lauantai 4. kesäkuuta 2011

Suomi voitti Serbian, mutta missä lajissa. Ihanaa lentismiehet, ihanaa...

                             


Eilis-illan huomion vei jopa televisiokanavaa myöten ns. "huuhkajien" uusi alku ottelussa postimerkkivaltio San Marinoa vastaan. San Marino on Kansaninvälisen Jalkapalloliiton sijalla 202 eli viidenneksi viimeinen. Se painii sellaisten jalkapallosuuruuksien joukossa kuten Papua ja Uusi Guinea, Samoa, Montserrat, Anguilla, Andorra, USAN:n Neitsytsaaret ja Timor Leste.


Voitimme vaivoin vieraissa maal(e)in 1-0. Ottelu sai paljon huomiota ja ennakkohehkutuksia. EM-kisat ovat menetetty mahdollisuus ja karu totuus paljastunee ensi tiistaina toisessa karsinta-ottelussa Ruotsia vastaan. Meillä ei taida olla yhtään kaveria joka mahtuisi tulevan vastustajamme joukkueeseen. Ruotsi on FIFA:n rankingissa 28:s ja me olemme vaatimattomasti sijalla 81.


Iltaan toi kuitenkin iloa ja lohtua lentopallomaajoukkueemme, joka voitti itsensä Serbian, MM-kolmosen, Belgradissa lukemin 3-1. Kyse on Maailmanliigan peleistä ja vastustaja on kivikova ja kokenut joukkue. Jalkapallon rankingissa Serbia on sijalla 16 ja se on kova tekijä kaikissa joukkuepeleissä. Jääpalloa maassa ei pahemmin pelata, mutta jääkiekossakin se IIHF-ranking on kuitenkin 29. Ehkä jonain päivänä Balkanin ylpeä kansakunta saa lähettää joukkueen jopa jääkiekkoillun A-sarjaan. Ainoa joukkuelaji jossa voittaisimme Serbian takuuvarmasti joka päivä vaikka B-maajoukkueellamme on juuri jääkiekko.


Mutta nyt kuului Balnanilta kummia kun lentis-miehemme voittivat uuden valmentajamme johdolla MM-kolmosen. Voitto oli joukkueemme ensimmäisen tuosta lajin jättiläisestä. Jos jätämme jääkiekkoilun omaan arvoonsa niin olemme lähinnä maailman huippua joukkuelajeissa juuri lentopallosssa. Arvostusta ja huomiota ei joukkueemme kuitenkaan saa. Tilanne on nolo kesäurheilumme kannalta. Urheilun suurmaiden kesäkisajoukkueissa suurin osa niiden jäsenistä on joukkuelajien pelaajia. Me olemme itsenäisyytemme aikana päässeet vain yhden kerran Olympia-kisoihin karsintojen kautta. Jätämme vuoden 1980 Moskovan "Spartakiadit" omaan arvoonsa (Niin on sitten jätettävä omaan arvoonsa samoin myös Losin kisat vuonna 1984) ja jalkapallojoukkueemme tuskaisan vaelluksen siellä ja nostamme hattua Kallu Tuomisen luotsaamille korismieheillemme Tokion kisoissa vuonna 1964. Siinä ovat saavutuksemme kesäkisojen joukkuelajeissa. Toisaalta nostakaamme hattua myös vuoden 1912 jalkapallojoukkueellemme Tukholman kisoissa. Neljäs sija on loistosuoritus.

Nyt miesten lentopallomaajoukkue tulisi ottaa erityissuojelukseen. Lajin olympiakarsintoja emme ehkä enää saa järjestettäväksemme, mutta jos kilpaurheilua sitten kerran tuetaan niin annettakoon lentismiehillemme 500 000 euroa valmennuksen tehostamiseen tarkoituksena paikka Lontoon vuoden 2012 XXX Olympiadin kisojen miesten lentopalloturnauksessa. Lentopallo on nopeaälyisten, innovattivisien, aloitekykyisten, kovakuntoisten ja yhteistyökykyisten miesten peli. Ja sama pätee tietysti naisiinkin...


Nopeaälyisyys, innovatiivisyys, aloitekykyisyys, kovakuntoisuus ja yhteistyökyky. Well ja eniwei... Noita ominaisuuksiahan tarvittaisiin muuten hallitusneuvottelijoiltakin. Mutta se on nyt sitten hieman eri asia. Nostetaan hattua kuitenkin lentismiehille sillä homma ei jää tähän. Pelaajemme saivat sellaisen koulun entisen valmentajan Mauro Berruton kaudella, että he voivat olla aivan eri mieltä joukkueen tavoitteista kuin nykyinen valmentajansa Daniel Castellani.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti