Eilinen toi meille suruviestin kun kuulimme kaksinkertaisen olympiavoittajamme Pentti Linnosvuon siirtyneen ajasta iäisyyteen. Rautatieläisen pojasta tuli kaikkien aikojen paras kympintappajamme. Linnosvuo oli näyttävä vasenkätinen pistoolimies joka nousi maailman huipulle nuorena.
Viimeisen suuren voittonsa hän saavutti 31-vuotiaana ja on siitä harvinainen pistoolimies, lajissaan ainoa, joka on voittanut molempien perinteisten pistoolillajien, vapaapistoolin ja ns. olympia-pistoolin olympialaisen kultamitalin. Olympialaisten täysosumien lisäksi hän hänellä on myös hopeamitali vuoden 1960 kisoista Roomasta.
Linnosvuo oli lahjakas urheilija monessa lajissa ja olisi todennäköisesti päässyt kansalliselle huipulle vaikkapa jääkiekkoilussa mutta urheilumme onni oli se, että hän löysi ammunnan omaksi lajikseen. Linnosvuon lahjakkuutta osoittaa se, että hän saavutti maailman huipun hyvin nuorena, seikka joka korostuu vielä kun kyse on kovia hermoja vaativasta pistooliammunasta. Linnosvuo oli lähellä menestystä jo 19-vuotiaana omissa kisoissamme vuonna 1952 ja täysin uudessa olympialajissa, kuvio-ammunnassa/olympiapistoolissa, hän saavutti viidennen sijan jääden kultamitalista vain 2 pistettä ja muista mitaleista yhden pisteen. Linnosvuon olympia-ura kesti kokonaista viisi olympiadia ja ampujana hän lopetti nyky-standardit huomioiden nuorena 35-vuotiaana veteraanina.
Linnosvuon lahjakkuudesta ja ainutlaatuisen hämmästyttävästä varhaiskyp-syydestä on osoituksena se, että esimerkiksi vuoden 1972 vapaapistoolin olympiavoittaja Ruotsin Ragnar Skanåker teki urotekonsa vasta 38-vuotiaana. Linnosvuo loi uransa aikana jolloin kaikilla urheilijoillamme ei ollut mahdollisuuksia täysipäiväiseen harjoitteluun. Linnosvuo pystyi kuitenkin harjoittelemaan hyvin ja tästä jonkinlaisena osoituksena on se, että ylioppilastutkintonsa viivästyi usealla vuodella. Linnosvuo pystyi kuitenkin sovittamaan hyvin yhteen urehilijanuransa, opiskelunsa ja tulevan työuran.
Omalta osaltani minulla ei ole henkilökohtaisia ja itse koettuja muistoja Linnosvuosta urheilijana. Kun selailin 1970-luvun alussa vanhoja MMM-kirjoja niin vuoden 1958 kohdalla törmäsin ensimmäistä kertaa kuudennentoista olympiadin kisojen tulosluetteloihin ja myös nimeen Linnosvuo. Kuuluin siihen sukupolveen joka eli edellisellä maailmankaudella ja joka myös eläytyi vahvasti lähihistoriansa tapahtumiin oli kyse sitten toisesta maailmansodasta, historiasta yleensä tai olympia-liikkeestä ja sen historiasta. Tuohon aikaan ei ollut käytössä internettiä eikä youtube-palveluiden kaltaisia järjestelmiä joiden avulla monipuolinen ja nopea tiedon hankinta on mahdollista.
Yksi loistelias Olympia-urheilijamme on nyt siis siirtynyt ajasta iäisyyteen, autuaammille metsästysmaille. Linnosvuon ura ja menestys on osoitus siitä kuinka pienestäkin kansakunnasta voi löytyä monipuolisesti korkeatasoisia harrastajia lajissa kuin lajissa. Toivokaamme että hän ei jää pelkäksi maininnaksi historian kirjoissa ja tulosluetteloissa vaan näemme vielä maailman huipulle nousevia pistooliampujia joiden esikuvana on urheilumme suurmestari, viisien olympiakisojen kävijä Pentti Linnosvuo, Tokion vapaapistoolikisan olympia-voittajaa Väinö Markkasta luonnollisestikaan unohtamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti