maanantai 15. syyskuuta 2008

Kosteat liperit? Mietteitä Turun Mikaelin seurakunnan pappien kapakka-reissujen tiimoilta.


Ideahan on vanha, meilläkin. Mutta mitä moisesta tulisi lopulta ajatella. Viinaksien, kansantisleen, väriviinojen, viinien siiderin ja mallasjuomien kulutus on kasvanut huimasti viime vuosina. Olen puhuhut asiasta aiemminkin. Kyllä asia on nyt niin, että kansan tulisi suuressa määrin raitistua ja esimerkkejä kyllä kaivattaisiin muutekin kuin Cola-Matin muodossa, siis pääministeri Matti Vanhasen... Toisaalta seurakuntalaisiin tulisi saada kontakteja monella tavalla.
 


Mutta mennääns asiaan, siis "kosteisiin lipereihin". Asiastahan voi veistellä vaikka kuinka paljon. Ainahan viinakset ovat papeille maistuneet. Sellaistakin juttua kerrotaan eräästä vanhasta rovastista joka kesken saarnaa katseli kaveriaan silmiin ja sanoi kummallisilla painotuksilla "gohem oog verm tot ves", tai jotain sinne päin. Innokas ja hyvä saarnamieshän hän perimätiedon mukaan oli. Moisen lausahduksen hän väitti seurakuntalaisilleen olevan kreikkaa, ja tarkoittavan "autuaita ovat murheelliset". Kukaan kirkkokansasta ei kreikkaa ymmärtänyt mutta kunnankam-reeripa lähti kotio ja pisti totiveden porisemaan hellalle... Taisipa saarnan loppu sujua vallan lutvakasti! Voidaan myös päätellä että kyseessä oli Pyhäinpäivän saarna!


Lauantai-iltainen virkatehtävä voi olla varsin hyvä tekosyy päästä vapaalle. Mikaelin kapakka-pappien listasta ei naista löydy. Ainakin tässä suhteessa pappien kapakointi on todella maskuliininen laji. Vaan entäpäs kulungit? Todennäköisesti tässä tapauksessa juomat tarjoaa ravintola. Väittäisin ko. pappien vetävän ainakin gepardia keuhkoon, eli keskiolutta. Mahdolliset pohjat ja rohkaisuryypyt menevät sitten omasta kukkarosta, tai kirkkoherran edustusbudjetista.


Mutta jos lähtisin itse ko. projektiin niin asettaisin iskuryhmälleni jotain tavoitteita ja strategioita:


1) Toimittaisiin työpareina. Toisella liperit kaulassa, toinen siviili. Näin tulisi mukaan sosiologinen ja psykologinen tarkkailu-aspekti.

2) Kapakointi-paikkaa ei ennalta ilmoitettaisi kenellekään. Asiassa tulisi olla spontaani leima. Tulisi välttää pintaliitopaikkoja ja yökerhoja, vaikka siellä varmaankin löytäisi pinnallisia ja heikkoja ihmisiä.

3) Vaikka harjoitettaisiin sielunhoitoa ja kontaktien luomista tulisi raittiusteeman, tai ainakin kohtuukäytöstä valistamisen olla keskeisellä sijalla "julistuksessa".


Joopa joo! Hurskastelu ja raittiudesta puhuminen on turhaa ellei ole takana viidensadan krapula-aamun mieltäkääntävä kokemus. Onhan tässä hieman veistelty, mutta voi myös aiheellisesti sanoa:


"Joka tuulella kylvää, se myrskyssä niittää."

"Joka tulella leikkii saa pyroklastin niskaansa."


Ja pappiin pätee sama kuin muihinkin ihmisiin: Jos on pakko ryypiskellä niin parasta pysyä kotona ja olla vallan ykkösolut-linjalla, ja ottaa kyytipojaksi päärynöitä. 

Tähän sopii hyvin Tuopin jäljet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti