Missä virhe Hararin oli vehnänjyvän kokoinen!

Hyvän kirjan tarkoitus voi olla siinä, että et ainoastaan ymmärrä lukemaasi vaan se muuttaa ajatteluasi ja saa sinut toimimaan jopa uudella tavalla. Mutta aina tarvitaan kuitenkin kriittistä mieltä. Israelilaisen historioitsijan ja professori Yuval Noah Hararin kaksoisteos Homo Sapiens — Homo Deus on herätti viimeisen vuosikymmenen aikana paljon huomiota ja hänen ajatuksensa on otettiin vastaan ehkä liiankin kritiikittömästi. Myönnän itsekin sortuneeni yhdessä vaiheessa melkoiseen Harari-huumaan.  Yhteenvetona voi sanoa että vaarallisen kenestä ajattelijasta tekee se, että osaat sanoa mitä tahansa vakuuttavasti. Ukrainan sota kuitenkin viimeistään osoitti hänen väitteensä perusteettomiksi.

Teokset pyrkivät antamaan kattavan selityksen ihmisen historiaan ja tulevaisuuteen. Jos näille kirjoille haluaa etsiä vaikuttavuudessaan edeltäjiä voidaan kyllä mainita Jared Diamondin ”Tykit, taudit ja teräs.” Kulttuurien synnyn selittäjänä Diamond on monella tavalla vastaansanomaton eikä häntä juuri kritisoida, Harari tulee vielä herättämään paljon vastustusta. Hän osoittautuu enemmän tarinankertojaksi kuin dokumentoituihin väitteisiin ja kenttätyöhön nojaavaksi tiedemieheksi. Diamond on tiedemies, Harari karrikoidusti sanottuna kaunokirjailija. Hän on myös eläinten oikeuksista puhuva palavasieluinen saarnaaja, lukijaa syyllistetään ja lain saarna on välillä hurjaa luettavaa. Kanssanisäkkäiden alistaminen tuotantokoneiksi on hänen mielestään ihmiskunnan suurin rikos.

Omalla tavallaan asioiden ja väitteiden esittäjänä Harari on kirjastoantropologi, uusimman ajan vastine 1800-luvun Tylorille ja Frazerille. Hän ei tee mitään eroa uskontojen ja ideologioiden välille, ne ovat kaikki uskontoja joiden takana on rakennelmaa kantava tarina. Uutta uskontoa Harari ei luo, vaikka hän ajatuksillaan pohjustaa ainakin vahvat perusteet sille. Kaikki uskonnot ja ideologiat niputetaan käsitteen humanismi alle. Hararin oma uskonto on dataismi. Sen pohja on biologiassa ja uskossa tietojenkäsittelyn kaikkialle yltävään mahtiin. Väite on siinä että Homo Sapiens on epäonnistunut ja maailman perii Homo Deus, erehtymätön ja uusien algoritmien ohjauksessa elävä ihminen. Dataismi saavuttaa päämääränsä ihmisen tulessa kyborgiksi; biologispohjaiseen ihmiseen on yhdistetty tekniikkaa.

Humanismi nähdään jo mennen ajan uskontona. Se jaetaan karkeasti kolmeen muotoon: liberaaliin, evolutionääriseen ja sosialistiseen. Välillä heitellään villejäkin ajatuksia. Tässä yksi sitaatti ”Natsit eivät halveksineet ihmiskuntaa. He taistelivat liberaalia humanismia ja kommunismia vastaan juuri siksi, että he ihailivat ihmiskuntaa ja uskoivat ihmislajin suuriin mahdollisuuksiin.” Evolutionäärisiin humanisteihin kuuluivat siis alkuperäiset natsit eli Hitlerin johtamat kansallis-sosialistit. Kristityistä ja heidän jumalastaan hän puhuu kovin kitkerään sävyyn. Jos Jumala on olemassa, niin hän on sadisti. 

Kirjoittaja on ristiriitainen persoona. Hän puhuu paljon ihmisen käyttäytymisen takana olevista algoritmeista. Niillä tarkoitetaan sarjaa luonnonvalinnan tuloksena syntyneitä vaistonvaraisia biologiaan pohjautuvia ja pitkälti tiedostamattomia toimintamalleja. Missään tapauksessa Hararia ei voida luokitella uskonnottomaksi ihmiseksi eikä hän varmaan tätä voisi kiistää. Hän harjoittaa päivittäin kaksi tuntia buddhalais-viritteistä  mietiskelyä ja viettää vuodessa 60 päivän pituisen retriitin. Hän sanoo uskovansa, että mieli-tekniikan harjoittaminen mahdollistaa ajatusten keskittämisen tärkeisiin asioihin ja auttaa löytämään kyvyn erottaa todellisuus niistä tarinoista joita ihmismieli alituisesti luo. Tavallaan Harari näin uskoo ihmisen rajattomiin kykyihin, ihminen voi olla kyborgi ilman tietotekniikan ohjausta eli voittaa haitalliset vanhat algoritmit. Harari loi uuden tarinan jota moni pitää kattavana selityksenä kaikkeen. Jos hän ei muuta sitten todista niin, lopputulema on tässä: ihminen on tarinoita luova olento.

Harari väitti Homo Sapiens-kirjassaan, että ihmiskunta on voittanut kolme sitä vaivannutta vitsausta; taudit, nälän ja sodan. Tällaiselle väitteelle oli ehkä jonkinlaisia perusteita vielä 15 vuotta sitten, mutta sen jälkeen on nähty korona-pandemia ja juuri alkanut Ukrainan sota. Koronan jälkeisessä maailmassa Hararin ensimmäinen väite on kiistatta todettu virheelliseksi.

Hararin väite sodan suhteen oli se, että ydinaseet ja niiden luoma pelote ovat mahdollistaneet pysyvän rauhantilan ihmiskunnassamme. Hän jopa ylistää ydinaseiden luojia suurimmiksi sankareiksi. Analyysissään Harari kuitenkin on kovin yksisilmäinen, minkä juuri alkanut sota osoittaakin. Tarpeeksi häikäilemätön ja määrätietoinen taho voi käydä nykyaikaista konventionaalista sotaa hyvin tehokkaasti tietyssä tilanteessa. Tässä näemme sen puolen kauhun tasapainossa jota harva tuli ajatelleeksi; tavanomaista sotaa voidaan käydä rajoitetusti ja tehokkaasti juuri ydinaseiden korkean käyttökynnyksen vuoksi.

Kaiken lisäksi Harari ei ottanut huomioon hybridivaikuttamisen todellisuutta vaikka puhuikin kaksoisteoksen toisessa osassa suvereeniin tapaan algoritmien vallasta ja uudesta kyborgi-ihmisestä. Mitä mahdollistaakaan se, jos jonkin eurooppalaisen valtion epämääräinen pankkilaki mahdollistaa laajamittaisen rahanpesun ja sitä hyväksikäyttävän valtion vaikutusvallan liiallisen kasvun toisessa maassa. Matemaattinen suurvalta voi myös organisoida näkymättömän kybersotilaiden mahdin joka manipuloi toisen maan presidentinvaaleja ja pystyy jopa saattamaan suuren, itsenäisten valtioiden taloudellisen liittouman kaaoksen partaalle.

Sodan saapuminen Eurooppaan nostaa energian hintaa tuoden tullessaan, ehkei suoranaista nälänhätää, aluksi ainakin ruokakriisin. Ukrainan viljapeltoja tavoittelivat myös Saksan kansallissosialistit Hitlerin johdolla. Sinne piti luotaman SS-aatelin kansoittama talonpoikais-soturien uusi maailma. Ukrainasta on tullut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Euroopan vilja-aitta joka vie huomattavia määriä viljaa mm. Ranskaan. Ukrainalaiset maataloustyöntekijät ovat olleet suorastaan vientituote mm. Suomeen. Joka tapauksessa Euroopan maatalous on pikaisen uudelleenorganisoinnin edessä syntyneen kriisin seurauksena. Siitä selvittäneen mutta se vie aikaa ja ruuan hinta kallistuu.

Euroopan suursodan päättymisestä on kulunut nyt enemmän kuin tietyllä tavalla kriittiset 70 vuotta. Sen varsinaisesti muistavien keski-ikä on tänä päivänä noin 85 vuotta ja tuon joukon rivit harvenevat joka päivä. Suurin osa Euroopan nykyisestä väestöstä, venäläiset mukaan lukien, on elänyt varsin rauhallisessa maailmassa. Näyttää siltä, että tietyn ajan jälkeen ihmiset joutuvat kokemaan sen mitä tarkoittaa ”lapsuuden loppu”. Joku voikin kysyä nyt "missä virhe Hararin oli vehnänjyvän kokoinen" kun hän lähti uskottelemaan niin monelle kovin huolettomia aikoja.

Juuba-juu... On aika laittaa Hectorin klassikko kehiin: Lapsuuden loppu.

Vihdoin jääkiekon olympiakultaa — 70 vuoden odotus päättyi ja muuta pientä.

 XXIV olympialaiset talvikisat ovat nyt päättyneet ja haikeus valtaa mielen. Mutta nyt alkaa uusi odotus; Milano—Cortina d’Ampezzon kisoihin on aikaa vain 1446 päivää. Aika menee sukkelan ja onhan edessä jo kahden vuoden päästä Pariisissa järjestävät XXXIII olympiadin kisat joista ehkä Suomikin saa muutaman mitalin. Italialaiset tulevat järjestämään todella tyylikkäät kisat vuonna 2026, se on varma asia. Mukana näemme vielä 34 vuotiaan Iivo Niskasen ja tietenkin olympialaista kultamitalia puolustavan Leijona-joukkueen. 

Suomen sankaritaru jääkiekossa on tietyllä valmis ja nyt alkaa uusi aika. Pitää huomauttaa että Beijingin kisojeen joukkueet oli rakennettu parhaista mahdollista saatavailla olevista pelaajista, mutta ei kaikista parhaimmista. Suomen pelaajista ehkä yksi olisi mahtunut mukaan jos valinta olisi tehty tilanteessa jossa NHL-huiput olisivat olleet käytetttävissä. Kyseessä oli tähtiviisikkoon valittu puolustaja Mikko Lehtonen. 

Suomi sai ensimmäisen olympiamitalinsa jääkiekossa vuonna 1988 Galgaryn kisoissa. Kun turnauksia lasketaan noista kisoista lähtien niin niitä on yhteensä kymmenen. Seitsemän kertaa Suomi on ollut mitaleilla. Kymmenestä turnauksesta 5 on käyty NHL-pelaajien ollessa mukana. Suomen mitalisaldo on yksi kulta, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Neljän vuoden kuluttua pidettävän joukkueen pelaajista meillä on jo jonkinlainen käsitys. Suomalaisia on kauden 2025-26 alkaessa NHL-liigassa noin 70 pelaajaa ja jokaiselle pelipaikalle riittää pelaajia joukkueiden parhammistosta. Kaikki Leijonien keskushyökkääjät ovat omien joukkueidensa ykkösmiehiä ja puolustajista 6 on oman joukkueensa ykkösparissa. Maalivahteja on tarjolla vaikka muille jakaa. Jos kenenkään ura ei päätty loukkaantumiseen niin seuraavat pelaajat ovat takuulla mukana Milanon ja Cortinan kisoissa:

Maalivahdit: Juuse Saros, Ville Husso, Kaapo Kähkönen, Ukko-Pekka Luukkonen, Justus Annunen, Kevin Lankinen. Mutta näistä kuudesta voidaan valita vain kolme.

Puolustajat: Miro Heiskanen, Esa Lindell, Henri Jokiharju, Juuso Välimäki…

Hyökkääjät: Alexander Barkov, Mikko Rantanen, Patrik Laine, Sebastian Aho, Teuvo Teräväinen, Jesse Puljujärvi, Roope Hintz, Anton Lundell, Mikael Granlund… 

Jääkiekkoa seuraava voisi ihmetellä miksi Juuso Välimäki on mukana? Kunhan Välimäki pääsee jonnekin muualle pelaamaan niin hän osoittaa kyllä hyvän potentiaalinsa. Välimäki on turhaan joutunut valmentaja Sutterin koirankoppiin Galgaryssa. Välimäki pelasi nuorten maajoukkueissa (U-20 ja U-18) aina Miro Heiskasen parina.

Leijonat pelasivat Beijingin kisojen parasta kiekkoa ja ansaitsivat menestyksensä. Vuonna 2026 toivottavasti NHL-pelaajat pääsevät kisoihin ja silloin voidaan tavoitella jälleen suurta menestystä. Nyt Suomen joukueessa ei ollut yhtään heikkoa lenkkiä eikä sellaista tiule olemaan vuoden 2026 kisoissakaan. Yhden suomalaisen pelaajan voi nostaa esiin joukkueesta ja hän on Valtteri Filppula. Hän ei ehkä ole ollut näkyvin uransa aikana näkyvin NHL-pelaajamme mutta saavutukset puhuvat puolestaan. Vuoden 2002 draftissa hänet varattiin kolmannella kierroksella numerolla 95. Filppula oli tuon draftin sleeper ja hän pelasi tuona vuonna varatuista pelaajista neljänneksi eniten pelejä (1056) ja teki kolmanneksi eniten pisteitä (530). Pudotuspelejä Filppulaa kirjasi yhteensä 166 ja oli yhden kerran mukana Stanley Cupin voittaneessa joukkueessa. Vuoden 2002 drafti ei tuottanut yhtään varsinaista ”team-maker-pelaajaa” mutta Filppula oli kokonaisuutta arvioiden koko varausvuoden toiseksi arvokkain pelaaja yhdessä Alexander Steenin kanssa. 

Seuraaviin olympialaisiin talvikisoihin on siis aikaa 1447 päivää. Olympialippu on nyt Milanon ja Cortinan edustajien hallussa. Kisat on itse asiassa kuitenkin hajautettu Pohjois-Italiaan usean maakunnan alueelle kisapaikkojen ollessa Milanon kaupunki ja Assago, Valtellina (Livigno ja Bormio), Verona, Val di Fiemme, Cortina d’Ampezzo ja Anterselva. Kisat järjestetään hajautetusti kolmen maakunnan alueella, Lombardiassa, Venetossa ja Trentino —Alto Adigessa. 

Milanossa pidetään kisojen avajaiset, jääkiekkoturnaukset, taitoluistelu, pikaluistelun lyhyen radan kilpailut ja palkintoseremoniat. Valtellinassa osa alppilajeista, vuorihiihto, lumilauta-lajit ja freestyle. Cortinassa alppihiihto, kelkkailulajit ja curling. Val di Fiemmessä mäkihyp-py, yhdistetty, maastohiihto ja pikaluistelu. Anterselvassa kilpaillaan ampumahiihdon lajeissa. Veronassa pidetään kisojen päättäjäiset. 

Kisapaikkakunnista Anterselva ansaitsee tässä vaiheessa vähän erityishuomiota. Paikkakun-ta joka tunnetaan paremminkin nimellä Rasen-Antholz sijaistee Etelä-Tirolissa josta taas italialaiset käyttävät nimeä Trerntino — Alto Adige. Alue on autonominen ja käytännössä ”itävaltalainen” ja siellä puhutaan pääasiassa saksan kieltä. Etelä-Tiroli liitettiin Italiaan vuonna 1919. Sen bruttokansantuote asukasta kohden vuodessa on ollut noin 140 prosenttia maan keskiarvosta 2010-luvulla. Etelä-Tirolin laaksoissa tuotetaan viiniä, hedelmiä, maitotuotteita ja sahatavaraa. Alue on merkittäviä vesivoiman viejä. Korkean jalostusasteen teollisuus ja matkailu, erityisesti useat hiihtokeskukset, ovat kasvavia tulonlähteitä. Etelä-Tirolin pinta-ala on vain 13606 km² ja asukkaita siellä on 1,072 miljoonaa. Etelä Tiroli on siis pienempi kuin Suomen suurin kunta Inari (17734 km²). Asukkaita Etelä-Tirolissa on 156 kertaa enemmän kuin Inarissa. Ampumahiihdon arvokisojen järjestämisestä Anterselvalla on vankka kokemus. MM-kisat on pidetty siellä kuusi kertaa.

Beijingin vuoden 2022 kisat jäävät nyt muistojen joukkoon. Jälkivaikutelma on sekava. Italialaiset tulevat kuitenkin järjestämään kaikkien aikojen tyylikkäimmät talvikisat ja he tulevat panostamaan omaan menestykseensä valtavasti. Italian olympiakomitean sivut ovat todella upeat ja niistä saa paljon infoa ja asiointipolku on selkeä. Sivut on toimitettu myös englannin kielelle. 

Cortina d’Ampezzozza järjestettiin vuoden 1956 kisat ja niistä on tehtiin ikimuistettava elokuva jonka nimi voidaan kääntää suomeksi vaikkapa ”Valkoiseksi huumaksi.” Traileri löytyy tästä linkistä. Vuoden 2026 talvikisoihin on nyt aikaa 1446 päivää.

Mitäpä vielä lopuksi sillä pakkohan tämä on johonkin päättää. No tietenkin Inno Mamelli ja Eleonora Benetti vuoden 2006 kisojen avajaisista.

Gordie Howen "kultainen sääntö." Mietteitä ystävänpäivänä ja Beijingin kiekkoturnauksen edetessä.

Jotkut voivat olla niin suuria skeptikkoja että epäilevät jopa omaa varjoaankin. Sellainen henkilö ei välttämättä ole mitenkään suuri ystävänpäivä-fani. Ystäväyys nimittäin punnitaan pitkässä juoksussa ja harva kestää. Ystävyyteen liittyy yleensä ystävällinen käyttäytyminen muita kohtaan. Monesti hyväsydäminen ihminen kuitenkin pettyy ja häntä käytetään hyväksi. Idea kultaisesta säännöstä löytyy jossain muodossa kaikista humanistisista ajattelumalleista oli sittten kyseessä evolutionäärinen-, liberaali tai sosialistinen humanismi. Lähtökohtana em. Yuval Noah Hararin tunnetuksi tekemässä luokittelussa on nähdä mm. uskonnot pelkästään ideologioina. Lyhyesti sanottuna se on periaate, joka kehottaa tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän, tai siteen olemaan tekemättä sellaista mitä ei haluaisi itselleen tehtävän. Erityisesti kungfutselaisuudessa ja juutalaiskristillisessä perinteessä siitä on tullut pysyvä ja hyvin näkyvä periaate. 

Kultaista sääntöä noudattamalla ei kuitenkaan pysty pelaamaan jääkiekkoa menestyksekkäästi eikä oikeastaan ollenkaan. Siitä seuraisi vain tuloksetonta ja maalitonta rusettiluistelua. Kanadalainen jo edesmennyt jääkiekkoilija Gordie Howe muovasi oman kultaisen periaatteensa ja loi pitkän ja menestyksekkään uran. 

”Mitä luulet heidän tekevän sinulle, tee se heille.”

Tuolla opilla pelattiin 32 kautta maailman kovimmissa jääkiekkosarjoissa. 2196 peliä; 955 maalia ja 1384 syöttöä eli yhteensä 2358 pistettä ja rangaistus-minuuteja 2084. NHL-saldo oli 26 kautta; 1767 peliä; 801 maalia; 1049 syöttöä; 1850 pistettä ja jäähyminuutteja 1685. Howe oli nelinkertainen Stanley Cup-mestari.

Kauteen 1966-67 saakka pelattiin kuuden joukkueen liigassa ja otteluja oli maksimissaan 70. Monella tavalla Howe ennätykset ovat edelleenkin lyömättömiä. Howen NHL-uran kahdenkymmenen ensimmäisen kauden aikana toisessa suuressa ammattilaislajissa, koripallon NBA-liigassa, pelattiin huomattavasti enemmän pelejä runkosarjassa.Howe olisi voinut pelata 12 joukkueen NHL-liigassa vuosina 1946-1966 noin 190 peliä enemmän. Maaleja voisi suuremman pelimäärän vuoksi olla kertoimella 1,13 yhteensä 905, syöttöjä 1185, pisteitä yhteensä 2090 ja rangaistusminuutteja huimat 1904! Howe oli kovaotteinen herrasmies joka todella pelasi kuten ajattelikin: MITÄ LUULET HEIDÄN TEKEVÄN SINULLE, TEE SE HEILLE!

Urheiluntäyteinen aika tuottaa näköisiänsä ajatuksia. Gordien Howen uran parhaina vuosina Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pelattiin jääkiekkoa aivan eri maailmois-sa jos näin halutaan sanoa. Yksi urheiluhistorian suuria tapahtumia oli vuoden 1972 Summit-sarja Neuvostoliiton ja NHL-liigan välillä. Gordie Howe ei pelannut vuosina 1971-1973 ja ei luonnollisestikaan ollut NHL:n rosterissa. Summit-sarja avasi vuorovaikutuksen eurooppalaisen ja pohjois-amerikkalaisen jääkiekon välillä ja tulevat vuosikymmenet muuttivat koko jääkiekkoilevan maailman ilmeen. Gordie Howe ei tietenkään osallistunut yksiinkään olympialaisiin talvikisoihin. Periaattees-sa Howe olisi voinut olla mukana kaikissa kisoissa vuosina 1948-1980 eli kahdeksan kertaa. Historian mentyä tuntemallamme tavalla voidaan todeta että Kanada ei tosin ollut mukana vuosina 1972 ja 1976. Jääkiekkoileva maailma ja siinä samalla koko urheileva maailma menetti paljon kun Summit-sarja pelattiin vasta vuonna 1972. Jos vuorovaikutus kahden jääkiekkoperinteen kanssa olisi alkanut jo 1950-luvulla maailma olisi voinut olla jollain tavalla erilainen. 

Mutta Howen perhe ei jäänyt osattomaksi olympialaisesta jääkiekosta. Vuonna 1972 Sapporon kisoissa Gordien poika Mark Howe oli mukana 16-vuotiaana Yhdys-valtojen  joukkueessa joka saavutti olympiahopeaa. Suomella oli lusikkansa sopassa. Ruotsi oli matkalla jopa olympiakultaan erinomaisella joukkueellaan mutta joutui tyytymään lopulta neljänteen sijaan. Ruotsi kukisti Yhdysvallat, pelasi tasan Neuvostoliiton kanssa, voitti Puolan mutta hävisi sitten niukasti Tsekkosslovakialla 1-2. Hopea oli periaatteessa Ruotsin ulottuvissa mutta sitten viidennessä ottelussa vastaan luisteli Suomi. Suomi aiheutti Ruotsille yhden sen katkerimmista tappioista kautta aikojen. Suomen 4-3 voitto oli yksi etappi matkalla lajin ehdottomaan huippukaartiin. 

Ruotsin vahvuudesta kertoo jotain se että se oli ainoa joukkue joka aiheutti piste-menetyksen Neuvostoliitolle. Ruotsin kisajoukkueesta neljä pelaajaa pelasi myöhemmin NHL-sarjassa. Heistä Inge Hammarstöm loi parhaan uran ja sai kasaan 427 peliä tehden parhaalla kaudellaan 24 maalia. Ruotsi ei kelpuuttanut mukaan joukkueeseensa jo 20-vuotiasta Börje Salmingia joka seuraavan vuoden Moskovan MM-kisoissa oli turnauksen paras puolustaja. Aina on varaa pieneen jossitteluun. Suomen joukkueessa pelasi muuan Veli-Pekka Ketola joka kylläkin teki varsin kunnioitettavan WHA-visiitin 1970-luvulla mutta debytoi NHL-liigassa vasta 31-vuotiaana kaudella 1981-82 pelaten 44 ottelua tehoin 9+5. 

Mark Howe teki loistavan ammattilaisuran pelaten WHA-liigassa kuuden kauden aikana 426 ottelua isänsä kanssa samassa joukkueessa. Kun WHA tuli tiensä päätökseen 1970-luvun lopussa siirtyi Mark tietenkin NHL-sarjaan pelaten 16 kautta ja 929 ottelua. Stanley Cup-voittajaa Markista ei koskaan tullut. Gordie Howen viimeinen NHL-kausi oli 1979-80. Hän pelasi tuona kauden aikana koko yhdessä Markin kanssa ja myös muutamassa ottelussa toisen poikansa Martyn kanssa. Gordie oli tuon Wayne Gretzkyn debyyttikauden päättyessä 52-vuotias. Jotain Gordien uskomattomasta fysiikasta ja tahdonvoimasta kertoi se että hän pelasi kaikki kauden 80 ottelua kun 24-vuotiaan Markin saldo oli 74. Käytännössä Gordie pelasi koko uransa ajan enemmän tai vähemmän loukkaantuneena, ja kärsi jo 1960-luvulta lähtien reumasta. Se ei menoa haitannut sillä viimeisellä kaudella hän oli edelleen pelottava vastustaja fyysisesti ja tehojakin kertyi 15+26. Hänen hurjasta fysiikastaan kertoo tämän kirjoituksen otsikkokuvakin. Gordie teki nuorempana töitä isänsä rakennusfirmassa kun NHL-palkat olivat kovin mitättömät. Kerrotaan että hän pystyi vaivatta kantamaan kainaloissaan sadan paunan sementtisäkit. Siis molempiin käsipuoliin 45 kilon taakka ja eikun menoksi. Keneltähän Beijingin vuoden 2022 olympialaisten talvikisojen jääkiekko-turnauksen pelaajalta moinen tänään onnistuisi?