lauantai 7. heinäkuuta 2007

Körttiseurojen aikaan vuonna 2007



Köröttäjä-yhdistyksen vuotuiset pääseurat ovat parhaillaan menossa Lahdessa. Köröttäjä-yhdistys ei liity millään tavalla mihinkään moottoripyörä-jengiin tai muuhunkaan vaan se on yksi kirkkomme ns. herätysliikkeistä. Oikealta nimeltään se on Herättäjä-yhditys. Uskonnolliselta luonteeltaan touhu on vähän köröttelyä. Elämässä ei hurjastella vaan ollaan nöyrinä.



Körtit ovat työteliästä väkeä ja onpas sanottu että ennen lakeuksilla tiesi kyllä missä talossa asui körttejä. Nimittäin sen tunnisti siitä, että körttitaloissa olivat paskapatterit ojennuksessa ja oikein taputeltuina riveihin pelloilla kuin sotilaat paraatissa. Kun pelloille ajettiin sontakuormia niin ne piti pistää ojennukseen. Ei passannut velttoilla ettei talolta mene siunaus ja hyvä vuodentulo. Aikaahan siinä meni ja hyvä mieli siitä tuli tekijöilleen, ja voisihan kallista elämänsä viettää turhemmalakin tavalla. Kova oli ennen komento körttimailla, Nottalandiassa ja muuallakin. 


Paskapatterit pantiin ojennukseen vaikka joulupäivänä jos niikseen tuli.
Ei todellakaan ole täällä mitään pysyvää. Sukupolvi tulee ja sukupolvi menee. Intensiivinen ruuantuotanto mahdollistaa nykyisen populaation ylläpitämisen. Isosiemeniset heinäkasvit ovat tähkällään ja kyllä ensi keväänäkin saadaan taas leipää takalistoon. Tiedä vaikka tulisi kaikkien aikojen sato. Olisi aihetta suureen juhlaan. Vaan jotenkin tuntuu että eipä meillä ajetella tulevia eikä asioista osata enää murehtia niin kuin pitäisi. 


Menneet polvet ymmärsivät siis vielä paskantärkeydenkin, ainakin köröttelijät. Toista se on pullamössö-ikäluokilla. Tuo kulttuurihistoriallisesti arvokas näky on ikävä kyllä hävinnyt kaikenmaaliman Paskervillereiden aikakauden myötä. Paskapattereita ei enää pelloilla ole vaan kamat levitetään pelloille lietelantana, siis karjanvirtsa ja paska sekoitetuna... Ei ole täällä mitään pysyvää ja tietyllä tavalla maanviljelystäkin on kadonnut romantiikka.


Silloin kun körttiläiset ja muut vielä vaalivat oikeaa paskapatteri-romantiikkaansa ymmärrettin vielä ns. jyvänjemmauksen syvin olemuskin. Viljaa pitäisi olla meillä varastossa seitsemäksi vuodeksi sovellettuna ja kovenettuna määränä. Pula-aikaan ei enää osata varautua... Se tulee ja voi tulla yllättäenkin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti