maanantai 21. helmikuuta 2011

Paljonko voimme nyhtää energiapuuta metsistämme?

                                      

Tänäisessä Turkkarissa oli isohko ja tiiviisti kirjoitettu juttu Naantalin kivihiilivoimalan tulevaisuudesta. Se kun olisi tarkoitus korvata uusiutuvaa energiaa käyttävällä laitoksella vuoteen 2020 mennessä kiitos niiden tavoitteiden joihin Suomi on muka sitoutunut. 


Juttu oli ihan ok, ja minua se hämäsi ainakin niin, että ensi lukeman perusteella sain vaikutelman, että eilen olisi pidetty Naantalissa peräti asiaa koskeva seminaari. Turun Sanomien jutun otsikko herätti todellakin huomiota "Varsinais-Suomen metsien rajat tulevat nopeasti vastaan. Naantalin monipolttolaitos hotkisi maakunnan vuosittaisen energiapuun."


Kiviniemi on optimistinen sen suhteen, että metsissämme riittää puuta myös energian tuottamiseen. Fortumin Heat-divisioonan johtaja Jouni arvioi, että jos tuleva voimala tuottaisi kaiken sen kaukolämmön, jota nyt saadaan polttamalla 500 000 tonnia kivihiiltä tarvittaisiin puuhaketta kaksi miljoonaa irtokuutiometriä. Määrä vastaa noin sataa rekkalaistillista haketta vuorokaudessa. Maakunnan metsät pitäisi valjastaa pelkästään tämän laitoksen käyttöön. Todennäköistä on jopa se, että haketta jouduttaisiin tuomaan ulkomailta mittavia määriä. Naantalin voimalan lisäksi suuria puunpolttolaitoksia suunnitellaan tällä hetkellä muuallekin Suomen Länsirannikolla.


Uusi voimala olisi tyypiltään kuitenkin ns. monipolttolaitos, ja siellä voisi edelleenkin polttaa mm. hiiltä. Puunpoltto kaikessa laajuudessaan osoittaa kuitenkin uusiutuvan energian valtaisan harhan. Tällaisen uusiutuvan energian käyttö vaatii fossiilisia poltto-aineita, sillä rekat eivät todellakaan kulje aivan itsestään. Hakkeen valmistamiseenkin tarvitaan jo löpöä melkoinen määrä. Jotenkin tulee mieleen hölmöläisporukka joka leikkaa peiton alalaidasta suikaleen ja ompelee sen ylälaitaan kiinni. Puun lisäksi monipolttolaitos käyttäsi turvetta, hiiltä ja kierrätyspolttoainetta.


Ensimmäisenä on syytä kuitenkin kysyä sen perään, paljonko metsistä voidaan puuta ylipäänsä korjata? Jossain on rajansa ihmisen ahneudellakin. Öljyriippuvuutta tällainen hanke ei vähennä ja ratkaisu ongelmaan onkin jossain muualla. 


Ratkaisu ei ole näissä parrunpolttolaitoksissa yksistään, vaan koko energiapolitiikka on mietittävä vielä kerran uudelleen. Tulevaisuutta on hajautus ja monien mahdollisuuksien käyttäminen. Jätteiden polttaminen toimii Ruotsissa vallan hyvin, ja samalla tavalla se onnistuisi menestyksekkäästi meilläkin. Jos vielä jätevesistä tehtäisiin biokaasua niin kokonaisjärjestelmä olisi paljon paremmalla pohjalla.


Mutta tehtiin mitä tahansa, lisättiinpä maalämmön käyttöä ja kaikkea muutakin niin edelleen tarvitsemme halpaa, päästötöntä ja turvallista ydinvoimaa. Kaikkein helpoin ratkaisu olisi tietenkin energian käytön vähentäminen. Villapaita ja pitkä kerrasto ovat halpa yhdistelmä jos sähkölaskuja halutaan pienentää. Sähköautojakin halutaan varmasti suosia tulevaisuudessa. Onkohan kukaan miettinyt esimerkiksi sitä, paljonko vaikkapa 50 000 sähköautoa nielevät sähköä? Karkeasti arvioiden siihen tarvittaisiin yksi Olkiluoto kolmosen kokoinen reaktori...


Emme voi nyt sanoa karkeasti yleistäen, että energiapolitiikkamme olisi kokonaan retuperällä, mutta koko järjestelmä on mietittävä perusteellisesti uudelleen. Se on tulevan hallituksen yksi hyvin tärkeistä projekteista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti