Oodi Maralle 15 vuotta

Oodi Maralle 15 vuotta 

15 vuottaViime päivät toivat suruviesti presidentti Martti Ahtisaaren kuolemasta. Vuonna 2008 kirjoitin ja julkaisin runon Oodi Maralle hänen Nobel-voitoonsa kunniaksi. Myöhemmin se oli Uuden Sumen Puheenvuoron sietokilpailussa aineistona kun parodioin ylioppilaskirjoitusten äidinkielen koetta. Muotoa Mara käytetään mitallisista syistä.

Oodi Maralle

Mies muhkea matkasi maailmaa
kai söi mitä stressiinsä sai
pyrkimys hällä;
vain sopua toisille suoda,
siis rauhaa ja leipää;

Mara rauhan toi kussa kulkikaan
siellä pyssyt kattiloiksi,
kauhoiksi laadittiin.
Kotona Jope pilkkalauluja vääns,
naamansa kääns, imitoi ilkkuin
Mara kinthaalla viittasi,
moiselle tuhahti vain;

Ei tekoihin suuriin hattuja tarvi
ope alemman opetusasteen
on Marakin vain,
Nyt Nobel-juhlaan käykäät,
oi kansa te Suomen nöyrä.
Pää pultattu kaapin päälle,
ikituorein laakerein;

I Miten arvioisit kirjoittajan motiiveja ja tarkoitusta? 
II Löytääkö oodista mitään selkeästi humoristista motiivia?
III Näinä aikoina oodin kirjoittamisesta tulee kuluneeksi 15 vuotta. Onko ajan hammas mielestäsi syönyt sen keskeistä sanomaa millään tavoin?
IV Miten sijoittaisit ”rauhan ja leivän-motiivin” aatehistorialliseen perspektiiviin?
V Mikä seuraavista periaatteista voi kiehtoa diginatiivien sukupolvea kaikista eniten. Perustele näkemystäsi. a) leipää ja sirkushuveja; b) rauhaa ja leipää; c) työtä ja leipää
VI Mihin kenttään sijoittaisit Oodin Maralle: a) satiiri; b) ironia ; c) burleski d; koominen ooppera; e) aito ja vakavalla mielellä tehty ylistys. Perustele näkemystäsi.

Tästä pääsee lukemaan Uuden Suomen Puheenvuorossa käytyä keskustelua asiasta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/torsten-sandberg/251722-osittain-luova-ja-aineistopohjainen-sietokilpailu-03-03-2018/

Stressitesti suomalaisille ytyvoimaloille! 13 kysymystä.

Stressitesti on nykyajan muotisana ja niitä tehdään kohta ytyvoimaloillekin. Tämä on todella hyvä asia. Hyvinvoivat ytyvoimalat ovat kaikkien etu ja niiden kuormittumista tulee vähentää. Tästä ovat hyvin pitkälle ihmiset vastuussa. 

On hyvä, että asiaan on kiinnitetty nyt tarvittavaa huomiota. Huomiota saaneet kaltoin kohdellut lihasiat, turkisketut ja viime aikoina myöskin pankit ja nyt on korkea aika myös ytyvoimaloiden saada huomiota. Kysehän on myös ns. työsuojelusta. Tässä yhteydessä toivoisi hartaasti, että myös ympäristöpuolue Vihreät kiinnostuisi asiasta. Ydinvoimaloiden stressitestejä tulee markkinoille varmasti jo tämän kuluvan vuoden aikana, ja nyt esitettävä hahmotelma on vain sarja kysymyksiä. Miten koherentteja ne sitten ovatkaan onkin jo eri asia. Mutta jostain on lähdettävä liikkeelle.

I No ahistaako teitä noin yleisesti ottaen?

II Onko teillä, hyvä ytyvoimala, ollut viime aikoina pahoinvointia, kuumotusta, tykytystä, kuumeilua tai alilämpöä?

III Onko sapuska eli polttoaine ollut tasalaatuista ja hyvin tarjoiltua?

IV Kuinka on juomaveden eli jäähdytysnesteen laita. Onko se ollut puhdasta ja raikasta?

V Onko teille annettu mahdollisuus lajinmukaisen sosiaalisen elämän harjoittamiseen vähintään 120 vuorokauden ajan vuodessa? Saatteko kommunikoida tovereittenne ja sukulaistenne kanssa esteettömästi? 

VI Kannatteko huolta tulevasta Fennovoiman voimalasta joka on yksi yksinäinen yksikkö varsin kaukana lähimmistä lajitovereistaan Eurajoella?

VII Oletteko tyytyväinen tarkastusten tasoon? Saatteko palvelua omalla äidinkielellänne? 

VIII Oletteko viimeisen puolen vuoden aikana joutuneet panettelun tai puutteellisten ja perättömien väitteiden kohteeksi?

IX Onko hoitohenkilökuntanne motivoitunutta? Koetteko joskus, että teitä ei kuunnella ja oteta huomioon?

X Koetteko, että teitä käytetään hyväksi ja tulosvaatimukset ovat jatkuvasti liian korkeita? Onko ilmassa burn-outin tapaista tuntemusta?

XI Onko teille turvattu onnellinen vanhuus, vai suunnitteleeko joku teille ennenaikaista varhaiseläkettä? Onko joku jopa esittänyt sellaisen julkean väitteen, että sinut pitäisi purkaa?

XII Entäpä valaanrasvan käyttö ydinvoimaloissa? Ette kai vain koe syyllisyyttä?

XIII Lisäsikö tämä stressitesti ahistusta noin yleensä ottaen vai onko olo helpottuneempi?

Kenestä vuoden 2010 valtakunnallinen eriöneuvos?

                                     

Suomi  on  erilaisten  palkintojen,  stipendien  ja  tunnustusten  luvattu  maa.  Jos  kerran  Suomen  Skepsis  r.y.  ottaa  oikeudekseen  jakaa  vuosittain  HUUHAA-palkintonsa  niin  aivan  yhtä  hyvin  voidaan  jakaa  myös  ns.  VUODEN  ERIÖNEUVOS-palkinto.

Mutta  mikäs  olisi  sitten  tällainen  vuoden  “Eriöneuvos-palkinto.”  Lähestymme  asiaa  sanan  "eriö"  etymologiasta  käsin.  Nimittäin  tuota  noin…  Niin…  Suomen  kielihän  oli  vielä  autonominan  ajan  alussa  varsin  sanaköy;  uusia  sanoja  luotiin  paljon  aina  1900-luvulle  saakka,  ja  luodaan  edelleenkin.  Yksi  näistä  sanoista  oli  “eriö.”  Ja  eriöllähän  tarkoitettiin  paikkaa  jossa  pääasiassa  ulostetaan  ja  virtsataan,  joskus  eriössä  toki  tehdään  muutakin.  Eriö  on  jäänyt  unholaan  ja  se  on  yksi  suurimpia  valitettavuuksia  Suomen  kielen  kehittämisen  näkökulmasta.  Mutta  ehkä  voimme  vielä  pelastaa  tämän  suurenmoisen  sanan  luomalla  sille  sisällön,  merkityksen  ja  arvon  perustamalla  uuden  palkinnon,  nimittäin  “VUODEN  ERIÖNEUVOS – palkinnon.”

Palkinnon  tarpeellisuus  on  huutava,  sillä  tämä  maa  on  suoraan  sanoen  liian  täynnänsä  erilaisia  paskanjauhajia,  ja  muista  epätäsmällisistä  muistikuvista  todellisuuksia  derivoivia asanaseppoja.  Siis  palkinto  voitaisiin  antaa  henkilölle,  ja  tässä  tapauksessa  suomalaiselle  henkilölle,  joka  kuluvan  vuoden  aikana  on  menestyksellisesti  jauhanut  suoranaista  apulantaa  tai  muutenkin  puhunut  kohtuuttoman  epätäsmällisesti.  

Kuka siis on vuoden  2010  eriöneuvos?  Eiköhän  tästä  maasta  löytyisi  vallan  selkeä  konsensus  siitä,  että  palkinto  kuuluisi  tänä  vuonna  jollekin  Kansallisen  Kepuumuksen  johtomiehistä.  Toisaalta  kyllä  Punahöttölän  komentoorakin  eli  Jutta  Urpilainen  olisi  palkinnon  aivan  kirkkaasti  ansainnut  lausunnoillaan  ihmisten  tuloista  ja  tuloeroista. 

Vielä loppuun pieni anekdootti eriöstä.   Joskus  1990-luvulla  kun  SDP:n  Ulpu  Iivari  pyrki  eduskuntaan  niin  Suomen  Sosiaalidemokraatti-nimiseen  lehteen  oli  eksynyt  ilmoitus  jonka  otsikko  oli:  ”Ulpu  Iivarin  tukiryhmä  kokoontuu  Paasiravintolan  eriössä  ”xx.xx.xxxx  klo  xx.xx.”  Sinänsä  hauskaa  mutta  tuossa  tapauksessa  lehdentekijältä  olivat  menneet  eriöt  ja  lämpiöt  sekaisin.

Palkinto on siis perustettu, se on perusteltu ja palkinnoksi riittä pelkkä lämmin henkinen rutistus! Mutta kenelle vuoden 2010 valtakunnallinen ERIÖNEUVOS-palkinto annetaan. Ajatuksen isänä olen luonnolllisesti vaitonainen. Elikkä ehdotuksia kehiin ja sassiin...

Kuva tehty vuonna 2024. Sovellus Prisma.