Arviointeja kirjasta “Homoseksuaalisuus Raamatussa ja kirkon opetuksessa. Vol 2.
I pohdiskelu
Kaikkiaan kirjassa on kolme osiota. Yksi alaosio sisältää artikkelin ja kaksi kom-menttikirjoitusta. Ensimmäinen osio on otsikoltaan ”Homoseksuaalisuus raamattu-teologisena kysymyksenä.” Ensimmäisen kuudesosan aloittaa Kari Kuulan artikkeli joka selvittää lähinnä niitä kohtia joissa raamatussa viitataan homoseksuaaliseen käyt-täytymiseen. Lähtökohtahan näissä ensimmäisen osion kirjoituksissa on hermeneut-tinen ja sehän tarkoittaa kristillisen teologian kentällä tekstien soveltamista tämä päivän teologiseen kontekstiin ja sitä kautta kirkon julistukseen, opetukseen ja elämäänkin. Loppujen lopuksi selkeitä kohtia raamatussa joissa viitataan homoseksuaalisen käyttäytymisen kategoriaan on vain muutama. Vanhassa testamen-tissa kolmannessa Mooseksen kirjassa on kaksi kieltoa (3. Moos. 18:22; 20.13), ja muut kohdat ovat 1. Moos. 19.1-25 ja Tuomarien kirjan kohta 19:22-25. Uusi testamentti ei ole sen runsaampi: Room. 1.26-27; 1. Kor. 6:9 ja 1. Tim. 1:10. Jälleen kerran Daavidin ja Joonatanin ystävyys kuitataan lähinnä olankohautuksella. Joka vain lukeekin Daavidin perhehistoriaa tietyllä näkökulmalla ei voi olla välttymättä johtopäätökseltä: ”Mies on aito itämainen despootti ja erotomaani.” Ja-ja... Hovielämään kuului kaikenlaista niin ennen kuin nykyäänkin!
Kuulan artikkelin yksi mielenkiintoinen päätelmä on se, että Jeesus ei olisi hyväk-synyt homoseksuaalista käyttäytymistä. Perusteena on se, että ne kysymykset, joissa hän selvästi poikkesi aikansa näkemyksistä, muodostuivat kiistakysymyksiksi, joista jäi jälkiä evankeliumeihin. Tiedä häntä, entäs sitten naiskysymys ja Magdalan Maria. Asiastahan pidetään toisaalta meteliä vaikka mitään jälkiä ei löydy, ja asiaa jälkiperustellaan Uuden testamentin ulkopuolisilla kirjoilla jne. Lopulta Kuula kallistuu sellaiseen näkemykseen että homokysymyksessä vaaka kallistunee samaan asentoon kuin aiemminkin.
Puijon seurakunnan kappalaisen, dosentti Kari Kuulan artikkelia kommentoi ensim-mäisenä Åbo akademin Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato. Laato lopettaa kommenttinsa samaan huolenaiheeseen jonka olen itsekin tuonut esiin: jos tässä livetään niin sitten ollaan suurissa vaikeuksissa; raamatuttomassa kirkossa. Luonnollisestikin Laato osaa ilmaista asian näin hienosti: ”Yleisesti voidaan sanoa, että jos kirkot päätyisivät lopputulokseen, jonka mukaan Ramatun sana ”ei” muutetaan sanoiksi ”kyllä”, niin koko Raamatun hermeneutiikka ajautuisi täydelliseen ekumeeniseen kriisiin. Ramatussa ei tämän jälkeen voisi olla mitään asiaa tai yksityiskohtaa, jota ei haluttaessa voitaisi muuttaa vastaavalla hermeneut-tisella argumentaatiolla.
Tuore Timo Veijolan oppituolin perillinen Helsingin yliopistossa, Martti Nissinen on pitkään kirjoitellut tästä kysymyksestä eivätkä hänen linjauksensa poikkea nytkään entisistä. Nissinenhän on väittänyt jokseenkin niin että nykymaailmassa on asioita, joita Raamatun maailma ei tunne, joten suoraviivainen Raamatun sovel-taminen ei käy päinsä. Homoseksuaalista käyttäytymistä ei siis ollut Raamatun maailmassa! Väite on väitteenä melkoinen ja sitä en itse sulata. Homoseksuaali-suutta esiintyy kaikkien eläinlajien keskuudessa, ja ihminen on biologinen olento vaikka onkin jollain selittämättömällä tavalla ”luomisteologian” alainen. Se että Raamattu ei sinänsä puhu homoseksuaalisuudesta on merkki vain sen kirjoittajien rajoittuneesta ja jollain tapaa ahdistuneestakin maailmankuvasta. Homous on ikivan-haa ja Nissisen pitäisi ottaa vertailukohdaksi esimerkiksi kreikkalainen kulttuuri.
Lopulta Nissinen yrittää ottaa tulkinnan avuksi kohdan jossa Jeesuksen oppilaat katkovat sapattina viljantähkiä ja syövät niitä nälkäänsä (Matt. 12.1-8; Mark. 2:23-28 ja Luuk. 6:1-5). Minua ei ainakaan saa tämä Nissisen vakuuttelu vakuuttuneeksi. Haluaisin toki että saisi mutta ei saa... Hänen esittämänsä ajatusrakennelma jota hän rakentelee kuin pahinkin raamattu-fundamentalista yksittäisen raamatunkohdan pohjalta. Kommenttinsa hän päättää luonnollisestikin sanoihin: ”Moni toivoo, että myös kirkon suunnalta kuuluisi vapauttava viesti.
Vielä joitain asioita hyvin tiiviisti ensimmäisen osion ensimmäisestä alaosiosta:
- 3. Mooseksen kirja torjuu kategorisesti miesten välisen homoseksuaalisen käyttäytymisen.
- Kieltoa ei kuitenkaan perustella millään teologisella näkökohdalla.
- Homoseksuaalinen käyttäytyminen on vastoin luomissuunnitelmaa, jonka mukaan ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi ja siten toisiaan täydentäviksi sukupuoli-kumppaneiksi.
Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeet 18-32 on tulkittava siten, ja tässä tulee Paavalin ”homo-teoria” että homoseksuaalisen käyttäytymisen syynä on epäjumalien palvonta, josta Jumala on rankaissut ihmisiä jättämällä heidät himojensa valtaan...
Niin paljon kuin Paavalia täytyykin arvostaa niin nousee mieleen eräs kysymys: Voiko asioista puhua ilman minkäänlaista kokemusta? Tänäänkin katolisessa kirkos-sa seksuaaliasioiden suurimpia asiantuntijoita ovat selibaatissa elävät vanhat miehet!
Seuraavaa osaa pääset lukemaan tästä.
Tämä juttu ilmestyi kokonaisuudessaan ETSIJÄ-lehden numerossa 2/2009.
Tämän julkaisun kuva on tehty vuonna 2026 tekoälyn avulla. Sovellus Picsart.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti