Kreikan asiat ovat kovasti esillä ja lähipäivinä vielä enemmän. Maassa on parhaillaan menossa 48 tunnin yleislakko ja ilmassa leijuu kohta täydellisen anarkian uhka. Mutta mikä Kreikassa mättää? Mistä johtuu että se on niin epärehellisesti toiminut!
Nykykreikkalaisilla ei ole mitään tekemistä helleenien ja antiikin kreikkalaisten kanssa vaikka samaa historiallisen jatkumon kieltä puhuvatkin. Kielet ovat taloja joissa kansat asuvat ja tietysti kreikkalaiset saavat olla ylpeitä talostaan ja ehkä luullakin että he ovat sen alkuperäisasukkaita. Tai eipä sillä ole tässä tapauksessa mitään väliä. Antiikin kreikkalaiset olivat oma porukkansa ja he olivat varsin kohtuuttoman ihmisjoukon maineessa. Meillä nyt vain on sellainen kuva heistä filosofien kansana ja muutenkin. Heidän elämänsä oli useasti yhtä kohtuuttomuutta ja riehakkaiden uskonnollisten kulttien harjoittamista.
Englantilainen filosofi ja Bertrand Russell kirjoitti oman esityksensä länsimaiden filosofian historiasta jonka alussa hän aika perusteellisesti selvitti ne puitteet josta länsimaisen sivistyksen perusta nousi. Russellin esitystä länsimaisen filosofian historiasta on toisaalta aina katsottu hieman karsaasti ja harvoin se on ollut minkään yliopiston kurssikirjana. Se on persoonallisella otteella kirjoitettu, mutta se on kuitenkin helppoa ja kiintoisaa luettavaa. Puhuttuaan kreikkalaisten elämänmenosta ja heidän riehakkaista elämäntavoistaan päätyi hän seuraavaan:
“Eivät kaikki kreikkalaiset, mutta hyvin monet heistä olivat inhtohimoisia, onnettomia, sodassa itsensä kanssa, älyn toiseen, intohimojen toisee suuntaan ajamia, kyllin mielikuvitusrikkaita luodakseen itselleen käsityksen taivaasta ja täynnä sitä oikukasta itsetehostusta, joka luo helvetin. Heillä oli elämänohjeenaan “ei mitään liian paljon”, mutta todellisuudessa he menivät liiallisuuksiian joka suhteessa – puhtassa ajattelussa, runoudessa, uskonnossa ja synnissä. Intohimon ja älyn yhteenliittyminen teki heidät suuriksi, niin kauan kuin he olivat suuria. Kumpikaan ei olisi yksinään muuttanut maailmaa toisenlaiseksi kaikiksi tuleviksi ajoiksi niin kuin he muuttivat. Heidän mytologinen proptotyyppinsä ei ole Olympoksen Zeus, vaan Prometheus, joka toi tulen taivaasta ja sai palkakseen iäisen kidutuksen.”
Kreikkalaisilla oli mielikuvitusta vaikka muille jakaa. heidän jumalansa olivat ihmisten kaltaisia ja joskus joku ihminen, kulttuuriheeros, saatettiin kuolemansa jälkeen nostaa jumalien kavereiksi, tai sitten jos hän oli suututtanut jumalat niin hän joutui sitten manalaan rangaistusta kärsimään. Kreikkalaisilla oli jumaltarustonsa lisäksi kaksi loistavaa eeppisen, kertovan runouden mestariteosta, ns. Homeroksen Ilias ja Odysseus. Kuka ne sitten kirjoittikin on eri asia, mutta tänä päivänäkin ne ovat länsimaisen kirjallisuuden kivijalkoja vaikka kovin harva niiden keskeisen sisällön tunteekaan!
Odysseus on mielenkiinoinen teos ja toivoisi kreikkalaisten ottavan siitä opiksensa juuri nyt. Odysseus suututti tuulenjumala Aioloksen ja joutui monenlaisiin seikkailuihin ja vaaroihin ja lopulta hän menetti kaikki miehensä ja vain vaivoin pääsi itse kotikaupunkiinsa Ithakaan. Melkoiseen Polyfemoksen luolaan ovat kreikkalaiset joutuneet ja sieltä selviämiseen tarvitaan samaa odysseusmaista oveluutta jota heidän kaukainen kansallissankarinsa Ithakan Odysseus harjoitti! Kreikkalaisissa tarustoissa ja myös Homeroksen kahdessa teoksessa salajuonet, petos, juonittelu ja valehtelu ovat keskeisiä teemoja.
Mutta miten suhtautua siihen että meistä suomalaistakin jokainen joutuu lainaamaan kreikkalaisille noin 280 euroa! No voisihan sitä harjoittaa vaikka bilateraalista kauppaa ja vaatia kyseisen summan takaisin kreikkalaisina maataloustuotteina. Miten olisi seuraava satsi:
12 pulloa verovapaata ouzoa, karvalakkilaatu käy
12 laatikkoa verovapaata retsinaa, keskilaatu
10 kiloa feta-juustoa
20 litran tynnyri oliiveja
30 litraa oliiviöljyä
Nuo voisi jakaa vaikkapa kolmen vuoden jaksoihin. Kyllähän neljällä ouzo-pullolla pärjää kohtuukäyttäjä jo vuoden verran. Kyseessähän on juoma joka on hyvä nauttia veden kanssa. Yhdellä pulloa kyllä killittelee kolme kuukautta ja jos loppuu kesken loppuvuodesta niin omapa syy jos jää ilman iltatömänderiä tai fingerporillista herätysryyppyä niinä aamuina kun silmät ovat ristissä. 4 laatikollista retsinaa onkin kokonaista 48 putelia joten keskivertokäyttäjälle siinä on koko vuoden tarpeet viikko per pullo-periaatteella. Ruokatarpeet ovat sitten oma lukunsa ja ne täydentävät, kotoista ruokavaliotamme oikein mainiosti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti