Nyt on sitten viritetty keskustelua viimeisen mahdol-lisen vesivoimalan rakentamisesta Suomeen. Asialla on ollut mahdollinen tuleva pääministeri Juha Sipilä. Nuor-persutkin ovat innostuneet asiasta ja maakun-nista kuuluu vankkoja mielipiteitä; Sipilän ylle puetaan jo messiaan viittaa.
Todellisuudessa Suomen teollisuuden energiantarve on ollut laskemaan päin ja rakenteilla ja suunnitteilla olevat uudet ydinvoimalat lisäisivät sähköntuotantoa jo siinä määrin, että Suomesta tulisi ydinsähkön viejämaa. Globalisaation myötä, ja muutos ollee pysyvä, selluloosaa ja paperia ei kannata valmistaa Suomessa siinä määrin kuin ennen. Tuleva metsien hyödyntäminen ei vaadi niin paljon energiaa kuin ennen selluloosa-, ja paperiteollisuuden kulta-aikana. Kollaja-kysymyksessä on vastakkain työllisyysvaikutusten pikavoitto ja kestävät luontoarvot. Kaiken lisäksi Kollajan rakentaminen vaatisi nykyisen lainsäädännön muuttamista.
Ja kaikki vain muutaman megawatin tähden. Kollajan tekoaltaan läheisyyteen rakennettavan voimalaitoksen maksimiteho olisi 32 megaa ja keskiteho 8 megaa. Että Iijoen kaikkien viiden voimalaitoksen tehonlisäys toteutuisi Kollajan altaan oletetun säätöreservin myötä 100 megan verran edellyttäisi Iijoen virtaaman kolmikertaistamista talvikuukausina. Lämpenevien talvien myötä padotavien tulvavesien määrä voi kyllä kasvaa, mutta kestävän ennusteen tekeminen ollee mahdotonta.
Työllisyysvaikutukset ovat minimaaliset ja menevät lähinnä betoni-firmojen omistajien, kaivinkoneura-koitsijoiden ja kuorma-autoilijoiden taskuihin. Ei sieltä lapiomiehille töitä löydy; emme siis näe Nuor-persujen lapiomiesromantiikkaa. Tällaisesta hankkeesta puhuminen on todella hävettävää alkaen Juha Sipilästä pienempiin tekijöihin. Kysymyksessä on Sipilän ensimmäinen harkitsematon lausunto. Nuor-peruslaiset bloggaajat ovat jo olleet hehkuttamassa tulevaa visioita jossa tulevan hallituksen rungon muodostaisivat vanha Perussuomalainen puolue, Suomen Keskusta, Nuorpersut ja mitkä muut puolueet tahansa sine Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Sipilän lausunnossa ei ollut kysymys siltarumpu-politiikasta vaan korkeimpiin potensseihin nousevasta aluepolitiikasta, suorastaan pato-politiikasta, jossa luonto-arvoilla ei ole sijaa.
Suomessa oli vuonna 2012 yli 220 vesivoimalaitosta ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3190 MW. Vesivoima on Suomessa pitkälti säätövoimaa. Koko vesivoimakapasiteetti on kuitenkin hyvin harvoin käytössä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa vesivoimaa tuotetaan noin reilut 1600 megawattia. Viime vuosina, lähinnä kovien pakkasten aikana, tehohuiput ovat olleet noin 14 000 megawattia. Juuri tällä hetkellä voimajärjestelmän kuvaus kertoo meille tilanteen: reilut 10 000 megawattia. Kollajan rakentaminen voisi lisätä energiantuotantokapasiteettia vain vähemmän kuin 3 promillea. Teollisuuden kilpailukykyä ei moisella paranneta, ja työllisyysvaikutukset jäävät pitkässä juoksussa olemattomiksi.
Suomalaiset ytyvoimalat jyrskäävät todella kovalla hyötysuhteella tälläkin hetkellä valtakunnan verkkoon huimat 2771 megaa. Ja kun Olkiluoto kolmonen valmistuu niin saamme lisää ainakin 1600 megaa. Tuleva Olkiluoto nelonen ja Fennovoiman venäläisrakenteinen pannu nostanevat Suomen ytysähkötuotannon yli 6000 megawatin.
Kollaja-kysymys nousee esiin aika ajoin. Siitä puhuminen vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin se mihin keskiverto-populistit pystyvät.
Lopuksi aiheen laajuuden vuoksi on vielä pakko ottaa käyttöön roomalaiset:
I Energian säästämisellä voidaan Kollajan rakentamisesta saatava ”hyöty” monikymmenkertaistaa jo tulevan kymmenen vuoden aikana..
II Sipilä puhukoot mieluummin siitä lempilapsesta jonka hän tuntee parhaiten, ja jota hän aidosti rakastaa: CHP pienessä mittakaavassa. Suomalalaisella hakkeella toimivat pienet CHP-voimalat voisivat helpostikin tuottaa 2000 megawattia sähköä. Pienten yksiköiden CHP-teollisuus ja osaaminen voisivat olla Suomelle vihreän teknologian suuresti työllistävä tekijä. Tämän projektin hyöty voisi olla pitkässä juoksussa monituhatkertainen Kollajan pikavoittoon verrattuna.
III Joku jo rakennetuista joista voitaisiin palauttaa luonnontilaan.
IV Tuulivoima ja sen lisärakentaminen voidaan unohtaa. Tuulivoiman rakentamisessa on ollut kyse lähinnä yleisesti vihertyneiden omatuntojen sielunmessusta. Tämä ylilyönti tunnustettaneen tulevien vuosikymmenten aikana. Omatuntoja saa silti vihertää, mutta kestävällä tavalla.
V Älkää unohtako osmoosivoimaa! Tulevaisuudessa voi noin kolmentuhannen asukkaan taajaman lähellä olla kahden-kolmen rekkakontin kokoinen mini-osmoosivoimala, joka tuottaa jatkuvasti 2 megaa sähköä. Tällä hetkellä osmoosivoimala voidaan rakentaa lähinnä mereen laskevan joen suisto-alueelle, mutta kehitys kehittyy…
Hieman käy kateeksi Norskeja, osmoosivoiman pioneereja, kun heillä on öljyä, vesivoimaa ja vielä hillittömät määrät thoriumia kallioperässään. Ja sitten tietysti vielä Therese Johaug!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti