maanantai 11. elokuuta 2008

Neljäs päivä Beijingissä, ekekheiriaa Kaukasuksella.

 


Päivän kaikista paras uutinen on kuitenkin se, että Kaukasukselta kuuluu niin hyviä uutimia; ovat peräti lopettelemassa vihollisuuksia. Se on ekekheiriaa se eli jumalten rauhaa eli olympiarauhaa. Kaukasuksen rauhoittaminen ei ole mitenkään helppo juttu ja parhaitenhan siinä on onnistunut Josif Vissarionovits Dugasvili eli Stalin. Keinot olivat kyseenalaisia mutta toimivia…



Neljäs päivä toi sitten vapaapistoolikilpailun mutta ei suomalaisfinalistia. Se mihin kannattaa kiinnittää huomiota on alkukilpailun tulos, siis se mikä aikoinaan oli varsinainen vapaapistoolikisa. Tänään kultaa olisi saanut tuloksella 565 mikä on kyllä luvattoman heikko tulos kun ajattelee menneiden kisojen antia. Maailmanennätyshän on hurja 581. Siitä taisin puhua jokin aika sitten kun muistelimme Moskovan kisoja vuonna 1980. Liekö koskaan mahdollista rikkoa tuota Aleksander Melentjevin hirmutulosta. Siihen sarjaan ei mahtunut yhtään kasia.  


Samassa kilpailussa viidenneksi ampui Suomen Seppo Saarenpää tuloksella 565, siis samalla tuloksella jolla tänään voitettiin alkukilpailu. Verailun vuoksi on otettava mukaan vuoden 1964 olympiasankarin Väinö Markkasen tulos 560; sillä olisi ylletty tänäänkin finaaliin. Ja esimerkkiä näyttää Kai Jahnssonille myös vuoden 1956 kultamitalisti Pentti Linnosvuo tuloksellaan 556, Melbournessa siis.


Taulu on sama eikä pyssyissäkään ole juuri mitään ihmeellistä kehitystä tapahtunut, ehkä pientä muttei paljon. Melentjevin tuloksen voi jättää omaan arvoonsa, siinä ei varmaan ollut mitään vilppiä ellei sitten tuuliolosuhteita kyetty jotekin eliminoimaan. Neukkulalaisilla kun kävi kisassa kuin kisassa aika ilmiömäinen tuuri ja he ampuivat aina parhailla paikoilla. Oli miten oli on vapaapistooli todellisten gentlemannien laji ja Neukkulassa niitä oli ainakin yksi eli Melentjev.  


Phelpsi mennä porhaltaa ja tänään tuli siis kultaa kahdensadan vaparissa ja herää kysymys kuinka paljon maailmanennätys voi vielä parantua. Miehen voittomarginaali oli lähes kaksi sekenttiä. Kun kyseinen matka otettiin kisaohjelmaan vuonna 1968 voitettiin se ajalla 1,55 ja risat. Vuonna 1980 päästiin jo alle 1.50! Phelps ei ilmeisesti vielä ottanut kaikkea irti mutta ehkä suorituskyvyn rajoilla ollaan ja parannuksia saadaan aikaan vasta geeni-dopingin avulla.


Uinti on kyllä aika ihmeellinen laji ja se herättää kysymyksen: eikö yleisurheilluunkin voitaisi juoksumatkojen ja kävelyn lisäksi ottaa vielä konttausmatkat ja takaperin juoksu. Kysehän on kaiketi siitä että absoluuttinen nopeus olisi se tärkein määre. Olisi siis vain pelkkää vapaauintia ja jos joku pääsisi nopeammin perhosella niin siitä vain…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti