keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Edessä taas van Hanenin vappu - kieli kitalaessa.

Huhtikuu  on  lopuillaan  ja  sehän  tietää  että  kohta  on  vapunaatto.  van  Hanenin  ja  Kansallisen  Kepuu-muksen  vaalirahasotkut  siirtyvät  jälleen  uuteen  dimensioon  kun  nyt  ryhdytään  selvittelemään  miehen  presidentinvaalin  vaalirahoitusta.  


Mutta  etsitäänpäs  miehestä  jotain  postiiivistakin.  Aion  itse  viettää  jälleen  kerran  pisarattoman  vapun  ja  kauhistella  maailman  menoa.  Esikuvaksi  otan  tasavalta-kuntamme  päministerin  elikkä  van  Hanenin.  van  Hanen-vappuun  ei  kuulu  pisaraakaan  pieriiniä,  en  tujausta  kansantislettä,  vinkut  jäävät  kauppaan,  väriviinoista  en  edes  uneksi  ja  siideriäkin  ylenkatson.  Simaakaan  en  juo.  Vedestä  vahvempi  on  tee  ja  sitruunavesi. 


Vappu  on  kerran  vuodessa  ja  vanhana  viinakauppiaana  katselen  menoa  kauhistellen.  Tai  en  edes  katsele  vaan  yritän  olla  katselematta.  Pyydän  esirukousta  kaikille  tapaturma-poliklinikoiden  työn  sankareille,  pyydän  voimaa  ja  siunausta  poliiseille  ja kristillisille saapastelijoille. 


Vaan  millaista  on  elää  kieli  kitalaessa?  Monet  hienot  viinit  on  jättänyt  van  Hanen  juomati.  Väriviinamaistajaisissakin  mies  olisi  saanut  olla  todella  taajaan.  Onhan  asia  enemmän  kuin  sääli, vai onko?  Ei  huipputason  aterioita  pidä  maidolla  pilata,  eikä  edes  kirnupiimällä.  Vesi  nyt  menettelee  mutta  ruuansulatuksenkin  kannalta  lasi  viiniä  olisi  parempi.  Toisaalta  van  Hanenhan  on  viinikielteisyydellään  mitä  kävelevin  mainos  EU-kritiikille.


Mutta  jos  alkoholi  ei  ole  muutenkaan  ongelma  niin  kauheaa  darraa  ei  tällaisesta  van Hennin  vapusta  kukaan  saa.  Kaiken  lisäksi  rojektissa  säästyy  muutama  eurokin  ja  sehän  on  vain hyvä  asia.  Mitähän van  Hanen  kaikella  säästyvällä  rahalla  oikein  tekeekään?  Toisaalta  van  Hanen  voi  olla  sen  sortin  kalvinisti ja salla Veiiko Huovisen huumorin ihailija että  hänellä  oli  huomattava  kirkasviinavarasto  ja  viinikellari  Nurmijärven  talonsa  kellarissa.  Monta  on  matkaa  Matti  tehnyt  ja  lahjapullojakin  on mukaan  monesta  paikasta  tungettu. Jos  näin  on  asia  laatuaan  niin  ei  van  Hanen  olisi  ensimmäinen  moiseen  perversioon  sortuva.  Tai  voihan  olla  niin  että  kohteliaana  miehenä  moisista  lahjoista  ei  voi  kieltäytyäkään,  ja  kun  lahjanakaan  ei  kehtaa  viinaksia  ja  viinejä  jaella,  ja  kovana  kalvinistina  arvokasta  tavaraa  ei  ole  maahan  heittämän  niin  siinähän  jamassa  sitä  sitten  ollaan.


van  Hanenin  entinen  ja  pitkäaikainen  vaimohan  oli  lentoemäntä.  Joten  kyllä  halpoja  ja  eksoottisiakin  viinaksia  olisi  ollut  mahdollista  sitä  kautta  hankkia  jo  ennen  pääministerikauttakin.  Maailma  on  toinen  toistaan  ihmeellisempiä  asioista  täynnänsä  ja  meidän  Matti-kissamme  on  saattanut  hyvinkin  olla  sellaisen  hyväntahtoisuuden  kohteena  että  jokin  italialainen  ja  suomalaisiin  suuresti  mielistynyt  viiniparoni  on  lähettänyt  hänelle  joka  kevät  ja  joulunalus  laatikolliset  hyvää  valkkaria  ja  viinitalon  parasta  punkkua.  Nurmijärven  talon  kellarissa  saattoikin  muhia  todellinen  viinipommi.  Että turhaan  se  Tekniikan Maailman rakennusinsinööri tutkaili pääministerin asunnon rakennusmateriaaleja. Viinilehden asiantuntija talon kellariin olisi pitänyt usuttaa…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti