Ensimmäiset muistot tästä Olympia-illasta juontuvat jonnekin vuoteen 1980. Kysehän on tunnelmointiohjel-masta, jossa studiossa vastaillaan kuuntelijoiden kysymyksiin olympiajoukkueen valinnoista ja menes-tymismahdollisuuksista ja homman nimihän on se, että poristaan muutenkin yleistä urheilusta.
Puhelut, joita tämänkertaiseen Olympia-iltaan tuli, olivat varsinaisen asiallisia. Toki eräs nimeltä mainitsematon kansalainen oli sitä mieltä, että Suomen olympiajouk-kueesta on 97 prosenttia lähinnä turisteja. Tämä väite kyllä kumottiin aika perus-teellisesti. Ohjelmassa valotettiin paljonkin olympiakomitean valintakriteerejä. Joukkueen on oltava iskukykyinen, mutta myös rakenteeltaan sellainen, että kaikille lajeille annetaan näkyvyyttä. Tämä palvelee sitä, että myös pieniin lajeihin – kuten jousiammuntaan – saadaan aina olympiavuoden syksyllä uusia harrastajia.
Vanhallekin urheilufanille voi joskus tulla uusia oivalluksia. Tämän illan suurin oivallus oli se, että ainakin mina tajusin, miten kova suoritus olympialaisiin pääseminen ylipäänsä on – oli laji sitten mikä tahansa. Niin sanottuja turisteja pääsee mukaan olympiakisoihin tietyssä mielessä yleisurheilussa ja uinnissa, koska pienetkin maat voivat lähettää ainakin yhden osallistujan tuloksiin katsomatta. Mutta näin ei ole suomalaisten laita missään tapauksessa! Olympiakisojen urheilijoiden kokonaismäärä on nimittäin rajoitettu n. kymmeneen ja puoleentuhanteen (10 500) urheilijaan. Yleisurheilua ja uintia lukuunottamatta kaikissa muissa lajeissa on todella kovat kiintiöt ja olympiapaikka on ansaittava kovan karsintajärjestelmän kautta.
Mutta tämä ei ollut vielä syvin oivallus tämän illan olympiaradion tiimoilta. Oivallukseni oli se, että olympialaiset kestävät useimpien lajien suhteen koko olympiaadin ajan. Ei ihan neljää vuotta, mutta kisapaikkoja aletaan jakaa jo olympiaadin toisena vuonna. Kisoihin ei todellakaan tulla puskista ja puun taka voittamaan kultamitaleja.
Tietyllä tavalla olympialiike tulee saamaan vielä enemmän näkyvyyttä lähivuosina, sillä mitä ilmeisimmin varsinaisen olmypiaadin puolivälissä tullaan järjestämään niin sanotut nuorten olympiakisat. Näiden osallistujamäärä tultaneen rajaamaan johonkin neljäntuhannen (4000) urheilijan tietämille, ehkä pienempikin määrä. Väitetään, että Suomen Kuopiolla olisi hyvät mahdollisuudet kamppailla ensimmäisistä olympialaisista nuorten talvikisoista.
Hyvänen aika! Maailmahan on kohta täynnä yhtä olympiaa! Nuorten olympiakisat on oikein hyvä ajatus, olihan jo antiikin kisoissakin poikien lajeja. Kuinka korkealle menestyminen nuorten olympiakisoissa sitten arvostetaankan… Varmaankin aika korkealle. Eihän tässä vanha urheilufani kohta pysy enää nahoissaan!
Penkkiurheilijan tulisi muistaa, että mitalien saaminen ja rohmuaminen ei ole se tärkein asia, vaan itsensä urheilun katsominen moninaisten suoritusten, eri tekniikoiden, urheilipersoonallisuuksien katsominen ja ihmettely – se on sitä osallistumisen henkeä, jota voi katsomossakin toteuttaa. Kultamitalinkin saavuttaminen on tässä mielessä jäävuoren huippu.
Julkaisun kuva tehty vuonna 2026. Sovellus Picsart.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti