Maailmassa on todellakin monta ihmellistä aasia jotka hämmentävät ja kummastuttavat pientä neukkua. Yksi niistä on vuodenkierto.
Otetaanpas sitte nyt sellainen faktuumi tarkasteltavaksi kuin vaikkapa päivän pituus ja vuodenaika. Aurinko on yhtä korkealla nyt kuin se on lokakuun kuudestoista päivä. Lokakuun kuudestoista voi olla vallan helteistä mutta helmikuun viidestoista on yleensä kylmää ja viimaista.
Helmikuu näytää pitävän pintansa eikä se ole mitenkään huono aasia alkuunkaan. Nyt voi tehdä vaikka joitakin kanadalaisia asioita. Ja tosiasiahan on että räiskäleetkin maistuvat parhailta juuri helmikuussa.
Kovasti kiinnostaa mediaa sotsiaalidemokraattien tuleva puheenjohtajakilpailu. Ikäänkuin meissä kaikissa asuisi pieni demari. Elämme yhtieskunnassa jossa presidenttinä on ollut sosiaalidemokraatti jo kahdenkymmenen kuuden vuoden ajan. Paljon parjattu Kekkonenkaan ei istunut pressantuolilla noin kauaa. Urkkihan sai plakkariin vain 25 vuotta. Ja onhan sanottava, ja tämä sanotaan ilman mitäöän jäsenkirjarasitteita, että yhden maalailiittolaisen Kekkosen kauden ylittämiseen tarvittiin peräti kolme eri demaria.
Mutta voimmeko kuvitella: tässä maassa on iso joukko kolmeakymmentä lähenteleviä kansalaisia jotka eivät tiedä mistään muusta kuin demaripresidentistä. Ehkä juuri tällä perusteella voitaisiin väittää että meissä kaikissa asuu sittenkin ihan pieni demari...
Tuomioja kai kuvittelee saavuttavansa hyvän ponnistuslaudan seuraaviin pressanvaaleihin pääsemällä demareiden puheenjohtajaksi. Noh… Pieni koominen ooppera piristää aina valtiollista elämäämme ja päivänpolitiikkaakin. Seuraava presidentti ei nimittäin ole demari… Joka haluaa lukea kuinka Kemppinen pöllytti varsin hienovaraisesti Erkki Tuomiojaa käyköön hänen blogillansa. Otsikko on “Tuomiojan pläjäys,” ja kirjoituspäivä eilen 14 februaariusta.
Hakusanaksi vain "KEMPPINEN."
Koska helmikuu näyttää jatkuvan vanhojen hyvien aikojen malliin niin kyllä sitä voisi valmistaa kalasoppaakin. Matikka, tuo pohjavesiemme mahamädättäjä, on varteenotettava soppa-aines. Ehkä tänä vuonna on kuitenkin syytä valmistaa välimerellisempi keitto vaikka talvisateiden ilmasto ei vielä rantautunutkaan meille. Maailma on täynnä keittokirjoja ja netistä löytyy lisää.
Matikka on todella veikeä otus. Petokalaksi sitä on vaikea uskoa, kiitos sen vastenmielisen ja lötkön ulkomuodon. Rosvokala ja raadonsyöjä se sitävastoin on. Toisten kutuja se imeskelee ja kalanraatoja mädättää. Matikalla on nimittäin tapana mennä kalanraadon päälle mahallaan makaamaan. Siinä kalanraato vähä vähällä pehmenee ja matikka imee aina välillä pehmenneet hyhmät kiduksiinsa. Tästä juuri nimi pohjavesiemme mahamädättäjä. Mutta mitäs tuosta… Talvimatikka on oikein maukas kala ja mäti varsinkin herkkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti