torstai 6. marraskuuta 2008

Vielä hieman USA:n pressanvaalista ja seurauksista.


Tänään on sitten luettu yhtä sun toista Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen pressanvaalin tietämiltä. Maailma on täynnä toivoa ja minä en ainakaan muista, kyseisen maan vaaleja innokaasti jo vuodesta 1976 seuranneena, että olisi koskaan ollut tällaista huumaa ja toivon ilmapiiriä. 



Ihmiskunta ei ehkä huomannut miten uusi maailmankausi koitti vuonna 1992 Neuvostoliiton kaatumisen myötä ja varsinaisen internet-aikakauden koitettua. Uuden maailmanajan määritin ei toki ollut Neukkulan hajoaminen vaan INTERNET. Jos Neukkula olisi säilynyt vielä 1990-luvun puolivälin ylitse niin kyllä internet olisi sen hajottanut, viimeistään…



Uutta aikakautta on nyt sitten eletty jo 17 vuotta ja maailman ainoan supervallan johdossa on ensimmäistä kertaa afro-amerikkalainen mies. Rohkeimmat puhuvat siitä kuinka orjuuden maan ylle heittämä varjo olisi vihdoinkin väistynyt. Siitä on takuumiehenä tuo ihmemies Barack Obama. Ehkä amerikkalaiset jälleen uskovat itseensä ja samalla ja toivottavasti ovat kiinnostuneempia muistakin kansoista ja maailman asioista ylipäänsä. Jenkkejä ei pidä aliarvioida. Maassa on kuitenkin hyvin terävä älymystö joka lukee paljon ja tietää myös todella paljon maailman asioista. Ja toisaalta suomalaisten ei pidä liiaksi leuhkaantua lukutaidollaan ja kaikeneuroopan Pisa-osaamisellaan.



Jenkkilän mahdin on luonut monista kansoista yhteensulautunut kansakunta. Miten hyvin maa on sitten ollut kansojen sulatusuuni? Jenkkilässä asuu paljon ranskalaisjuurista väestöä joka on luopunut kielestään ja kulttuuristaan. Missisipin suistomailla toki asuu sitkas sissikunta jolla on vielä vanhat tapansa ja he puhuvat ranskaa jota muiden francophoonien on vaikea ymmärtää. Amerikan italialaisilla on ollut selkeämpi pyrkimys säilyttää identiteettinsä. Toisaalta heidän amerikkalaisuutensa on vielä varsin nuorta. Amerikan suomalaisille on käynyt hieman huonommin jos asiaa tarkastelee tuosta näkökulmasta.



Obaman esimerkin ja valinnan soisi lopettavan tietyn keskustelun aivan lähtötelineihinsä. Älykkyys ei ole sidottu ihonväriin eikä kulttuuriin. On toisaalta totta että heikosti lukutaidoton ja aineellisesti vaatimattomasti elävä ihmisjoukko tai kansa ei luo avaruusteknologiaa eikä huippuosaamisyliopistoja. Ja on syytä herättää myös yksi kysymys: miksi kaikki edistys pitää aina arvioida ns. länsimaisesta näkökulmasta.



Jokainen ihminen kykenee varsin korkeisiin suorituksiin älyllisellä saralla jos hän saa vain tarpeeksi koulutusta, toisaalta joillakin voi olla varsin vaikeat lähtökohdat jolloin onnistumiselle ei ole kovinkaan hyvä ennuste.



Koulutus ja jälkeläisiin satsaaminen tuo pitkällä tähtäyksellä hyviä tuloksia. Ajatellanpas nyt vaikka mooseksenuskovien heimokuntaa, noita Aabrahamin jälkeläisiä alenevimmassa polvissa. Jos tuo sukukunnan kaikki miespuoliset jäsenet, ja naisetkin kasvavammassa määrin vuosisatojen kuluessa (Saavuttaen tuossa suhteessa tasa-arvon jopa ennen suomalaisia naisia), ovat käyneet jonkinlaista koulua ja olleet lukutaitoisia jo noin 2500 vuoden ajan niin ei ole mikään ihme että jotkut ovat varsin kateellisia “niin eteville juutalaisille.” Näin asia ollee ja joskus sitä jopa uskoo asioihin aavistuksenomaisesti lamarckistilaisisttain. 



Maailmassa puhaltavat nyt suvaitsevaisuuden tuulet, mutta missä kulkee raja…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti