Arviointeja kirjasta “Homoseksuaalisuus Raamatussa ja kirkon opetuksessa. Vol 3.

Arviointeja kirjasta “Homoseksuaalisuus Raamatussa ja kirkon opetuksessa. Vol 3.

II pohdiskelu

Ja mitäs siitä onkaan sitten sanottavaa kirjan toisesta osiosta? Paljonkin... Varsinai-sen artikkelin kirjoitti Espoon hiippakunnan hiippakuntadekaani Kai Peltonen. Hän lähti leikittelemään ajatuksella ”mitä jos Suomen kirkossa hyväksyttäisiin vaatimus homojen yhdenvertaisista oikeuksista. ”Spekuloinnin tulos on seuraava: Jos myön-teinen homo-päätös syntyisi niin sen jälkeen:

1) Eri linjoilla päätöksen kanssa olisivat raamattu ja sen tärkeimmistä hahmoista ainakin Mooses, Jeesus ja Paavali, ja tietysti itse Jumalakin. 

2) Voitaisiin väittää että Jumala on pelkästään teologien luoma käsite ja hänen sanojaan voidaan muuttaa aina tarpeen mukaan.

3) Kirkon sisällä nousisi paljon ristiriitoja aktiivisimman maallikkoväen keskuudessa ja herätysliikkeissä toimivien tahoilta.

4) Kirkon työntekijöiden yhteistyökyky voisi joutua koetukselle koetukselle kutenn nyt virkakysymyksessä.

5) Kirkkomme joutuisi suuriin vaikeuksiin ekumeenisissa suhteissaan.

Vaikka päätös saisikin paljon myönteistä vastakaikua niin esiin nousevat ongelmat olisivat paljon monimutkaisempia kuin nyt virkakysymyksen suhteen.

Peltonen lähtee seuraavaksi liikkeelle siitä mikä on raamatullista ja mikä ei. Hedel-mällisimmän ajatusrakennelman hän esittää rinnastaessaan homokysymyksen eron-neiden vihkimis-kysymykseen ja naispappeuskiistaan. Peltosen tausta-ajatuksena on ilmeisesti se, että antaa ajan tehdä tehtävänsä. Kysymys eronneiden vihkimisestä oli aikoinaan iso asia mutta kiihko on vuosikymmenten mittaan laantunut. On siinä moni vanha rovasti taipunut kun oma tyttö on eronnut ja mennyt uudestaan naimisiin. Veri on ainakin tässä tapauksessa sanaa vahvempi. Suhtautuminen naispappeuteen on muuttunut kaikkinensa positiivisempaan suuntaa parin vuosikymmenen aikana. Molemmat kysymykset ovat  raamattukysymyksiä mutta asioiden kanssa on voitu toki elää, ja ihan hyvin on elettykin.

Loppujen lopuksi voidaan aiheellisesti sanoa, varsinkin kahden kommenttipuheen-vuoron jälkeen, että suurinta osaa kirkkoon kuuluvista myönteinen homopäätös tuskin paljoakaan hetkauttaisi. Kuohuntaa sen sijaan olisi teologien piirissä ja kirkon työntekijöiden joukossa.

Kirkon homokysymykseen tuskin saadaan selkeää vastausta piispojen ja kirkollisko-kouksen taholta ainakaan viiteen vuoteen. Päätös tullee olemaan kieltävä kompro-missi. Raamatun sanaan vedottaneen edelleen mutta homojen ihmisoikeudet tunnus-tettaneen ja kirkko ei enää syrjine ihmisiä ja omia työntekijöitään seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Ratkaisu tyydyttänee useimpia. Tulevat vuosikymmenet pehmentävät tilannetta kirkon sisällä ja myös ekumeenisissa yhteyksissä. Tulevien vuosien aikana ihmiset tarkistavat ajattelutapaansa, ja kirkon pakollinen kompro-missi auttanee tässä asiassa, niin että eletään tilanteessa jossa pääsääntöisesti homoseksuaalisesti suuntautuneet ihmiset eivät koe ihmisarvoaan loukatuksi. Aika tekee tehtävänsä ja melkein kaikki kokevat ettei homoudessa loppujen lopuksi ole mitään pelättävää. Asia on aivan uudella tasolla sinä päivänä kun nuorin piispoistamme on syntynyt 1980-luvulla. Niin, joku on varsin osuvasti joskus sanonut että ”hitaasti pyörivät Jumalan myllyt.”

Suomen kirkon suuressa homokirjassa viitataan moneenkin oteeseen 1. Mooseksen kirjan kirjan ensimäisen luvun jakeiseen 27: "Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, jumalan kuvaksi hän heidät loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." Mutta mutta... On olemassa toinenkin kohta aivan raamatun ensimmäisesä luvussa jonka pohjalta vois tehdä ajatuksenjuoksua ja se on tässä: "Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää." Nuo Jahvetin (Hieman diminutiivinen muoto Vanhan testamentin Jumalan Jahven nimestä.) kuudennen päivän illan mietelmät avaavat montakin tulkintahorisonttia. Jahvetti oli luonut inehmon ja elukat. Homoseksuaalisuutta esiintyy sekä inehmojen ja elukoiden parissa. Ja silti kaikki oli hyvää!

Seuraavaa osaa pääset lukemaan tästä.

Tämä juttu ilmestyi kokonaisuudessaan ETSIJÄ-lehden numerossa 2/2009.

Tämän julkaisun kuva on tehty vuonna 2026 tekoälyn avulla. Sovellus Picsart.