Usain Bolt se ottaa ja kirmailee puolivahingossa huippuaikoja satasella ja kahdellakin. Mies on komea afro ja ehkä mukana vain aavistus nenskua jos perimässä on hivenen valkoista miestä.
Emme me käyräjalkaiset ja lyhyenlännät valkoiset miehet moiselle siirappisäärelle mitään mahdeta. Kesä on tässä ja nyt ja on myös aika miettiä monia urheiluun ja erityisesti kesäurheiluun liittyviä kysymyksiä. Aina kun urheilusta ryhtyy porinoimaan Ja kun niin muistuu mieleen vanha kunnon derkkula. On vain niin vaikea uskoa vieläkään että Derkkula on ollut tuhon oma jo kahden vuosikymmenen ajan. Suuri oli maan urheilumahti vaikka se perustuikin doping-aineiden järjestelmälliseen käyttöön. Mutta ei Derkkulakaan pystynyt tuottamaan koskaan miestä joka olisi juossut 100 metriä alle 10.00.
Oma lukunsa ja kysymyksensä on siinä, kuka oikein onkaan kaikkien aikojen nopein valkoinen mies? Virallisesti se on Puolan Marian Woronin joka kellotti vuona 1984 Warsovassa ihan tasan 10.00 tosin kahden sekuntimetrin myötätuulessa. Jotkut väittävät että tuulta oli itse asiassa paljon enemmänkin… Woronin ei koskaan pistellyt satasta juuri alle ajan 10.20. Joku Matt Shirvington on pistellyt vuonna 1998 ajan 10.03. Italian Pietro Mennea on juossut noin kahden kilometrin korkeudessa 10.01 ja tasankoradalla 10.10. Japanilainen Kozi Ito on kellottanut myös 10.00 mutta tuuliolosuhteet olivat aika epämääräiset. Sitten on Valeri Borzovin aika 1970-luvulta ja sehän on 10.07.
Kun otetaan huomioon 1970-luvun ratapinnoitteet niin Borzovia voi ehkä pitää kaikista nopeimpana valkoisena miehenä kautta aikojen. Sama mies kellotti Munchenin olympiafinaalissa tasankoradalla ajan 20.00 pesten Jenkkilän pojat mennen tullen. Tuossa kisassa kolmaneksi tuli Italian Mennea ajalla 20.30. Mennea pisteli sitten myöhemmin Mexico Cityn ilmanalassa 19.72. Tietyssä mielessä nopein mies mitataan kahdellasadalla metrillä sillä siinä mitataan absoluuttista pikajuoksua paremmin kuin satasella. Satasella nimittäin lähtö ja kiihdytys merkitsevät paljon. Shirvington juoksi ajan 10.03 vastatuuleen, tasankoradalla ja huomattavan ilmankosteuden vallitessa. Ilmankosteus lisää ilmanvastusta melko lailla… Borzov saanee tasoitusta noin kymmenyksen verran jos verrataan eri vuosikymmenten ratapinoitteita ja Shirvington viisi sadasosaa epämääräisen huonoista olosuhteista. Kumpi heistä sitten on nopeampi valkoinen mies… Tähän on yksi vastaus ja se on perilappilainen: “PIRU TIETÄÄ VAAN EI SANO.” Ja tällä kertaa se piru en valitettasti tällä kertaa ole minä…
Mutta onhan Borzov nopein valkoinen mies kautta aikojen ja aivan selvästi! Kuten sanottua niin kahdella sadalla metrillä Valeri Borzov kellotti Munchenin olympiafinaalissa tasankoradalla ajan 20.00 pesten Jenkkilän pojat Mennean tullen. Tuossa kisassa kolmanneksi tuli Italian Mennea ajalla 20.30. Mennea pisteli sitten myöhemmin Mexico Cityn ilmanalassa matkan aikaan 19.72. Borzovin ajalla 20.00 olisi voitettu olympialainen kulta myös vuonna 1976, 1980, 1992, 2000! Kokonaan mitaleitta Borzov olisi jäänyt vuonna ainoastaan vuosina 1996 ja 2008! Beijingissä hopea ja pronssi voitettiin muuten ajoilla 19.96 ja 19.98!
Beijingin ratapinnoitteella juossut Borzov vm. 1972 ei olisi Usain Boltia haastanut mutta aika olisi ollut noin 19.75... Tästä linkistä avautuvasta tallenteesta näemme kuinka Borzovkin lasketteli lopussa Munchenin kahdellasadalla. Jos paketti olisi pysnyyt kasassa loppuun saakka niin aika olisi ollut ainakin 19.92, joka on ratapinnoitetasoituksella noin 19,67 Beijingin oloissa. Ihan kunniakkaan tappion olisi Borzov kärsinyt Boltille! Moinen tuulettelu ei muuten oikein ollut luvallista neuvostoliittolaiselle urheilijalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti