Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkavarret. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkavarret. Näytä kaikki tekstit

torstai 24. kesäkuuta 2021

                                     


On jälleen aika puhu kynsilaukan skeipeistä eli kukkavarsista. Edellisinä vuosina on sanottu paljon olennaista ja enää on vaikea keksiä kovin paljon uutta, ellei sitten ryhtyisi tehtailemaan kulinaarisia algoritmejä eli toteutettuja ja imaginäärisiä reseptejä. Niin pitää nytkin tekemän ja kun on paljon asiaa niin on roomalaisten aika!


I Skeipit olivat pitkään tulollaan tänä vuonna, mutta sitten kun ne lähtivät kasvuun oli vauhti ennätysmäistä; jopa kolme tuumaa vuorokaudessa.

II Vuoden 2021 skeipit ovat hyvin makeita ja sokeriherneisen maun kyllästämiä. Lämpöjaksolla ja armastakin armaamalla auringolla lienee osuutta asiaan.

III Maukkain skeippi on edelleen outokaisten joukkoon kuuluva Bjetinin. Maku on hienostunut ja sokerinen ja jopa steviaaninen. Ylivoimainen ja ainutlaatuinen on Bjetinin skeipin maku muihin verrattuna.

IV Kun toimituksessa mietittiin ilmaisua joka liittyy perinteiseen skeippivalmisteeseen niin päätettiin luopua nimikkeestä skeippipesto ja ryhtyä käyttämään sen sijaan vastaavaa: skeippikastike.

V Muuan levoton sielu on aikoinaan lausunut ”Karjalan piiras on kannaksen hotari ja munavoi ketsuppi.” Ketsuppi on sanana ja tuotteena atsteekkien lahja maailmalle. Ketsuppi oli tomaattipohjainen kastike,  jota ryyditettiin chililä. Se kuulostaisi translitteroituna jokseenkin ”quatsha-uppa” tarkoittaen suoraviivaisesti käännettynä ”kastiketta.” Ketsuppia atsteekit tarvitsivatkin kun he korvasivat ”eläinproteiinin puutteen” ravinnolla, josta kulttuurirelativistit kovin mielellään vaikenevat. Tässä kohden toimituksemme haluaa olla itsenäiseen opiskeluun kannustava ja kehottaa tutustumaan suuren ihmiskunnan opettajan Marvin Harrisin nerokkaaseen teokseen ”Kulttuurin synty” ja sen erääseen lukuun.

VI Rehustelu on toisen ihmiskunnan suuren opettajan Yuval Noah Hararin vaikutuksesta kovin POP ja skeipit ryydittävät alati kasvavaa rehustelu-trendiä.

VII Varsiselleri on edelleen paras skeipinkesyttäjä.

VIII Skeippikastikkeeseen sopii mausteeksi aiemmin mainitun mustapippurin lisäksi myös jauhettu korianteri ja kardemumma, ja nimenomaan korianteri ja kardemumma yhdessä.

IX Jos on lakto-ovo-rehustelija niin munavoin ja skeippi-varsisellerin seokseen voi lisätä suolaa, mutta sitä pitää käyttää tuplaten.

X Karjalaiset oppivat venäläisiltä sienten hyödyntämisen ja teenjuonnin, mutta miten oli kynsilaukan laita?

JOKERI Kun mainittiin Harris ja Harari, niin pitää muistaa myös henkilö nimeltään Jared Diamond, ehkä suurin ihmiskunnan opettaja. Toimituksessa pohditaan parhaillaan aihetta nimeltä Anna Karenina-periaate ja kynsilaukan domestikaatio tai, ”Onnelliset ja onnettomat kasvit.”


Kesä kuuma koivut kuivaa, Kosmoksessa runoratsu apulantaa haukkaa... Vanhemmiten alan jopa ymmärtää "pakkojatsia." Päästetään Ella irti.


keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Aikaan kukkavarsien

                                       


Kukkavarret kasvoivat nopeasti kuumassa ilmanalassa tänä vuonna. Nyt on viileämpää ja kasvien tuleentuminen hidastuu. Maa on saanut kosteutta ja luvassa on varsin hyviä ja isohkoja raapeja. Korjasin ja niputin eilen illalla neljä tuntia skeippejä ja huomasin miten vähän niitä oikeastaan kertyy. Senkin huomasin nyt ensi kertaa oikein tiedostavalla tavalla että isoimmat skeipit saadaan kyllä kahdesta kovavartisten ryhmästä eli Rocamboilet ja Marmoripurppurat ovat tässä mielessä ykköskamaa. Maultaanhan aivan ylivoimainen on kuitenkin Bjetin.


Skeippien leikkaaminen, no itse tosin napsin ne poikki pelkin sormin, on hauskaa puuhaa jota ei työnteoksi miellä. Mutta kun syöjiä ja asiasta innostuneita löytyy vuosi vuodelta enemmän niin huomaa senkin miten 24 metrin penkistä ei tavaraa saa kuin noin 5-6 kiloa. Kukkavarret ovat vielä meillä pienen harrastajajoukon ja heidän lähipiirinsä juttu. Kukkavarret ovat sellaisen tuote joita saa vain orgaanisesti viljellyistä kasveista. Kynsilaukkaa josta niitä saadaan ei siis voi käsitellä torjunta-aineilla. En usko että kaupallisessa myynnissä on viiden vuoden päästä enempää kukkavarsia kuin 1500-2000 kiloa (Se vaatisi noin 100 000 kasvia). Orgaanisen kynsilaukan tuottaminen vaatii paljon työtä joten hinta on lähinnä luksustuotteen hinta. Kukkavarsia ei koskaan nähdä markettien valikoimissa.


Skeipit jos mikä on tuoretavaara ja niiden maku on parhaimmillaan juuri korjattuna. Tulee  mieleen esi-isieni jäämerensuomalaisten tapa suhtautua turskaan. Turskahan  menettää makunsa ja parhaat kulinaristiset ominaisuutensa ominaisuutensa puolen tunnin jälkeen pyytämisestä. Skeipit ovat siis parhaimmillaan heti kasvista napsaistuna, mutta kyllä muutaman päivän ajan ne ovat vallan erinomaisessa kunnossa. Ne säilyvät ihan siedettävässä kunnossa viileässä noin jääkaappilämpö-tilassa viikon verran. Pikainen pakastamine parantaa makua heti leppeämpään suuntaan.


Näyttää siltä että monien suosikiksi on nousut skeippipesto. Sana skeippipesto on varsin jännä lainasana, mutta se sopii kielemme oikein hyvin ja suihimme vielä paremmin. Itse on sanottava että mitä pitempään kynsilaukkaa viljelee niin sitä enemmän odottaa juuri skeippejä. Mutta mitä kaikista eniten odottaa on kuun valossa tanssivat kukkavarret. Tapahtuma on harvinainen ja en itse usko näkeväni sitä loppuelämäni aika kuin ehkä kerran tai kaksi tai sitten en ollenkaan. Kaiken pitäisi osua kohdalleen ja tarkoituksen pitäisi varata ainakin aarin verran Rocambole-lajikkeita tai Marmoripurppuroita joista mielii tehdä pystyynkuviatuta kynsilaukkaa. Kirjoittelen eräässä toisessa yhteydessä jo 17 huhtikuuta 2018 tällä lailla:

”Kaikki näyttää kuitenkin otolliselta erästä tärkeää tapahtumaa varten. Asiasta on puhuttu täällä muutamaan otteeseen, mutta kerrotaan se vielä tässä uudelleen. Heinäkuun 27. päivä on odotettu päivä. Täysikuu on silloin klo 23.20 ja jos kaikki menee putkeen niin silloin on aivan oikeiden kynsilaukka-tanssiaisten aika. Jos tosiaankin iso kesä eli juhannuksen jälkeinen aika on lämmin ja kosteuttakin riittää niin kukkavarret voivat suoristua juuri tuonna päivänä ja kuun ollessa komeimmillaan. Ehkä kynsilaukan viljelijä voi kokea tuon muutaman kerran elämässään. Tietysi joku ajattelee nyt että eikö skeipit pidä leikata, syödä ja jalostaa? Jos viljelmällä on volyymia niin toki voi jättää leikkaamatta muutaman sata kasvia joista otetaan sitten latvakloonit ja suurin osa nostetaan kokonaisena ja ”kuivataan pystyyn.” Kukkavarsien suoristumistanssi on vavahduttava näky, ja vielä vaikuttavampi näky on jos se tapahtuu täydenkuun valossa.”

Mutta kaikkea ei elämässä voi saada. On tyydyttävä’ pieniin iloihin jaa yksi niistä on skeippi eli kynsilaukan kukkavarsi ja tuhat ja yksi tapaa käyttää niitä. 


Loppumusiikkina käykööt tänään tämä koska syksy tulee ja vinhaa vauhtia tuleekin.