Nyt ollaan sitten kotosalla ja tänään pidetään kova työmoraali; ei kota-kolaa ennen kuin blogi on valmis. Ajelin autolla tommoiset 410 km pitkin Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Kyseessä on pieni, mutta sporttinen Ford KA. Meikä on pitkäselkäinen mutta persejalkainen ja niinpä on ajoasento välillä vallan kelju, rupeaa kehittämään penikkatautia oikeaan, eli kaasujalkaan.
Mutta olihan mukavaa kuunnella radiota melkein koko päivä. Radio Suomessa oli varsin folk-sävytteinen päivä. Sitä se Obaman voitto tiesi, Voitto oli selvä ja MacCain teki hienon eleen kehuessaan valittua presidenttiä. Kerkesi jo Jenkkilän aikaa iltayhdeltätoista tunnustamaan häviönsä. Nyt taidan minäkin tunnustaa Obaman voiton, ei tässä muu auta. Asiahan ei tietysti minulle kuuluisi mutta kun sattuu olemaaan Bill Clinton-fani niin olisihan se ollut somaa jos Hillary olisi voittanut ensin demokraattien skaban ja sitten tullut valituksi pressaksi. Olisi Billy-boy päässyt taasen Valkoiseen taloon pitämään Clintonien kerhotaloa ja pokeri-iltoja. Siis eläköön Barack Obama, God bless America and keep you alive!
Mutta muuttuvatko ne ajat Amerikassa ja muuallakin. Obama on nyt 47-vuotias miesi ja täynnä ideoita. Vaan eroaako lopulta demokraatti tasavaltalaisesta? Kyllähän Clinton sai talouden kuntoon ja Puska-Ykä sen romutti. Demokraattien aikana talous on yleensä ollut paremmalla tolalla. Jotta Obama nousisi suurten presidenttien joukkoon tulee hänen jodolla tehdä, ei vähempää ei enempää kuin samanlainen “New Deal” jonka FD Rosenfeldt toteutti 1930-luvulla. Silloin pantiin kana joka pataan ja nyt täytyy jokaiselle turvata oma asunto. Jos Obama tässä onnistuu niin ei tule Jenkkilään tasavaltalaista presidenttiä ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen ja maailmassa koittaa vielä kerran kulta-aika, ehkä viimoinen sellainen ja itse asiassa se olisi vain kullattua hopeaa mutta kuitenkin…
Irakin sodan Obama lopettanee ja antaa poieien rähistä kaksoisvirranmaassa ja souvvat! Hehua miestä ei passaa liikaa ennen kuin jotain on saatu aikaan. Mutta mistä saataisiin sellainen USA:n pressa joka pistäisi ojennukseen sellaiset terroristi-järjestöt kuin MICROSOFT, MONSANTO ja Pyllimaan lääketeollisuus. Kaikkihan on tietysti suhteellista mutta joskus tuntuu että Osama bin Laden on vallan pikku hippiäinen noihin verrattuna.
Mutta pistetään tähän loppuun vielä katkelma elikkä lyriikka yhden biisin verran 1960-luvun meininkiä yhden Pyllimaan suurmiehen ja Obaman kannattajan Bob Dylanin kynästä:
THE TIMES THEY ARE A-CHANGIN
Come gather 'round people
Wherever you roam
And admit that the waters
Around you have grown
And accept it that soon
You'll be drenched to the bone.
If your time to you
Is worth savin'
Then you better start swimmin'
Or you'll sink like a stone
For the times they are a-changin'.
Come writers and critics
Who prophesize with your pen
And keep your eyes wide
The chance won't come again
And don't speak too soon
For the wheel's still in spin
And there's no tellin' who
That it's namin'.
For the loser now
Will be later to win
For the times they are a-changin'.
Come senators, congressmen
Please heed the call
Don't stand in the doorway
Don't block up the hall
For he that gets hurt
Will be he who has stalled
There's a battle outside
And it is ragin'.
It'll soon shake your windows
And rattle your walls
For the times they are a-changin'.
Come mothers and fathers
Throughout the land
And don't criticize
What you can't understand
Your sons and your daughters
Are beyond your command
Your old road is
Rapidly agin'.
Please get out of the new one
If you can't lend your hand
For the times they are a-changin'.
The line it is drawn
The curse it is cast
The slow one now
Will later be fast
As the present now
Will later be past
The order is
Rapidly fadin'.
And the first one now
Will later be last
For the times they are a-changin’.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti