Maalivahti Jake Oettingerin syyttäminen on tässä tilanteessa usein kohtuutonta. Vaikka Dallas Stars on tällä hetkellä neljän ottelun tappioputkessa, tilastot ja pelitapahtumat kertovat monimutkaisemmasta ongelmasta kuin pelkästä maalivahtipelistä. Joukkue on hävinnyt neljä ottelua peräkkäin, mikä on pudottanut heidät Keskisen divisioonan kärkitaistossa Colorado Avalanchen taakse.
Viimeisimmät ottelut voivat olla korutonta kertomaa mutta niiden takaa löytyy kyllä dataa joka ei anna niin lohdutonta kuvaa tilanteesta.
26.3. @ NY Islanders: 1–2 (Tappio)
24.3. vs New Jersey Devils: 4–6 (Tappio
22.3. vs Vegas Golden Knights: 2–3 (Tappio)
21.3. @ Minnesota Wild: 1–2 (Tappio jatkoajalla)
Dallas teksi neljässä viimeisessä ottelussaan varsinaisella peliajalla 9 maalia ja sitä vastaan tehtiin 13 maalia. Noista kolmestatoista maalista 2 tehtiin tyhjään maaliin. Oettinger ei pelannut New Jersey Devilsiä vastaan vaan maalissa oli Casey DeSmith. Kolmessa ottelussa jotka Oettinger pelasi hän päästi keskimäärin 2 maalia per ottelu varsinaisella peliajalla. Marginaalit otteluissa olivat varsin pieniä. Oettingeria moititaan nyt kyllä suotta? Vaikka kriitikot tarttuvat usein ensimmäisenä maalivahtiin, Oettingerin suoritukset maaliskuussa ovat olleet pääosin erittäin vahvoja:
Oettingerin maaliskuun torjuntaprosentti on .914, mikä on liigan kärkitasoa. Esimerkiksi ottelussa Coloradoa vastaan (18.3.) hän torjui peräti .971 varmuudella. Viimeisestä neljästä tappiosta kolmessa Stars on tehnyt vain yhden tai kaksi maalia. Islanders-tappion jälkeen joukkueen sisällä myönnettiin, että peli oli hallinnassa, mutta viimeistely ontui. Devils-ottelussa (4–6) Stars kärsi nimenomaan "huolimattomasta alusta ja puolustuspään merkkausvirheistä", jotka jättivät maalivahdin usein vaille tukea. Kun Starsin hyökkäys sakkaa, syyttävä sormi osoittaa usein maalivahteihin, vaikka todellisuudessa ongelma on siellä toisessa päässä. Jos teet pelissä vain yhden tai kaksi maalia, on voittaminen nyky-NHL:ssä todella vaikeaa, torjui veskari kuinka hyvin tahansa.
Usein NHL:ssä käy niin, että kun joukkue pelaa pitkään samalla pelikirjalla ja nousee sarjataulukossa, vastustajat alkavat pureutua sen heikkouksiin videohuoneissa tavallistakin tarkemmin. Dallas Starsin kohdalla tämä "scouttaaminen" näkyy tällä hetkellä erityisesti keskialueen pelissä ja viimeistelyssä. Dallasilla on ollut paljon laiskoja sisäänvientejä .Vastustajat ovat tunnistaneet Starsin hyökkäyssinisen ylittämiseen liittyvät rutiinit ja alkaneet iskeä niihin aggressiivisemmin. Tämä on tehnyt pelin rakentamisesta vaikeampaa.
Viimeistelytehokkuus on myös romahtanut. Scouttaus on selvästi tunnistanut Starsin parhaat ampumapaikat. Kun aiemmin Stars mätti maaleja huikealla 22 % tehokkuudella, niin neljän ottelun tappioputken aikana tuo lukema on pudonnut vain 7,8 prosenttiin. Vastustajat osaavat nyt peittää parhaat sektorit paremmin.
Loukkaantumisten vaikutus näkyy nyt. Scouttaamista helpottaa se, että Starsin kokoonpano on ollut repaleinen. Mikko Rantasen ja Roope Hintzin poissaolot ovat pakottaneet Jason Robertsonin ja Wyatt Johnstonin kantamaan kohtuuttoman suurta vastuuta. Nyt vastustajien on helpompi keskittää huomionsa vain muutamaan avainpelaajaan.
Suomalaisessa urheilujournalismissa sorrutaan usein joko liian yksinkertaiseen yksilökeskeisyyteen (maalivahti epäonnistui, tähti ei tehnyt maalia) tai pelkkään tilastojen tuijottamiseen. Se, mitä sanotaan ”scouttaamiseksi”, on juuri se taktinen taso, joka jää usein pintapuolisen raportoinnin varjoon:
Kun huippujoukkue kuten Dallas pelaa tietyllä pelikirjalla kuukausia, NHL-valmentajilla on nykyään käytössään niin valtava määrä videodataa, että he murtavat Starsin hyökkäyskuviot palasiksi. Jos Dallas ei reagoi tähän muuttamalla rytmiään, he hakkaavat päätään seinään – ja toimittajat kirjoittavat vain ”tehottomuudesta".
Toimittajilta jää usein huomaamatta, miten vastustaja on esimerkiksi tukkinut juuri ne kaistat, joita yleensä käytetään vauhdinottoon, tai miten jotain pelataan fyysisesti pois suosikkipaikoiltaan jo ennen kuin kiekko edes tulee hänelle. On helppoa ja laiskaa syyttää maalivahtia, koska se näkyy tulostaululla. Vaatii enemmän paneutumista nähdä,tappion syyt, että vastustaja on "pelannut Dallasin pois" heidän omista vahvuuksistaan.
NHL on kopiointiliiga. Heti kun joku keksi, miten esimerkiksi Dallasin keskialueen sumputus tai ylivoima eliminoidaan, kaikki muut alkoivat tehdä samaa perässä. Nyt pallo on Starsin valmennusjohdolla – heidän on keksittävä jotain uutta, jotta scouttaamisesta tulee taas vaikeampaa. NHL-videovalmentajat ja koko liiga hyödyntävät nykyään tekoälyä erittäin laajasti sekä pelin analysoinnissa että scouttauksessa. Se on juuri se "näkymätön voima", joka mahdollistaa edellä kuvatun Dallasin tehokkaan pimentämisen.
Tekoäly toimii videovalmentajien apuna monella tavalla. Reaaliaikainen analyysi ja taktiikka on avainasemassa. Käytössä on ns 15 sekunnin päätösikkuna; nykyiset tekoälyjärjestelmät pystyvät analysoimaan kuvioita ja muutoksia vastustajan pelissä millisekunneissa. Videovalmentajat saavat tiedon esimerkiksi puolustusmuodostelman rakoilusta jopa 30 sekuntia ennen kuin ihmissilmä sen havaitsee.
Pelaajien kuormitusta seurataan niin ikään millisekuntietn tarkkuudella: Tekoäly seuraa luistelupotkujen pituutta ja kiekonkäsittelynopeutta havaitakseen pienenkin väsymyksen. Tämä auttaa valmentajia reagoimaan peluutukseen välittömästi. Vastustaien strategioita voidaan ennustaa reaaliajassa. Algoritmit pureutuvat vastustajan syöttöketjuihin ja hyökkäyssinisen ylityksiin. Tämäö selittää sen, miksi Dallasin kaltaisen huippujoukkueen peli on pystytty "lukemaan" niin tarkasti.
Dallas Stars on tunnustettu yhdeksi innovatiivisimmista joukkueista tekoälyn ja analytiikan hyödyntämisessä. He käyttävät reaaliaikaista seurantaa jopa fanitapahtumissa havainnollistamaan pelaajien liikkeitä. Joukkue on käyttänyt tekoälyä (kuten Topaz Labs) myös pelivideoiden ja markkinointimateriaalien laadun parantamiseen, mikä säästää valtavasti aikaa teknisessä työssä.
NHL-jääkiekko on nykyään kuin shakkia: Kun tietokoneet tulivat mukaan, pelaajien oli pakko tulla tarkemmiksi, nopeammiksi ja älykkäämmiksi selviytyäkseen. Kun tekoäly paljastaa vastustajalle jokaisen toistuvan manööverin, pelaaja ei voi enää luottaa pelkkään rutiiniin. Se pakottaa huiput, kuten Rantasen ja Hintzin, kehittämään peliään jatkuvasti. Pelaajien on pystyttävä muuttamaan ratkaisujaan lähes reaali-ajassa, jotta he pysyvät ennakoimattomina.
Yksilötaidot korostuvat enemmän kuin koskaan: Kun taktiikat on scoutattu puhki, ratkaisu syntyy usein puhtaasta yksilötaidosta. Se syntyy jonkun poikkeyuksellisesta toiminnasta jota mikää algortimi ei osannut odottaa. Pelaajat tietävät, että jokainen sijoittumisvirhe näkyy heti vastustajan tabletilla. Koko liigan taso on noussut historiallisen kovaksi. Tämä selittää myös sen, miksi Dallasin kaltainen huippujoukkue joutuu välillä "mankeliin". Se ei ole välttämättä huonoutta, vaan merkki siitä, että vastustajat ovat nostaneet rimaa. Nyt Starsin on vastattava siihen nousemalla vielä korkeammalle tasolle. Kaikki on jatkuvaa evoluutiota. Mikä riitti voittoon kuukausi sitten, on tänään jo vanhentunutta tietoa.
Dallas pystyy kyllä nousemaan takaisin voittojen tielle koska sen kokoonpanossa on syvyyttä ja paljon talenttia. Tervehtyvä Rantanen tuo joukkueeseen tarvittavaa vääntöä ja hirvivoimaa. Ja ennen kaikkea maalivahtipeli on huippulaatua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti