Jotkut voivat olla niin suuria skeptikkoja että epäilevät jopa omaa varjoaankin. Sellainen henkilö ei välttämättä ole mitenkään suuri ystävänpäivä-fani. Ystäväyys nimittäin punnitaan pitkässä juoksussa ja harva kestää. Ystävyyteen liittyy yleensä ystävällinen käyttäytyminen muita kohtaan. Monesti hyväsydäminen ihminen kuitenkin pettyy ja häntä käytetään hyväksi. Idea kultaisesta säännöstä löytyy jossain muodossa kaikista humanistisista ajattelumalleista oli sittten kyseessä evolutionäärinen-, liberaali tai sosialistinen humanismi. Lähtökohtana em. Yuval Noah Hararin tunnetuksi tekemässä luokittelussa on nähdä mm. uskonnot pelkästään ideologioina. Lyhyesti sanottuna se on periaate, joka kehottaa tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän, tai siteen olemaan tekemättä sellaista mitä ei haluaisi itselleen tehtävän. Erityisesti kungfutselaisuudessa ja juutalaiskristillisessä perinteessä siitä on tullut pysyvä ja hyvin näkyvä periaate.
Kultaista sääntöä noudattamalla ei kuitenkaan pysty pelaamaan jääkiekkoa menestyksekkäästi eikä oikeastaan ollenkaan. Siitä seuraisi vain tuloksetonta ja maalitonta rusettiluistelua. Kanadalainen jo edesmennyt jääkiekkoilija Gordie Howe muovasi oman kultaisen periaatteensa ja loi pitkän ja menestyksekkään uran.
”Mitä luulet heidän tekevän sinulle, tee se heille.”
Tuolla opilla pelattiin 32 kautta maailman kovimmissa jääkiekkosarjoissa. 2196 peliä; 955 maalia ja 1384 syöttöä eli yhteensä 2358 pistettä ja rangaistus-minuuteja 2084. NHL-saldo oli 26 kautta; 1767 peliä; 801 maalia; 1049 syöttöä; 1850 pistettä ja jäähyminuutteja 1685. Howe oli nelinkertainen Stanley Cup-mestari.
Kauteen 1966-67 saakka pelattiin kuuden joukkueen liigassa ja otteluja oli maksimissaan 70. Monella tavalla Howe ennätykset ovat edelleenkin lyömättömiä. Howen NHL-uran kahdenkymmenen ensimmäisen kauden aikana toisessa suuressa ammattilaislajissa, koripallon NBA-liigassa, pelattiin huomattavasti enemmän pelejä runkosarjassa.Howe olisi voinut pelata 12 joukkueen NHL-liigassa vuosina 1946-1966 noin 190 peliä enemmän. Maaleja voisi suuremman pelimäärän vuoksi olla kertoimella 1,13 yhteensä 905, syöttöjä 1185, pisteitä yhteensä 2090 ja rangaistusminuutteja huimat 1904! Howe oli kovaotteinen herrasmies joka todella pelasi kuten ajattelikin: MITÄ LUULET HEIDÄN TEKEVÄN SINULLE, TEE SE HEILLE!
Urheiluntäyteinen aika tuottaa näköisiänsä ajatuksia. Gordien Howen uran parhaina vuosina Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pelattiin jääkiekkoa aivan eri maailmois-sa jos näin halutaan sanoa. Yksi urheiluhistorian suuria tapahtumia oli vuoden 1972 Summit-sarja Neuvostoliiton ja NHL-liigan välillä. Gordie Howe ei pelannut vuosina 1971-1973 ja ei luonnollisestikaan ollut NHL:n rosterissa. Summit-sarja avasi vuorovaikutuksen eurooppalaisen ja pohjois-amerikkalaisen jääkiekon välillä ja tulevat vuosikymmenet muuttivat koko jääkiekkoilevan maailman ilmeen. Gordie Howe ei tietenkään osallistunut yksiinkään olympialaisiin talvikisoihin. Periaattees-sa Howe olisi voinut olla mukana kaikissa kisoissa vuosina 1948-1980 eli kahdeksan kertaa. Historian mentyä tuntemallamme tavalla voidaan todeta että Kanada ei tosin ollut mukana vuosina 1972 ja 1976. Jääkiekkoileva maailma ja siinä samalla koko urheileva maailma menetti paljon kun Summit-sarja pelattiin vasta vuonna 1972. Jos vuorovaikutus kahden jääkiekkoperinteen kanssa olisi alkanut jo 1950-luvulla maailma olisi voinut olla jollain tavalla erilainen.
Mutta Howen perhe ei jäänyt osattomaksi olympialaisesta jääkiekosta. Vuonna 1972 Sapporon kisoissa Gordien poika Mark Howe oli mukana 16-vuotiaana Yhdys-valtojen joukkueessa joka saavutti olympiahopeaa. Suomella oli lusikkansa sopassa. Ruotsi oli matkalla jopa olympiakultaan erinomaisella joukkueellaan mutta joutui tyytymään lopulta neljänteen sijaan. Ruotsi kukisti Yhdysvallat, pelasi tasan Neuvostoliiton kanssa, voitti Puolan mutta hävisi sitten niukasti Tsekkosslovakialla 1-2. Hopea oli periaatteessa Ruotsin ulottuvissa mutta sitten viidennessä ottelussa vastaan luisteli Suomi. Suomi aiheutti Ruotsille yhden sen katkerimmista tappioista kautta aikojen. Suomen 4-3 voitto oli yksi etappi matkalla lajin ehdottomaan huippukaartiin.
Ruotsin vahvuudesta kertoo jotain se että se oli ainoa joukkue joka aiheutti piste-menetyksen Neuvostoliitolle. Ruotsin kisajoukkueesta neljä pelaajaa pelasi myöhemmin NHL-sarjassa. Heistä Inge Hammarstöm loi parhaan uran ja sai kasaan 427 peliä tehden parhaalla kaudellaan 24 maalia. Ruotsi ei kelpuuttanut mukaan joukkueeseensa jo 20-vuotiasta Börje Salmingia joka seuraavan vuoden Moskovan MM-kisoissa oli turnauksen paras puolustaja. Aina on varaa pieneen jossitteluun. Suomen joukkueessa pelasi muuan Veli-Pekka Ketola joka kylläkin teki varsin kunnioitettavan WHA-visiitin 1970-luvulla mutta debytoi NHL-liigassa vasta 31-vuotiaana kaudella 1981-82 pelaten 44 ottelua tehoin 9+5.
Mark Howe teki loistavan ammattilaisuran pelaten WHA-liigassa kuuden kauden aikana 426 ottelua isänsä kanssa samassa joukkueessa. Kun WHA tuli tiensä päätökseen 1970-luvun lopussa siirtyi Mark tietenkin NHL-sarjaan pelaten 16 kautta ja 929 ottelua. Stanley Cup-voittajaa Markista ei koskaan tullut. Gordie Howen viimeinen NHL-kausi oli 1979-80. Hän pelasi tuona kauden aikana koko yhdessä Markin kanssa ja myös muutamassa ottelussa toisen poikansa Martyn kanssa. Gordie oli tuon Wayne Gretzkyn debyyttikauden päättyessä 52-vuotias. Jotain Gordien uskomattomasta fysiikasta ja tahdonvoimasta kertoi se että hän pelasi kaikki kauden 80 ottelua kun 24-vuotiaan Markin saldo oli 74. Käytännössä Gordie pelasi koko uransa ajan enemmän tai vähemmän loukkaantuneena, ja kärsi jo 1960-luvulta lähtien reumasta. Se ei menoa haitannut sillä viimeisellä kaudella hän oli edelleen pelottava vastustaja fyysisesti ja tehojakin kertyi 15+26. Hänen hurjasta fysiikastaan kertoo tämän kirjoituksen otsikkokuvakin. Gordie teki nuorempana töitä isänsä rakennusfirmassa kun NHL-palkat olivat kovin mitättömät. Kerrotaan että hän pystyi vaivatta kantamaan kainaloissaan sadan paunan sementtisäkit. Siis molempiin käsipuoliin 45 kilon taakka ja eikun menoksi. Keneltähän Beijingin vuoden 2022 olympialaisten talvikisojen jääkiekko-turnauksen pelaajalta moinen tänään onnistuisi?
Fyysinen voima ja peräänantamaton luonne on kova yhdistelmä. Beijingin tämän hetken urheilijatkin ovat kovaa porukkaa, mutta välillä mietityttää tietynlainen henkinen keskenkasvuisuus.
VastaaPoistaOnneksi jääkiekkoilu ei kuulu pakollisen tiedon terävimpään kärkeen. Mutta hyvä on juttusi kuitenkin, Torsten! Filosofi on aina filosofi.
VastaaPoista