Joku voisi sanoa, että tänä vuonna ei järjestetä mitään merkittäviä suuria ja kausittaisia yleisur-heilu-kisoja. Toki yleisurheilun em-kisat järjestetään mutta niissä on menneiden aikakausien leima; junioreiden em-kisat kiinnostavat enemmän.
Vasta ensi vuonna järjestetään maailmanmestaruuskisat ja XXXI Olympiadin kisoihinkaan ei ole aikaa kuin kaksi vuotta. On siis kasvun aika ja uutteran valmentautumisen. Tuloskunnossa täytyy kuitenkin olla ja kehitystä on tapahduttava ja roimasti onkin. Mutta sanotaan yksi asia suoraan: paljon kehitystä on tapahduttava jotta Lontoosta saadaan edes yksi yleisurheilumitali. Katseemme kääntyy jälleen keihäänheittäjien pariin. Edellisellä kerralla kun Lontoossa kisailtiin voitti Tapio Rautavaara kultaa. Siitä tulee vuonna 2012 kuluneeksi 64 vuotta.
Toisaalta, vaikka asia ei meille suoranaisesti kuulukaan, niin tänä vuonna järjestetään kuitenkin yhdet isot kisat, todella isot. Emme puhu vielä mitään jalkapallon MM-kisoista vaan tarkastelun alaiseksi tulee ns. “Kansainyhteisön kisat.” Kyse on siis vanhasta brittiläisestä kansanyhteisöstä. Peräti 71 maata lähettää kisoihin joukkueen. Kansainyhteisön maissa kisoja arvostetaan todella paljon, ja jotain kertoo niiden järjestämisajankohta lokakuussa.
Olympaikisat on nykyään pakkosijoitettu heinäkuulle ja se ei aina tule olemaan mitenkään hyvä ajankohta. Lokakuussa Intiassa on jo hieman viileämpää jos Delhissä koskaan kylmää edes onkaan, ainakaan päivällä. Jos jossain niin tässä paistaa läpi brittien hyvin konservatiivinen ajattelu, ja tässä tapauksessa ei ole kyse mitenkään huonosta järjestelystä. Talvi talvena ja kesä kesänä. Intiassa on toki aina lämmintä, mutta briteillä on sattuneista syistä tietoa ja kokemusta ko. maasta. Vuoden 2016 Rion kisat järjestetään sikäläistä vuodenaikaa aika tavalla keskitalvella…
Mutta tänä vuonna onkin luvassa koko maailman seisauttava tapahtuma kun kesäkuussa avataan jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Kisat kestävät kokonaisen kuukauden ja tietyllä tavalla turnausjärjestelmä ja joukkueiden lukumäärä on varsin demokraattinen asia. Nykymuotoinen lopputurnausjärjestelmä jossa 32 joukkuetta pääsee mukaan on itseasiassa hyvin demokraattinen; 15 % itsenäisistä ja jalkapalloilevista valtioista pääsee mukaan.
Tuohon joukkoon ei taaskaan kuulu Suomi ja tuskin koskaan kuuluukaan. Tuohon kysymykseen “itsenäiset valtiot liittyy yksi mielenkiintoinen asia! Ja se ei ole yhteismitallinen siihen käytäntöön joka on voimassa Kansainvälisen Olympiakomitean alaisissa ksioissa. Nimittäin joskus voisi olla sellainen tilanne että Brittein saarilta olisi futis-kisoissa mukana peräti 5 joukkuetta kun esimerkiksi Olympiakisoihin saarilta tulee vain kaksi kansallista joukkuetta: Iso-Britannia ja Irlanti. Jalkapalloilun MM-lopputurnaukseen, jos vain pelit sujuvat, pääsisi mukaan periaatteessa Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti ja Irlanti. On se niin väärin…
Sitten on muuten olemassa vielä sellainenkin asia kuin nuorten olympiakisat jotka järjestetään ensimmäisen kerran tänä vuonna Singaporessa. Mielenkiintoista kerrassaan, ja vuoden 2012 oikeiden kisojen yksi jännittävä pointti onkin sitten voittaako kukaaan vuoden 2010 nuorten olympiakisojen voittaja oikean kiultamitalin Lontoossa 2012. Singaporessa ei muuten järjestetä mitenkään pieniä kisoja vaan osallistujia ollee noin 3600!
Kisamaskotit näyttävät muuten tämmöisiltä. Kas kun eivät laittaneet maskotiksi maailman kuuluisinta papukaijaa eli Singaporen Joe-poikaa. Toisaalta asia on niin, että Aku Ankka-harrastuksessa Suomi on aivan erityinen maa ja vaikka meillä on paljon Carl Barks-faneja, niin muualla maailmassa asiaa ei noteerata samalla tavalla kuin meillä. Vaikka Joe-poika Singaporesta on tuttu melkein kaikille suomalaisille niin näin ei asia muualla todellakaan ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti