Kissalla on monia hyviä ominaisuuksia josita lienee tärkein on sen seura-eläimen ominaisuus. Tähän seikkaan olivat aikoinaan suuresti ihastuneet jo kuuluisat ja suurenmoiset egyptiläiset kirjurit.
Kissalla on aina ollut taipumus tulla kyyläämään pöydille ja muiden kirjoitusalustojen tuntumaan. Lisäksi joillakin kissoilla on erittäin harvinainen lääkäri-ominaisuus ja väitänpä oman, huostassa olevan kissani omaavan sellaisen. Nimittäin viime vuoden keväällä huomasin yli 20 vuotta meikää vaivanneen kroonisen ja molempijalkaisen akillesjännetulehduksen hävinneen aivan kokonaan. Samoin kaikki pahkurat ja kiinnikkeet ovat myöskin kantapäistä hävinneet, suorastaan sulanneet.
Aamut ovat aivan käsittämättömän jouhevia, ainakin fyysisesti ottaen. Tähän on käsittääkseni vain yksi syy ja se on siinä että kissani vietti öitänsä meikän jalkopäässä hyvin taajaan talvikaudella 2008-2009 kun minusta tuli sen nykyinen ja pääasiallinen huoltaja. Sattuneesta olen erittäinkin kiitollinen ja hartain haluni on sitä tästä jalosta lääkinnällisestä, suorastaan kirurgisesta teosta kiittää loppuun saakka yhteistä elostamme jota on uskoakseni jäljellä ainakin 10 vuotta.
Sain samalta kissalta myös 20-neulaista akupunktio-hoitoa keväällä 2003. Kärsin silloin toisesta vammasta joka aiheuttaa muutaman olympiadin välein hyvin keljua iskias-tyyppistä kipua vasemmassa jalassa. Neljäs nikamani on poissa ruodusta 11 milliä. Lääkärit eivät ymmärtäneet asiaa vaan tuputtivat vahvoja särkylääkkeitä triptyl-nimisen mielialalääkkeen kera. Triptyylillä on näet sellainen ominaisuus, että se voi jopa tuplata vahvan särkylääkkeen tehon. Lopulta kyllästyin tuskaiseen oloon ja siihen että olin jatkuvasti sairaslomalla ja pitkäjänteinen työnteko kärsi.
Kissa josta nyt puhun oli silloin paljon nuorempi ja äkkipikaisempi. Vähitellen hiipi mieleen ajatus josko kissa voisi tätä vaivaa auttaa. Ja kun muutaman päivän olin odotellut niin avautui tilaisuus tunkea vasen jalkaterä kissan pötsikarvoihin. Hänpä riemastui siitä kun päiväunia tuolla tavalla häirittiin ja kaikki 20 kynttä iskeytivät jalkaterääni. Loppujen lopuksi kokemus oli erittäin miellyttävä ja kun kaveri sitten otteensa irroitti niin kipu vasemmassa jalassa oli tipotiessään eikä ole siihen sen jälkeen palannut. Eikä varmaan koskaan palaakaan.
Kotkalainen työterveyslääkäri ei suinkaan nauranut väitteilleni eikä katsonut muutenkaan ns. hitaasti. Oli jopa sitä mieltä, että parantumiskertomuksessani oli vinha perä. Mutta Kotka onkin kaupunki jossa reilua miestä ei päähän potkaista, ei ainakaan lujaa. Keljujakin tyyppejä suorastaan silitellään päähän. Nykyään kissani ei pane ollenkaan pahaksensa jos tungen iltasella jalkateräni sen turkkia vasten tai peräti ujutan sen hänen pötsikarvoihinsa.
Ylistetty olkoon jalo kesykissa, kirjureiden kaveri, ja muutenkin maailman ihanin elikko. Ylistetty olkoon jalo kesykissa, tuo Egyptin kulttuurin ylevin ja suurenmoisin lahja tuleville maailmanajoille. Mitäs me muumioista, pyramiideista ja hierogflyfeistä, kissan kautta egyptiläisten maine ja kunnia elää iankaikkisesta iankaikkiseen!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti