Monelle vanhempien sukupolvien edustajalle Hectorin laulu "Lapsuuden loppu" on varmastikin tuttu. Sen sanat tuntuivat joskus jopa hauskoilta, mutta itse en ole pitänyt niitä hauskoina sen jälkeen mitä tapahtui 11.09.2001.
Kerrataanpa mitä Hector oikein lauloi:
"Silloin laivat ne villiintyy, lapset paikallensa jähmettyy. Missä virhe ihmiskunnan oli hiekanjyvän kokoinen..."
Muutama lentolaiva villiintyi Jenkkilässä tasan 15 vuotta sitten ja kaksi niistä toimi onnistuneesti superprojektiiilina ja hetkisen kuluttua vanha kunnon Empire State Building oli jälleen New Yorkin korkein rakennus.
Mutta missä olit silloin kun laivat villiintyivät? Näin voidaan kysyä jopa suuremmalla äänenpainolla kuin sillä joka on perinteisesti liitetty kysymykseen John F. Kennedyn murhasta. Kennedy oli toivon symboli mutta kulisseissa tapahtui. Itse asiassa Kennedy oli sairauksiensa vuoksi (Mm. Addisonin tauti.) hyvin vaarallinen valinta supervaltion johtajaksi. Jos hänet olisi valittu toiselle kaudelle, niin täällä ei ehkä kovin monta ihmistä vaeltaisi ydintalvessa tänä armon vuonna 2015. Kennedy kuuluu kunniakkaaseen joukkoon "muuttuneita valtionpäämiehiä." Armoitetussa seurassa hänellä on ainakin Winston Churchill ja Boris Jeltsin.
Dallaisssa murhattiin 22.11.1963 yksi presidentti mutta syyskuun yhdestoista vuonna 2001 tapahtui paljon enemmän. Tietyllä tavalla maailman ainoa supervalta häväistiin vertaansa vailla olevalla tavalla. Vertailukohtana on ehkä vain japanilaisten hyökkäys Pearl Harbouriin joulukuussa 1941.
Mutta asiaan! Meikä oli matkalla tunturien takaa silloiseen kotikaupunkiini Kotkaan. Tosin olin vasta ylittänyt tunturit ja matkasin Lapin ja ylisimpien maiden Greyhoundin eli Eskelisien linja-bussin kyydissä. Lähestyimme Lokan ja Porttipahdan tekoaltaita. Ystäväni ja saman seurakunnan kanttori Risto soitteli minulle ja kehoitti äkäisesti menemään television ääreen: Nykissä tapahtuu. Sinne pääsimme aika äkkiä kun saavuimme Vuotsoon. Sodankylässä ehtikin sitten katsomaan televisiota hieman pitempään. Aika nopeasti tuli kuitenkin karmivalla tavalla mieleen tuo Hectorin laulu johon aluksi viittasin.
Joka tietää miten leväperäisesti turvatarkaistuksia tehtiin tuohon aikaan, ja tehdään edelleenkin maailman lentokentillä ei ihmettele asiaa yhtään. Jos Al-Quaidalla olisi ollut tarpeeksi "resursseja" niin he olisivat voineet kaapata vaikka kaksikymmentä lentokonetta ja tehdä moninkertaisen tuhon.
Pistoolin pystyi viemään lentokoneeseen normaalin turvatarkastuksen läpi. Siihen ei tarvita edes mestaritaikuria. Muutama vanha turvatarkastaja tietää kyllä miten asia tehdään, ehkä joku poliisikin. Viikko syyskuun yhdennentoista päivän jälkeen soittelin Hesarin toimitukseen ja esitin asiani. Voisin järjestää valvotuissa olosuhteissa demonstraation joissa pystyn viemään pistoolin läpi turvatarkastuksen. Uutistoimituksen päällikkö oli kiinnostunut ja lupasi ottaa yhteyttä jos asia tulee jotenkin ajankohtaiseksi! Tuota yhteydenottoa odotin jonkin aikaa mutta sitä ei vain ole kuulunut!
Kysehän on vanhasta turvatarkastajien ammattisalaisuudesta jota oli aikaa kokeilla kun joskus sattui olemaan luppoaikaakin vuosina 1986-1989 kun itse olin töissä Helsinki-Vantaalla. Ja salaisuutena se myös pysyi. Nykyää turvatarkastus tehdään eri tavalla mutta mitäs vanhaa ”taikatemppua kenellekään paljastamaan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti