jälkeen. Kaikki tietenkin sen suhteen että puhutaan kultamitalista. Akillesjännevamman paraneminen täydelleen vaatii aikaa ja juuri nyt pitäisi kehittää nopeusominaisuuksia. Murron menestyminen vaatisi jäykempien seipäiden hallintaa ja siihen tarvitaan yksinkertaisesti juoksuvauhtia.  Olympiavoitto vaatisi kymmeneen senttimetrin tulosparannusta ja siihen on vaikea uskoa. Jelena Suuren vuoden 2008 voittotuloksen 505, jälkeen on kultaa voitettu kolmissa viimeisissä kisoissa nousujohteisilla tuloksilla 475 — 485 —490. Vuoden 2023 Budapestin MM-kisoissa voittoon vaadittiin 490.

Eräässä toisessa kirjoituksessa käsittelin Martti Puumalaisen mahdollisuuksia judon raskaimmassa sarjassa. Matkaa kisoihin on vielä toki paljoin ja voi kysyä mitä esimerkiksi mitä nyt tapahtuu Japanissa ja Ranskassa. Judosaleilla kuhisee ja yllätysnimi voi tulla Ranskasta. Ranskalainen urheilija pääsee mukaan ilman karsintaa ja ajoissa kisoihin valittu judoka saa keskittyä tulevaan täysin rauhassa.

Galsgow’n kisailut nostivat Saga Vannisen aikuisten ottelijoiden joukossa ehdotto-maan eliittiin vaikka muutama tekijänimi puuttuikin. Vannisella on valtaisa potentiaali nopeaa, tahdonalaista voimantuottoa vaativissa lajeissa. Etua Vanninen saa kilpasisariinsa kuulantyönnössä ja keihäänheitossa. Menestyminen Pariisissa vaatii tasaisen perussarjan ja onnistumisen em. lajeissa. Seuraava sarja toisi 6724 pistettä. Suluissa tämänhetkinen henkilökohtainen ennätys.

100 metrin aidat: 13.24 (13.34)

Korkeushyppy: 179 (180)

Kuulantyöntö: 15.80 (16.12 hallitulos)

200 metriä: 23.90 (24.30)

Pituushyppy: 646 (643)

Keihäänheitto: 51.60 (49.22)

800 metriä: 2.16.00 (2.17.91)

Kaikki lajikohtaiset ennätykset ovat vuodelta 2023 pl. keihäänheitto. Tulos 49.22 on vuoden 2021 nuorten MM-kisoista jotka pidettiin Nairobissa. Aitajuoksussa prosentin parannus olisi noin 13 sadasosaa ennätystuloksesta eli prosentin luokkaa ja samassa mittaluokassa olisi tulosparannus 200 metrin juoksun suhteen. Pitää tietenkin muistaa että yleisurheilun ottelut eivät ole yhteenlaskua ennätyksistä vaan kaiken pohjana on tasainen ja varma onnistuminen kaikissa lajeissa.  Vanninen on kuitenkin nuori urheilija joka matkaa ensimmäisiin kesäkisoihinsa vain 21-vuotiaana. Tuossa iässä kehitytään luontaisesti vuodessa aina noin 1-2 prosentin suuruisin tulosparannuksin. Vannisen olemuksesta näki Glasgow’n mittelöissä sen kuinka tietty varsamaisuus on hävinnyt. Jos kisat pidettäisiinkin kesällä 2025 tavoittelisi Vanninen ilman muuta kirkkainta mitalia. Tulos 6724 voi kuitenkin riittää hopeamitaliin Pariisissa.

148 päivää XXXIII Olympiadin kisojen avajaisiin —Olympiapäiväkirja 2024. vol 1.

                                   

148 päivää XXXIII Olympiadin kisojen avajaisiin —Olympiapäiväkirja 2024. vol 1. 

33 olympiadia on 132 vuotta mutta vuodesta 1896 jolloin ensimmäisen olympiadin kisat järjestettiin on tullut kuluneeksi tänä keväänä vasta 124 vuotta. Ensimmäiset nykyajan olympiakisat pidettiin nimittäin 06-15.04.1896 eli siis huhtikuussa. Kansainvälinen olympakomitea on peruskirjassaan, ja aivan alussa, määritellyt milloin uusi olympiadi alkaa ja milloin varsinaiset kyseisen olympiadin kisat järjestetään. Olympiadi on neljä vuotta ja se alkaa aina edellisen päätyttyä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Alkavan olympiadin kisat pidetään nykyisen määritelmän mukaan heinä-elokuun vaihteessa ja aina siis olympiadin ensimmäisenä vuonna. Olympiavoittaja on aina kuluvan olympiadin mestari lajissaan mutta on tietenkin olympiavoittaja niin kauan kuin elää ja sen jälkeenkin. Vaikka Tokion kisojen ajankohtaa siirrettiin vuodella eteenpäin olympiadi-jako pysyy samana. Nykyistä seuraava eli XXXVIII olympiadi alkaa tammikuun ensimmäisenä päivä vuonna 2028 ja sen kisat heinä-elokuun vaihteessa samana vuonna.

Vuodesta 1924 lähtien on järjestetty myös olympialaisia talvikisoja. Ne eivät ole olympiadin kisat vaikkakin voittajat ovat olympiavoittajia. XXV olympiadin aikana olympialaisten talvikisojen järjestesämisajankohta tahdistettiin olympiadin kolmanteen vuoteen. Vuoden 1992 Albertvillessä pidettyjä olympialaisia talvikisoja seurasivat uudet kisat jo kahden vuoden jälkeen Lillehammerissa.

Suomalaisille tuottaa vaikeuksia lausua olympia-sanuetta puhtaasti. Y-kirjain tapaa usein tummua uuksi. Kyse ei ole puhtaasi kielellemme ominaisen vokaalisoinnun vaikutuksesta. Etuvokaali ja takavokaali eivät voi olla samassa tavussa ja niiden välissä on tässä tapauksessa dentaali. Yhdistelmä takavokaali-dentaali-etuvokaali on suomalaiseen suuhun kovin hankala. Vastavanlaisesti kuulee kovin usein kuinka y-kirjain tumuu uuksi vaikkapa sanaa polymeeri lausuttaessa. Kieliviisaat ovat ajat sitten päätelleet että kielessämme on vokaalisointu.

Suomi on toiveikasta olympia-kansaa vaikka meillä olekaan Pia-nimistä olympiatoivoa. Toivo Loukola on ainoa varsibaibnebn olympiatoivomme sillä hän voitti 3000 metrin estejuoksun vuonna 1928. Olympiavoittoa meillä ei vielä ole mutta lähimmäksi tätä nimitystä on kuitenkin päässyt Voitto Hellsten vuonna 1956.