Tällä pienellä, mutta joka päivä kasvavalla iällä, työko-kemuksella ja muulla ei enää pitäisi hämmästellä mitään. Sellaista en toki teekkään, mutta viime päivien yksi kaikesta keskisuuresta lööpittelystä huolimatta valitettavan vähälle jäänyt uutinen on lasten huostaanantaminen uusioperheissä.
On hyvä että joku on halunnut murtaa puhumattomuuden muurin ja kertonut tästä ongelmasta joka ainakin on ollut minun tiedossani jo pitkään. Vanhojen satujen maailma pahoiunen äitipuolineen elää karmaisevalla tavalla, ja näissä saduissa ei kovinkaan monesti ole mitään onnellista loppua. No etteivät naiset hermoistuisi alkuunsa, niin todettakoon, että vikaa löytyy varmaan molemmista sukupuolista.
Onko monikaan tullut ajatelleeksi kuinka paljon erilaisia kulisseja on ns. onnellisissa perheissä? Onko monikaan tullut ajatelleksi millainen ihmishirviö ns. toivevävy voi olla? Onko monikaan tullut ajatelleksi mitä ihan oikeasti on pirteän ja onnellisen isovanhemman hymyn takana?
Ongelma on ikiaikainen ja se saa aina vain uusia muotoja. Ihmisyys on aika hento rakennelma. Sitä voisi verrata metrin halkaisijaltaan olevaan kivipallloon joka on vuorattu ohuella karkkipaperilla, sellaisella jota löytyy vaikkapa Fazerin parhaiden kääreen ja karkin välistä.
Uusioperheistä on puhuttu viime vuosina jopa romanttiseen sävyyn. Onneksi nyt on asian raadollisempi puoli tullut kaikkien tietoon. Koskahan uskalletaan puhua vielä vaikapa seuraavista asioista:
I Vanhojen pariskuntien "parisuhdeväkivalta." Tähän eivät lapset rohkene/halua puuttua. Ongelmia esiintyy lähes kaikilla vanhoilla pareilla.
II Vanhusten liiallinen alkoholinkäyttö. Todella harva tietää kuinka paljon vanhukset hönöttelevät, turaavat tai mitä termiä haluammekaan käyttää. Ja jos joku omainen tietää asian oikean tolan, niin puuttumiskynnys omien vanhempien tekemisiin on todella korkea. Kodinhoitajatkaan ja kunnan sosiaalityöngtekijät eivät voi asioihin puuttua, ja sitten on vielä vaitiolovelvollisuus.
Kaikista sosiaalisista ongelmista maksetaan rahallisesti kova hinta. Lasten huostaanotot maksavat kunnasta/kaupungista riippuen keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Juopottelevat vanhukset tulevat vielä tälle yhteiskunnalle todella kalliiksi. Ei pidä enää ihmetellä miksi on niin paljon syrjäytyneitä nuoria. Onko kenenkään mieleen tullut se, että jos joka toinen avioliitto johtaa eroon niin miten yleisiä nuo nyt kaikkien tietoisuuteen tulleet uusioperheiden ongelmat ovat. Todelliset ongelmat ovat yhteiskunnassamme ruohonjuuritasolla, mutta valitettavan usein ne ovat myös kulissien takana...
Puolue-ohjelmat ovat tietysti hauskoja ja jopa humaanisia. Niiden sosiaaliset vaatimukset pyrkivät vain yleensä lieventämään asioiden jo huonoa tilaa noin yleensä yhteiskunnallisesti. Eri asia onkin sitten se, miten inhimillisyys nostetaan kaiken edelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti