sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Vihdoin jääkiekon olympiakultaa — 70 vuoden odotus päättyi ja muuta pientä.


 
XXIV olympialaiset talvikisat ovat nyt päättyneet ja haikeus valtaa mielen. Mutta nyt alkaa uusi odotus; Milano—Cortina d’Ampezzon kisoihin on aikaa vain 1446 päivää. Aika menee sukkelan ja onhan edessä jo kahden vuoden päästä Pariisissa järjestävät XXXIII olympiadin kisat joista ehkä Suomikin saa muutaman mitalin. Italialaiset tulevat järjestämään todella tyylikkäät kisat vuonna 2026, se on varma asia. Mukana näemme vielä 34 vuotiaan Iivo Niskasen ja tietenkin olympialaista kultamitalia puolustavan Leijona-joukkueen. 

Suomen sankaritaru jääkiekossa on tietyllä valmis ja nyt alkaa uusi aika. Pitää huomauttaa että Beijingin kisojeen joukkueet oli rakennettu parhaista mahdollista saatavailla olevista pelaajista, mutta ei kaikista parhaimmista. Suomen pelaajista ehkä yksi olisi mahtunut mukaan jos valinta olisi tehty tilanteessa jossa NHL-huiput olisivat olleet käytetttävissä. Kyseessä oli tähtiviisikkoon valittu puolustaja Mikko Lehtonen. 


Suomi sai ensimmäisen olympiamitalinsa jääkiekossa vuonna 1988 Galgaryn kisoissa. Kun turnauksia lasketaan noista kisoista lähtien niin niitä on yhteensä kymmenen. Seitsemän kertaa Suomi on ollut mitaleilla. Kymmenestä turnauksesta 5 on käyty NHL-pelaajien ollessa mukana. Suomen mitalisaldo on yksi kulta, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Neljän vuoden kuluttua pidettävän joukkueen pelaajista meillä on jo jonkinlainen käsitys. Suomalaisia on kauden 2025-26 alkaessa NHL-liigassa noin 70 pelaajaa ja jokaiselle pelipaikalle riittää pelaajia joukkueiden parhammistosta. Kaikki Leijonien keskushyökkääjät ovat omien joukkueidensa ykkösmiehiä ja puolustajista 6 on oman joukkueensa ykkösparissa. Maalivahteja on tarjolla vaikka muille jakaa. Jos kenenkään ura ei päätty loukkaantumiseen niin seuraavat pelaajat ovat takuulla mukana Milanon ja Cortinan kisoissa:


Maalivahdit: Juuse Saros, Ville Husso, Kaapo Kähkönen, Ukko-Pekka Luukkonen, Justus Annunen, Kevin Lankinen. Mutta näistä kuudesta voidaan valita vain kolme.


Puolustajat: Miro Heiskanen, Esa Lindell, Henri Jokiharju, Juuso Välimäki…


Hyökkääjät: Alexander Barkov, Mikko Rantanen, Patrik Laine, Sebastian Aho, Teuvo Teräväinen, Jesse Puljujärvi, Roope Hintz, Anton Lundell, Mikael Granlund… 


Jääkiekkoa seuraava voisi ihmetellä miksi Juuso Välimäki on mukana? Kunhan Välimäki pääsee jonnekin muualle pelaamaan niin hän osoittaa kyllä hyvän potentiaalinsa. Välimäki on turhaan joutunut valmentaja Sutterin koirankoppiin Galgaryssa. Välimäki pelasi nuorten maajoukkueissa (U-20 ja U-18) aina Miro Heiskasen parina.


Leijonat pelasivat Beijingin kisojen parasta kiekkoa ja ansaitsivat menestyksensä. Vuonna 2026 toivottavasti NHL-pelaajat pääsevät kisoihin ja silloin voidaan tavoitella jälleen suurta menestystä. Nyt Suomen joukueessa ei ollut yhtään heikkoa lenkkiä eikä sellaista tiule olemaan vuoden 2026 kisoissakaan. Yhden suomalaisen pelaajan voi nostaa esiin joukkueesta ja hän on Valtteri Filppula. Hän ei ehkä ole ollut näkyvin uransa aikana näkyvin NHL-pelaajamme mutta saavutukset puhuvat puolestaan. Vuoden 2002 draftissa hänet varattiin kolmannella kierroksella numerolla 95. Filppula oli tuon draftin sleeper ja hän pelasi tuona vuonna varatuista pelaajista neljänneksi eniten pelejä (1056) ja teki kolmanneksi eniten pisteitä (530). Pudotuspelejä Filppulaa kirjasi yhteensä 166 ja oli yhden kerran mukana Stanley Cupin voittaneessa joukkueessa. Vuoden 2002 drafti ei tuottanut yhtään varsinaista ”team-maker-pelaajaa” mutta Filppula oli kokonaisuutta arvioiden koko varausvuoden toiseksi arvokkain pelaaja yhdessä Alexander Steenin kanssa. 


Seuraaviin olympialaisiin talvikisoihin on siis aikaa 1447 päivää. Olympialippu on nyt Milanon ja Cortinan edustajien hallussa. Kisat on itse asiassa kuitenkin hajautettu Pohjois-Italiaan usean maakunnan alueelle kisapaikkojen ollessa Milanon kaupunki ja Assago, Valtellina (Livigno ja Bormio), Verona, Val di Fiemme, Cortina d’Ampezzo ja Anterselva. Kisat järjestetään hajautetusti kolmen maakunnan alueella, Lombardiassa, Venetossa ja Trentino —Alto Adigessa. 


Milanossa pidetään kisojen avajaiset, jääkiekkoturnaukset, taitoluistelu, pikaluistelun lyhyen radan kilpailut ja palkintoseremoniat. Valtellinassa osa alppilajeista, vuorihiihto, lumilauta-lajit ja freestyle. Cortinassa alppihiihto, kelkkailulajit ja curling. Val di Fiemmessä mäkihyp-py, yhdistetty, maastohiihto ja pikaluistelu. Anterselvassa kilpaillaan ampumahiihdon lajeissa. Veronassa pidetään kisojen päättäjäiset. 


Kisapaikkakunnista Anterselva ansaitsee tässä vaiheessa vähän erityishuomiota. Paikkakun-ta joka tunnetaan paremminkin nimellä Rasen-Antholz sijaistee Etelä-Tirolissa josta taas italialaiset käyttävät nimeä Trerntino — Alto Adige. Alue on autonominen ja käytännössä ”itävaltalainen” ja siellä puhutaan pääasiassa saksan kieltä. Etelä-Tiroli liitettiin Italiaan vuonna 1919. Sen bruttokansantuote asukasta kohden vuodessa on ollut noin 140 prosenttia maan keskiarvosta 2010-luvulla. Etelä-Tirolin laaksoissa tuotetaan viiniä, hedelmiä, maitotuotteita ja sahatavaraa. Alue on merkittäviä vesivoiman viejä. Korkean jalostusasteen teollisuus ja matkailu, erityisesti useat hiihtokeskukset, ovat kasvavia tulonlähteitä. Etelä-Tirolin pinta-ala on vain 13606 km² ja asukkaita siellä on 1,072 miljoonaa. Etelä Tiroli on siis pienempi kuin Suomen suurin kunta Inari (17734 km²). Asukkaita Etelä-Tirolissa on 156 kertaa enemmän kuin Inarissa. Ampumahiihdon arvokisojen järjestämisestä Anterselvalla on vankka kokemus. MM-kisat on pidetty siellä kuusi kertaa.


Beijingin vuoden 2022 kisat jäävät nyt muistojen joukkoon. Jälkivaikutelma on sekava. Italialaiset tulevat kuitenkin järjestämään kaikkien aikojen tyylikkäimmät talvikisat ja he tulevat panostamaan omaan menestykseensä valtavasti. Italian olympiakomitean sivut ovat todella upeat ja niistä saa paljon infoa ja asiointipolku on selkeä. Sivut on toimitettu myös englannin kielelle. 


Cortina d’Ampezzozza järjestettiin vuoden 1956 kisat ja niistä on tehtiin ikimuistettava elokuva jonka nimi voidaan kääntää suomeksi vaikkapa ”Valkoiseksi huumaksi.” Traileri löytyy tästä linkistä. Vuoden 2026 talvikisoihin on nyt aikaa 1446 päivää.


Mitäpä vielä lopuksi sillä pakkohan tämä on johonkin päättää. No tietenkin Inno Mamelli ja Eleonora Benetti vuoden 2006 kisojen avajaisista.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti