keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Porinaa lamasta ja kasvusta...




Uusi TIME-lehti tuli tänään postista ja siinä oli kannessa vallan veikeä kuva. Ihan on mennyt Barrack Obama Franklin Delete Rosenfeldin nahkoihin. Siinä hän poseeraa ihan mumisluuppi suussa, ja ilmekin on varsin Rosenfeldmäinen. Jos joku ihmettelee mistä tämä Rosenfeld-väännös niin sen verran paljastan että on tullut luettua Kurt Vonnegutin kirja nimeltään “Äiti yö.”



Obamalta odotetaan samaa kuin Rosenfeldiltä. Hän FDR, toteutti merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, josita käytettiin nimeä New Deal. FDR ajatteli laman johtuvan siitä, että ihmiset ja yritykset olivat tulleet pelokkaiksi eivätkä uskaltaneet kuluttaa. Virkaanastujaispuheessaan hän lausui kuuluisiksi tulleet sanansa, että "ainoa asia, jota meidän on syytä pelätä, on pelko itse." Kautensa alussa hän hyväksytti kongressilla lakeja, joiden oli tarkoitus palauttaa kansalaisten luottamus pankkitoimintaan.



Aika hyvin sanottu ja kyllähän jenkkilässä on paljon parannettavaa. Ehkä he ovat jonkinsortin sotsiaalidemokraattejakin. Jenkkilässä on siis paljon uudistettavaa ja paljon rakennettavaa, eri asia onkin sitten se kuka lystin maksaa.



1930-luvulla yksi lamanratkaisija oli myös TIME-lehdenkin vuoden mieheksi 1938 valitsema Adolf Hitler. Valinta kertoo maailman sinisilmäisyydestä ja siitä kuinka vähän tunnettu kirja Hitlerin Mein Kampf oli. Neukkulan ulkoministeri ja jonkinsortin kielimies Maksim Litvinov oli lukenut ko. kirjan jo 1920-luvulla, ja pääsemästä päästyään hän oli yrittänyt valistaa eurooppalaisia kollegoitaan ja muita diplomaatteja Hitelerin todellisista tavoitteista saamatta lainkaan vastakaikua. Eikä häntä välttämättä Kremlissäkään niin hirveän vakavasti otettu! 



Aatu selätti laman ja rakensi sellaisen sosiaalivaltion että siinä saa itse Jeesuskin pinnistellä kun hänen toinen tulemisensa kerran koittaa. No, ehkä taidamme puhua vähän, ja itse asiassa, aikatavalla eri asiasta… Joka tapauksessa vielä vuoden 1944 lopussa saksalaisella teollisuustyöntekijällä oli korkeampi elintaso kuin vaikakpa Jenkkilän duunareilla. Aatu ja kumppanit nostivat verotuksen ja erityisesti pääomaverotuksen pilviin. Sellaisia veroprogressioita ei ole nähty tässä maailmassa, eikä varmaan nähdä vähään aikaankaan. Saksan rikkain mies, joka taisi olla Kruppin teräskonsernin pääomistaja, joutui maksamaan noin 98 prosenttia veroja. Ja ne hän mukisematta maksoikin. Ja eli varmaan ylellistä elämää. Mietitäänpäs mekin vähän kohtuutta; jos 10 miljoonaa euroa vuodessa tienaaava suomalainen maksaisi edes 85% veroa niin hänelle jäisi käteen vielä 1,5 miljoonaa euroa. Kyllä minä ainakin sillä pärjäisin ja väitän että säästöön jäisi pienten investointien ja hankintojenkin jälkeen tommoiset 1,3 miljoonaa euroa. 



Mutta Aatuhan oli, sen lisäksi että hän syyllistyi käsittämättömiin tekoihin, myös vertaansa vailla oleva taloustunari. Kun syyskuun eka vuonna 1939 koitti oli Saksan itse asiassa aivan pakko hyökätäkkin Puolaan; maan talous olisi romahtanut parissa päivässä.



Yksi merkittävä kysymys onkin sitten se, million tämä ihmiskunta haluaa lähteä vaatimattomamman eli yksinkertaisemman elämäntavan tielle. Ehkä se tulee puheenaiheeksi vasta seuravaavan taantuman/laman aikana… Ja nyt kun Virhereät kaavailevat johtajakseen kaikkien bobojen äitiä eli Anni Sinnemäkeä niin kerrottakoon jotain hänen syvimmästä olemuksestaan. Valaiskoon seuraavaa teksti tätä asiaa. Kyse on jälleen ns. tekstinkierrätyksestä:



Nykyään monet yrittävät todellakin olla ekologisia ja vihreitä. Boboismia harjoittaa varsin moni tietämättä. Kyse on ns. "bohemian bourgeois-ilmiöstä." Tyypillinen bobo on kaupungissa asuva sinkku, joka on väljästi mieltänyt ekologiset arvot maailmankuvaansa, ei kuitenkaan kovin useasti maailman-käsitykseensä. Hän voi tuntea aitoakin vastuuta luonnosta ja tulevaisuudesta. Hän syö ns. luomuruokaa mutta on varsin mukavuudenhaluinen. City-maas-turinkin voi omistaa, ja sitä voi käyttääkin kunhan vain hieman venyttää oma-tuntoaan. Boboille on ominaista tietyn tyyppinen jesuiittamoraali; jos tarkoitus ei pyhitä keinoa niin keinot mahdollistavat päämäärän. Onko boboismi sitten syntiä? Ei varmasti siinä mielessä missä punaniskaisuuskaan! Joka on tässäkin asiassa synnitön niin heittäköön sen ensimmäisen kiven. 



Entäpäs sitten suuri profeettamme Pentti Linkola? Linkola on täysin kanoni-soitu, ja hän on jopa tietynlaisen kulttuuriheeroksen statuksen omaava henkilö, jopa puolijumalan asemaan nostettu. Kukaan ajatteleva, tai jopa vähemmänkin ajatteleva, henkilö ei kiistä Linkolan oppeja. Ainakin hän on poikkeuksellisen viisaan ja hyvänkin ihmisen maineessa. Häntä ihaillaan mutta hänen opetuk-siinsa ei kosketa sitten millään ilveellä. Hänestä on tehty täysin vaaraton. Linkolan asema on sama kuin Jeesuksen. Häntäkin pidetään poikkeuksellisen hyvänä ihmisenä. Kun bobo vetää kiduksiin luomupastaa ei siinä pahemmin Pentin puolukkasurvosta ja akanaruisleipää muistella! Ja päälle lumeeksi eko-logisesti viljeltyä viiniä, joka sekin on mitä suurinta huijausta. Saman hyödyn saisi bobo syödessään aivan tavallista täysjyväpastaa. Pitäisi varmaan säätää oma ns. "bobo-vero." Se olisi jotain vastaavaa kuin vanhanajan ns. vanhapoikavero...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti