Kasvusta - epämääräinen hartauskirjoitus

 

Riossa on varmasti täysi jytke menossa kun täällä Suomessa kello on vasta vähän yli aamuyhdeksän. Siellähän eletään vasta puoli kuuden tietämissä. Montreal nukkuu tyytyväisenä kun Canadiens voitti Islandersin. 

Nyt kaupungin ylpeys on vain kolmen pisteen päässä itä-liigan kärjestä kun Toronto pesi Ottawan kuten ounastelinkin. Ja tänään on toinen peli joka ekvalisoi Montrealin ja Ottawan pelimäärän. Voitoo tänään Rangersseista niin sitten ollaan pinnan päässä persuksilla ja ensi viikolla kaksi peliä juuri Ottawaa vastaan, niin ja tietysti vielä torstaina Toronto. Kasvua on Sakun joukkueessa tapahtunut, vaan kuka sen on antanut ja kukapa kastellut…

Ylen ykköselle on luvassa palvos kello kymmeneltä. Jyväskylän kirkko ja Vaajakosken seurakunta. Virsilistalla on päivän virtenä virsi 55, tosin hieman typistettynä neljään säkeistöön. Siinä virressä on kaikki kohdallaan: sanat, koraali, tunne ja sisältö. Siinä virressä todellakin on sanottu ihmiselämän kivut ja ongelmat. Sekin että etsitään omaa hyötyä ja rienneetän asioiden edelle. Omalla tavallaan sekin puhuu kasvusta, tai pikemminkin siitä ettei suostuta kasvatettavaksi.

Neljännen säkeistön sanat “Vain sille joka suostuu uuteen, hän lupaa tosi elämän…” Mutta mitä on uusi. Se ei välttämättä ole sellaista mitä emme vielä tunne. Se on pikemminkin jotain joka on aivan vastakohtaista sille mitä olemme ja miten juuri nyt elämme. Loppujen lopuksi kun ei ole mitään niin uutta, tämänhän kaikki tietävät. Olisi siis parasta puhua vain muutoksesta.

Mutta mitä se muutos on ja onko se mahdollisesti kasvua? Varmasti se sitä on. Muutos ei aina ole äkillinen eikä ihmisten käsissä. Otamme esimerkkejä vaikkapa jääkiekosta, mistäs muusta. Isossa NHL-liigassa moni organisaatio on yrittänyt rakentaa joukkuetta nopeasti ja isolla rahalla, ainkin silloin kun se vielä oli mahdollista, siis aikakautena ennen nykyistä palkkakattoa. Haalittiin siis kasaan iso tähtisikermä ja odotettiin nopeata ihmettä, siis pikaista kasvua. Joskus sellainen jotenkuten saattoi onnistuakin, mutta sillä tavalla ei Stanley Cuppia ole ikinä voitettu. Joskus joku joukkue on voittanut mestaruuden vähän heikoimmin eväin kun on näyttänyt siltä ettei SC näytä kenellekään kelpaavan. Mutta tällaiseenkin on pitänyt kasvaa.

Ihminen ei aina edes huomaa kuinka hän kasvaa… Jonain päivänä hän on vain valmiimpi. Voimme käsittää paljon kun ajattelemme Jumalanpalvelusta. Se on tarkoitettu kasvun evääksi, ja uskokaamme tai älkäämme kaikki siinä on tarkoitettu tukemaan kasvuamme kristityinä paremmiksi ihmisiksi. Ihmisen vain tulisi päästä kasvatettavaksi.  

Kasvusta puhuu myös paljon päivän epistolateksti, ja se ei olekaan sen vähempää eikä enempää kuin 1 Kor 13 eli Paavalin sanat rakkaudesta. Mitäpä muuta on kuin kasvua se puhe että, kun ollaan lapsia niin puhutaan kuin lapsi, mutta kun tullaan miehksi niin jätetään se mikä lapsen on. Tässä kuitenkin panee hieman vastaan… Entäs se lapsen kaltaisuus. Otetaanpas nuo sanat sanatarkasti vielä uudelleen, ja hieman laajemmaltikin kuin yhden lauseen verran.

Siis 1 Kor 13:11-12

11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. 12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

Moni on mennyt tässä lankaan, niin minäkin nuorempana, kun on lähtenyt 

rinnastamaan jakeen 1 Kor. 13:11 sanoja ns. “Lasten evankeliumiiin.” Paavalilla on tässäkin kasvun näkökulma. Hän puhuu lähinnä ja vain Jumalan tuntemisesta, ja siitä kuinka siihen kasvetaan hitaasti ja kärsivällisesti ja aina ihhimilliset rajoitukset tiedostaen.

Ja mikä sai Montrealin jääkiekkojoukueessa aikaan kasvun? Sen sai aikaan määrätietoinen työ pitkällä tähtäimellä ja se mitä tuo joukkue on vielä olevan, siitä nykyinen tila antaa vasta odotuksia. Oikeat henkilöstövaihtokset johto, manageri-, ja valmentajaportaassa, oikeansuuntainen ja linjakas pelaajanvarauspolitiikka ja ennenkaikkea kärsivällisyys… Näyttää ettei mitään ole tapahtunut mutta pelaajat ovat vain muuttuneet, pystyneet ottamaan askeleen seuraavalle tasolle. Ei ole tapahtunut isoja pelaajakauppoja eikä mitään niin dramaatista, ja yhtäkkiä vain kaikki hämmästelevät mitä on tapahtunut. Se ei ole sattumaa vaan kasvua…

Suomalaiset papit ovat tänään tänäpyhäisen saarnansa pitäneet. Brasilian katoliset papit valmistautuvat messuun, vaan mitäpä mielessä. Karnevaalien kauhuista ja siveettömyydestäkö saarnataan vai kasvusta. Rukoilemme heille kasvua...

Laskiaissunnuntai on oiva päivä paistaa munkkeja ja valmistaa "laakeriteetä," stadin herkkua jonka harva enää muistaa. En minäkään muuten muistaisi mutta Arvo Turtiainen muistelmissaan näin kertoi...