Ja sehän päättyi todella vallan hyvin ja erinomaiseti; kaikki kolme urhoamme finaaliin ja ilmassa leijuu kaksoisvoiton messinkinen tuoksu. Kolmoisvoittoa emme tavoittele ellei Wirkkala sitten räjäytä kasinelosta.
Terolle voi sanoa että ei ole mikään häpeä hävitä kultaa Terolle oli sitten voittaja kumpi tahansa. Toinen lohduttautukoon sillä että onhan Lontoossa neljän vuoden perästä indeed-kisat ja sieltä voi hakea palsamia haavoille. Ja jos ei sitä kolmoisvoittoa nyt saavuteta niin kyllä sitten neljän vuoden päästä, nimittäin kotimaassa on tulevia pilumi-urhoja kasvamassa LEEGIO.
Ja paljollako se kulta sitten voitetaan; tarvitsee siis heittää sentti enemmän kuin kakkonen ja tällä kertaa tarvitaan tulos noin, ja plus miinus kolmekymmentä senttiä tuloksesta 84,50. Tässä on luonnontieteellis – matemaattinen fakta, mutta koska elämme epämääräisyyden maailmassa niin mm. vedonlyöntituloksissa pitää tietää se tulos jonka voittaja parhaallaan heittää. Toisaalta jos olisimme siinä tilnateessa jossa molemmat Terot repäisisivät vaikkapa 85,50 parhaallaan niin silloin voittotulos olisi tavallaan jommankumman Teron toiseksi paras tulos joka voisi olla vaikkapa 84,30. Tämäkin on mitä suuremmassa määrin, ja vielä enemmän, luonnontieteellinen fakta kuin edellä mainittu.
Pilumikultaa Beijingissä saadaan siis senttiä paremmalla tuloksella kuin 84,50 +- 30 cm mutta vetoa kannattaa lyödä sopivalla haarukalla jonka keskiarvo on noin 86.45. Ja järjestys on luonnollisesti Tero – Tero ja nimenomaan Järvenpää - Pitkämäki; senhän tonttukin jo näki…
Viimeinen kolmoisvoittomme olympialaisissa kesäkisoissa on vuodelta 1948 ja silloin laji oli voimistelun hevonen. Voitto jaettiin kolmen miehen kesken ja sankareitamme olivat Paavo Aaltonen, Veikko Huhtanen ja Heikki Savolainen. Ja jos hiuksia halotaan halotaan niin viimeinen kaksoisvoitto on vuodelta samalta eli noista ostokortti-olympialaisista Lontoosta sa taa asialla olivat gymnastikkomme ja tuollakertaapitkän hevosen hyppääjät (Long horse vaulta) eli hyppy-kilpalun miehemm Paavo Aaltonen ja Olavi Rove.
GULPS! Tuleepa muuten mieleen, että onko neljän vuoden päästä elossa, kun Lontoossa ryhdytään kisaamaan kolmannenkymmenennen olympiadin kisoja, yhtään suomalaista noiden kisojen kävijää… Mutta palaamme asiaan myöhemmin…
Tänään torstaina aloittivat skabansa myös kisojen todelliset kuninkaat eli kymmenottelijat. Siinä on todellinen äijä-klubi. Skaba kestää alusta loppuun noin 36 tuntia ja aika jonka puitteissa pitäisi untopallot ottaa, mikä on kymmenottelijan yhdestoista laji, indeed, on noin kymmenen tuntia. Siis taisto taukoaa ekapänä illalla paikallista aikaa yleensä noin ydentoista pintaan illalla ja uudestaa ollaan aitajuoksun tiimellyksessä seuraavana aamuna yhdeksältä. Tuon kymmenen tunnin aika täytyy syödä lämppärit, saada lihashuoltoa ja nukuttuakin. Kaiken lisäksi on syytä olla hereillä pari tuntia ennen toisen päivän ensimmäisen lajin alkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti