Olisihan se hauska näytelmä. Ei auta kuin taivasta tuijotella taajaan ja tehdä supernova-kävelyjä. Meillähän on täällä pohjoisessa se etu, että Orion-tähtikuvio näkyy näkyy todella hyvin suurimman osan vuotta. Betelgeuze on sen suurin tähti. Tosin se luokitellaan vähemmän kirkkaaksi kuin saman tähdistön toinen tähti eli Rigel. Mutta punainen tähti se on ja komea, ainakin vielä. Orionin tähtikuvio on herättänyt ihastusta myös Suomen suvussa sillä sen osia kutsutaan Kalevan miekaksi, Väinön viikatteeksi ja Väinön vyöksi. Meikäläistä on aina kiinnostanut taivaan tähtikuvioista juuri Orion ja tähtenä tuo punainen jättiläinen eli Betelgeuze. Sinne on matkaa 642,5 valovuotta. Kovin harva tietää sen, että suurin osan yksittäisistä tähdistä on nimetty arabian kielen nimillä. Otavan yksittäisilläkin tähdillä on juuri arabiankieliset nimet: Dubhe, Merak, Phekda, Megrez, Mizar, Alioth ja Beneatnasch.
Betelgeuze on tähtitaivaan näkyvimpiä kohteita, sillä se on Orionin tähdistön toiseksi kirkkain ja koko tähtitaivaankin 9. kirkkain tähti. Sen säde on 630 auringon sädettä, ja Auringon paikalle sijoitettun Maa olisi sen sisäpuolella. Tähden pinta ulottuisi Marsin ja Jupiterin kiertoratojen väliin. Se on ollut elinkaarensa lopussa jo pitkään. Sillä on arvioilta vain 15-17 auringon massaa ja ytimen fuusio alkaa olla hiipumaan päin. Räjähtäessään se toisi varsinaisen valoshown pitkäksi aikaa. Aluksi se olisi kooltaan ainakin kahdeksasosa täydenkuun leveydestä ja räjähdyksen sattuessa meidän talvisaikaan saisimme nauttia valoisista öitä. Olisi tavallaan kaksi kuuta. Olisi varjoja valon leikkejä talvisessa yössä. No harvempi meistä edes tietää sitäkään että planeetta Venus luo kyllä myös varjon.
Mutta millainen se supernova-kävely sitten olisi? No sellainenpa hyvinkin, että lähdetään pimeällä kävelylle kiikari kaulassa, tai sanotaako taskukiikari povessa. Sitten tuikeasti tiirataan eteläiselle taivaalle, että josko se posahtaisi, ja juuri meikäläinen näkisi sen ensimmäisten joukossa. Keski-ikään tullut ihminen ehtii hyvinkin tehdä näillä leveyksillä jopa tuhat tunnin pituista supernova-kävelyä talvi-iltojen iloksi jos ottaa asian harrastuksekseen noin viisikymppisenä. Ja jos ei tämän elämän aikana tärpää niin jatkakoot sitten lapset ja tulevat polvet moisia kävelyretkiä ja oikein vaikka isommilla porukoilla. Onpahan siinä myös sitten sukupolvien kuilunkin ylittävä harrastus.
Kirjoittelin ensimmäisen kerran supernova-kävelystä joskus vuonna 2010 ja julkaisin sen sitten päivämmärällä 30.01.2011 Uuden Suomen puheenvuorossa. Oli tulossa eduskuntavaalit oli sattumalta ehdokkaana. Kommentteja kirjoitukseen tuliu 16 kappaletta ja tässä näytteeksi muutama. Vuoden 2014 Sotshin kisojen jälkeen tyhjensi tuo blogin suurimmalta osin ja jäljelle jäi vain muutama kymmenen kirjoitus joista suurin osa ns. Sietokilpailuja. Tässä muutama kommentti kirjoituksen johdosta.
Nimimerkki ”T 0 N”
Miten alustajan kirjoitus liittyy 17.4.2011 Varsinais-Suomen vaalipiirissä järjestettäviin eduskuntavaaleihin?
Nimimerkki ”Jesaja”
Liittynee erittäin voimakkaasti!
Kirjoitus syventää ja laajentaa äänestäjän käsitystä ehdokkaasta, samalla se tietenkin saattaa syventää ja laajentaa äänestäjän ymmärrystäkin, kuten lukijan Tapio Nolla Nevankin.
Mielestäni kertoo selkeästi siitä, että ehdokkaalla on kykyä ajatella ja arvioida erilaisia asioita syvällisesti, laajasti ja ilman ennakkoluuloja sekä kyky tehdä johtopäätöksiä arvioidensa pohjalta. Pystyy myös tuomaan hyvin ja rohkeasti julki ennakkoluulottomat ehdotuksensa asioista.
Ilman uusia ja ennakkoluulottomia näkemyksiä ja ehdotuksia ei mikään kehity ja uudistu. Juuri tällaisia kykyjä Kansanedustajat tarvitsevat työssään, eikä vain puoluekurin noudattamista ja pintakiiltoa jota on nyt nähty jo tarpeeksi!
Nimimerkki Naama
Wikipedia tietää että "Betelgeuse is currently thought to lie around 640 light years away”.
Jos nuin on, ja näät sen iltakävelylläsi "posahtavan" niin sehän tarkottaa sitä että se räjähti 640 vuotta sitten, elikkäs 1300-luvun loppupuolella (jKr).
Iltakävelylläs vaan tapahtuis se että pystyt havaitsemaan tuosta tapahtumasta emittoituneen valon verkkokalvollasi. Eli jos sinä, lapsesi tai jälkipolvet vaikkapa 16:sta jälkipolveen pääsevät havaitsemaan Betelgeusen räjähdyksestä johtuvan valoilmiön maasta käsin ilman erityisapparaatteja, niin kysymys kuuluu edelleenkin että milloin se on tapahtunut (suhteessa ajanlaskuumme) - ei että millon se tapahtuu. aika vekkulia. mikäs on oikeestaan menneisyys ja mikä tulevaisuus, sitä se panee vähän miettimään…
Eilen sitten tein ensimmäisen supernova-kävelyn kun oli vain oikea fiilis ja takana innostava whatsapp-viestittely. Kymmen vuotta siinä meni siitä kun idea syntyi. Ei kävely kestänyt kuin 25 minuuttia ja naapuruston valot häiritsivät kovasti. Ei posahtanut. Kuu oli alhaalla ja vielä kasvamaan päin. Tänään illalla sitten saunapuhtaalla iholla uudelleen kävelylle. Ja mitäpä loppumusiikiksi. Olen kuunnellut enemmänkin Tidalin soittolistoja ja luovia soittolistoja viimä heinäkuulta lähtien. Fläppärillä kirjoitettaessa kuuntelee vielä usein juutuuppia ja äsken juuri tämä laulu lähti soimaan taustalla. No sopiihan se supernovakävelyn musiikiksi ja onhan siinä kaukaisuuteen kaihoava melodia vaikka taitaa olla alunperin hyvinkin selvästi rakkauslaulu. Tänään on syytä miettiä mitä tulisi tuon supernovakävelyn soittolistaan… Eniwei The Rose ja André Rieun poppoo.
