Uudemmat seitsemän sinettiä. III Sinetti. Kysymys luonnonvaroista.

Saarnoja saapasnahkatornista. Ihmislasten kauhea meno jatkuu! Uudemmat seitsemän sinettiä. Kysymys luonnonvaroista. III Sinetti

Aluksi on määriteltävä se mitä luonnonvaroilla tarkoitetaan. Käsitettä rajoittaa se, että usein vain luonnonvaroiksi mielletään yksittäiset raaka-aineet. Luon-nonvaroja ovat myös vesistöt ja maa-alueet, ja luonnollisestisikin ilmakehä. Koko biosfääri muodostaa luonnonvaran kokonaisuudessaan, toisaalta luonnon-varoja ovat myös kaikki hyödynnettävissä olevat geosfäärin toiminnot. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että suvereenit valtiot ja niiden asukkaat omistavat luon-nonvarat. Ainakin teoriassahan näin on... Tosiasiassa luonnonvarojen hyödyn-tämiseen tarvitaan pääomaa. Loppujen lopuksi luonnonvarojen omistusoikeus on siirtynyt suurille yhtiöille. 

Venäjä omalaatuisine valtiokapitalismeineen muodostaa tässä poikkeuksen, eikä välttämättä huonoa poikkeusta ollenkaan. Toisaalta aina luonnonvaroja hallitseva sukupolvi tekee kohtalokkaan virheen katsoessaan omistusoikeuden kuuluvan heille rajoittamattomasti. Kyse on aina varastamisesta tulevilta polvilta. Tässäkin tarvittaisiin maailmanhallitusta jolle kaikki suvereenit valtiot olisivat luovuttaneet valtansa koko planeetan hyväksi tehtävää päätöksentekoa varten.

Luonnonvarat ovat siis rajalliset. Niiden hyödyntämisessä ei ole mitenkään järkeä että niitä tuotetaan valtavan pitkien matkojen päästä. Pienempi ihmiskunta luonnonvarjojen suhteellisessa läheisyydessä olisi ihanne. Mutta tietyt luonnonvarat loppuvat suhteellisen nopeasti. Kaikkein suurin ongelma on öljyn riittävyydessä. Jonain päivänä se yksinkertaisesti vain loppuu. Samoin loppuvat tietyt mineraalit. Toisaalta jos ihmiskunta löytää ratkaisun rajoittaa kokoaan voidaan ryhtyä sellaiseen hölmöläisten hommaan että ryhdytään purkamaan edellisten sukupolvien ”monumentteja” ja muita rakenelmia. Tosiasiahan on se, että tulevat sukupolvet joutuvat käyttämään huomattavasti aikaa aikaisempien polvien sotkujen siivoamiseen ja järjettömien rakennelmien purkamiseen. 

Nykyään miellämme terrorismin vastaisen sodan uudeksi sodan muodoksi. Tulevat sukupolvet joutuvat käymään sotia joiden siemenet on kylvetty ahneiden sukupolvien toiminnan aikana.  Nykyinen yhtälö on siis mahdoton ja se jättää jollain tapaa ikuiset jäljet. Kaikessa kauheudessaan asia on tässä: ”Tämä tiedetään, mutta yhtään todella merkittävää askelta kohti ongelman ratkaisua ei ole vielä otettu.” Joku Kioton sopimus on täyttä pelleilyä ellei ole olemassa mitään instanssia joka pakottaisi kaikki noudattamaan sitä!

27. Nämä kaikki koituvat hurskaille hyväksi, mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi.
29. Tuli ja rakeet ja nälkä ja rutto: nämä kaikki ovat luodut kostamaan.

Mutta millaiset luonnonvarat onkaan ”ihannepopulaatiolla” käytössään vaikkapa vuonna 2400? Yllättävän suuret! Toisaalta öljyä ei enää ole. Luonnonvaroja löytyy edellisten sukupolvien rakennelmista. Toisaalta kemianteollisuus on meille vielä tuntemattomilla prosesseilla luonut uusia raaka-ainereservejä. Geeni-manipulaatio, eikä pelkästään geeni-manipulaatio, vaan geneettinen rakentaminen luo mahdolliseksi uusien hyötykasvien luomisen, voidaan puhua jopa suur-hyötykasveista. Ihmisen kekseliäisyydellä ei todellakaan ole rajoja. Mutta näistäkään visioista ei ole mitään hyötyä ellei planeetan väkilukua saada edes enempää kuin siedettävälle tasolle. Samoin tarvitaan väetön keskittämistä asutuksen kannalta strategisesti parempiin paikkoihin.

Ja entäs se kristillinen näkökulma. Tällaisille puheille varmasti nauretaan, hypätään city-maasturiin ja mennään kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen tilai-suuteen. Saattaapa joku saarnamies vakuutella ekokatastrofien jo nytten alettua: ”Älkää välittäkö tällaisista. Kun Jeesus Kristus tulee kaikessa kunniassaan hän kyllä siivoaa kaikki sotkut.” Sen kyllä ymmärtää että kiitetään ruuasta Jeesusta, mutta pitäisikö myös automatka aloittaa laululla: ”Nyt kiitos Herralle bensasta, hän kaiken antaa armosta, kun taivaaseen kerran saavutaan ei rälläys lopu milloinkaan...” Tämäkin on aivan varmasti kestämätön yhtälö. 

Kyllä asia on todellakin niin että luomakunta on Jumalan temppeli ja me olemme sen vastuullisia tilanhoitajia; siis meidän pitäisi sellaisia olla... Raamatusta, tai paremmin sanottuna luterilaisten raamatusta ei löydy juuri sopi-vaa sitaattia tähän loppuun. Otetaan siis käyttöön katolilaisten ja ortodoksien kaanon ja kehiin Jeesus Siirak! VOTJOO! Tässä Siir. 39:26-27 :

26. Tärkeimmät, mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat: vesi, tuli, rauta ja suola, nisujauhot, hunaja ja maito, rypäleen veri ja öljy ja vaatetus.

Niin; antimet ovat Luojan mutta ihminen käyttää niitä väärin ja vain omaksi hyödykseen. Se on SYNTI.

Sama Siirak jatkaa aivan välittömästi jakeissa 39:28-29

28. On tuulia, jotka ovat luodut kostamaan ja jotka vimmassaan vitsaavat rajusti ja tuhon päivänä vuodattavat voimansa ja tyynnyttävät hänen vihansa, hänen, joka on ne luonut.

Että GULPS!

Tämä teksti kuuluu osana kirjoitukseen joka on julkaistu ETSIJÄ-lehden numeroissa 2-3/2007. Kirjoitussarja on "Saarnoja saapasnahka-tornista."

Edellinen kirjoitus on julkaistu tässä linkissä.

Julkaisun kuva luotu tekoälyn avulla vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Tässä rauhoittavaa musiikkia: Tourdion