Ovatko ruotsalaiset parempia kuin me?

Jukka  Kemppinen  kirjoitti  taannoin  blogissaan, siitä on jo kohta 20 vuotta, paljon   ruotsalaisista  ja  vähän  suomalaisistakin.  Ei  mitään  yllättävää  mutta  jotain  kumminkin.  Hän  äimisteli  sitä  kuinka  paljon  ruotsalaisia  muutti  maailmalle,  ja  hyvin  oivaltavasti  seikkoja  miksi  Ruotsista  tuli  tieteen  ja  tekniikan  suurvalta,  jopa  niin  että  heillä  on  oikeus  antaa  vuosittaiset  suurimmat  tiedepalkinnot  eli  nobelit.  

Ja  niinhän  se  sitten  myös  on,  vaikka  harvemmin  tulee  ajateltua.  Astrid  Lindgren  ja  Ingmar  Bergman  olivat  inhottavia  piikkejä  sosiaalidemokraattisen  kansankodin  lihassa.  Kun  muut  tekivät  parhaansa  niin  he  kulkivat  omia  teitänsä.  Ohimennen  Kemppinen  myös  toteaa  sen  että  huonostihan  suomalaisille,  ja  sitä  myöten  suomalaisuudelle  olisi  käynyt  jos  olisimme  jääneet  1800-luvun  alussa  Ruotsin  yhteyteen. Kemppisen ajatuksia on helppo kompata. Venäjän imperiuimi antoi hyvät edellytykset hankkeelle luoda uusi kansakunta kaikkine henkisine perustuksineen  ja odottaa vain kärsivällisesti Venäjän heikkoa hetkeä. Suomi-projekti tuskin olsii onnistunut Ruotsin yhteydessä.

Ruotsalaiset  ovat  kunnostautuneet  tenniksen  saralla.  En  itse  ole  mikään  tenniksen  suuri  ystävä  mutta  seurasin  vuosikausia  virkamiesmäisellä  kunnioituksella  parhaimman tennispelaajamme  Jarkko  Niemisen  otteita  erityisesti  suurissa  turnauksissa.  Neljäs  tai  viides  kierros  sai  meikän  ruudun  ääreen. Olihan  miehellä  mahdollisuudet  viedä  ensimmäinen  erä  mutta  kun  ei  niin  ei.  Ratkaisevalla  hetkellä  puuttuu  sitten  itsevarmuus.  Ruotsihan  oli  tenniksen  tekijämaa  jo  ennen  Pörnepuriakin  1970-luvun  alussa.   Hän  ei  tehnyt  parastaan  vaan  enemmän.   Hän  itse  toimi  esikuvana  suurelle  joukolle  seuraavan  sukupolven  pelaajia.  Anteeksi  nyt  vain  mutta  tennis  ei  ole  suomalaisten  laji.  Nieminen  oli  lahjakas  kaveri  nuorempana  ja  hänellä  oli  ns. vasemman  käden  etu.  Samoilla  eväillä  varustettu  ruotsalainen  kaveri  olisi  ollut  maailmanlistan  kymmenen  parhaan  joukossa  ja  pitkään…  Tein  vain  parhaani...  Mutta  eihän  suomalaisten  persekyntö  ole mitenkään  ihme  jos  olympiajoukkueen  iltahartaudessakin  kuunneltiin  Lapin  Kesä-kappaletta.

Maassa  jossa  on  tällainen  väestöpohja  ja  missä  harrastetaan  niin  montaa  lajia  niin  yhtälö  ei  vain  toimi.  Toisaalta  on  asia  myös  niin,  että  tenniksen  parissa  eivät  välttämättä  ole  koskaan  mitkään  superlahjakkaat  urheilijatyypit  meillä  olleetkaan.  Kaikissa lajeissa  ei  voi  menestyä.  Katsotaanpa  vaikka  miten  derkut  menettelivät  talvikisojen  suhteen.  Menestystä  tuli  kaikissa  muissa  lajeissa  paitsi  ei  alppihiihdossa.

Tärkeämpää  kuin  huippu-urheilijoiden  tuottaminen  olisi  kuitenkin  koko  Kansan  liikunta  ja  monenmoiset  urheiluharrastukset.  Otetaanpa  esimerkiksi  vaikka  jousella  ampuminen.  Jouskarointi  on  nimittäin  tuota  noin  pirun  vaikea  laji,  ja  vaikeammaksi  sen  oppimisen  tekee  suomalaisten  tyyli  opettaa  sitä.  Sitä  kun  ei  opita  millään  “tein  vain  parhaani-mentaliteetilla.”  Homman  nimi  on  näet  se,  että  leuka  pystyyn  ja  hyvä  ryhti,  anatominen  purenta  ja  asenne  “Hi.  I’m  from  America!”  Kyllä  muuten  on  sen  jälkeen  homma  vähän  iloisempaa  ja  nuolikin  osuu  taustaan  jo  ensimmäisillä  laukauksilla.

Julkaisun kuva tehty vuonna 2026. Sovellus Picsart.

Kollaja kestää — Sipilän harhalaukaus!

Nyt on sitten viritetty keskustelua viimeisen mahdol-lisen vesivoimalan rakentamisesta Suomeen. Asialla on ollut mahdollinen tuleva pääministeri Juha Sipilä. Nuor-persutkin ovat innostuneet asiasta ja maakun-nista kuuluu vankkoja mielipiteitä; Sipilän ylle puetaan jo messiaan viittaa. 

Todellisuudessa Suomen teollisuuden energiantarve on ollut laskemaan päin ja rakenteilla ja suunnitteilla olevat uudet ydinvoimalat lisäisivät sähköntuotantoa jo siinä määrin, että Suomesta tulisi ydinsähkön viejämaa. Globalisaation myötä, ja muutos ollee pysyvä, selluloosaa ja paperia ei kannata valmistaa Suomessa siinä määrin kuin ennen. Tuleva metsien hyödyntäminen ei vaadi niin paljon energiaa kuin ennen selluloosa-, ja paperiteollisuuden kulta-aikana. Kollaja-kysymyksessä on vastakkain työllisyysvaikutusten pikavoitto ja kestävät luontoarvot. Kaiken lisäksi Kollajan rakentaminen vaatisi nykyisen lainsäädännön muuttamista.

Ja kaikki vain muutaman megawatin tähden. Kollajan tekoaltaan läheisyyteen rakennettavan voimalaitoksen maksimiteho olisi 32 megaa ja keskiteho 8 megaa. Että Iijoen kaikkien viiden voimalaitoksen tehonlisäys toteutuisi Kollajan altaan oletetun säätöreservin myötä 100 megan verran edellyttäisi Iijoen virtaaman kolmikertaistamista talvikuukausina. Lämpenevien talvien myötä padotavien tulvavesien määrä voi kyllä kasvaa, mutta kestävän ennusteen tekeminen ollee mahdotonta.

Työllisyysvaikutukset ovat minimaaliset ja menevät lähinnä betoni-firmojen omistajien, kaivinkoneura-koitsijoiden ja kuorma-autoilijoiden taskuihin. Ei sieltä lapiomiehille töitä löydy; emme siis näe Nuor-persujen lapiomiesromantiikkaa. Tällaisesta hankkeesta puhuminen on todella hävettävää alkaen Juha Sipilästä pienempiin tekijöihin. Kysymyksessä on Sipilän ensimmäinen harkitsematon lausunto. Nuor-peruslaiset bloggaajat ovat jo olleet hehkuttamassa tulevaa visioita jossa tulevan hallituksen rungon muodostaisivat vanha Perussuomalainen puolue, Suomen Keskusta, Nuorpersut ja mitkä muut puolueet tahansa sine Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Sipilän lausunnossa ei ollut kysymys siltarumpu-politiikasta vaan korkeimpiin potensseihin nousevasta aluepolitiikasta, suorastaan pato-politiikasta, jossa luonto-arvoilla ei ole sijaa.

Suomessa oli vuonna 2012 yli 220 vesivoimalaitosta ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3190 MW. Vesivoima on Suomessa pitkälti säätövoimaa. Koko vesivoimakapasiteetti on kuitenkin hyvin harvoin käytössä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa vesivoimaa tuotetaan noin reilut 1600 megawattia. Viime vuosina, lähinnä kovien pakkasten aikana, tehohuiput ovat olleet noin 14 000 megawattia. Juuri tällä hetkellä voimajärjestelmän kuvaus kertoo meille tilanteen: reilut 10 000 megawattia. Kollajan rakentaminen voisi lisätä energiantuotantokapasiteettia vain vähemmän kuin 3 promillea. Teollisuuden kilpailukykyä ei moisella paranneta, ja työllisyysvaikutukset jäävät pitkässä juoksussa olemattomiksi.

Suomalaiset ytyvoimalat jyrskäävät todella kovalla hyötysuhteella tälläkin hetkellä valtakunnan verkkoon huimat 2771 megaa. Ja kun Olkiluoto kolmonen valmistuu niin saamme lisää ainakin 1600 megaa. Tuleva Olkiluoto nelonen ja Fennovoiman venäläisrakenteinen pannu nostanevat Suomen ytysähkötuotannon yli 6000 megawatin. 

Kollaja-kysymys nousee esiin aika ajoin. Siitä puhuminen vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin se mihin keskiverto-populistit pystyvät. 

Lopuksi aiheen laajuuden vuoksi on vielä pakko ottaa käyttöön roomalaiset:

I Energian säästämisellä voidaan Kollajan rakentamisesta saatava ”hyöty” monikymmenkertaistaa jo tulevan kymmenen vuoden aikana..

II Sipilä puhukoot mieluummin siitä lempilapsesta jonka hän tuntee parhaiten, ja jota hän aidosti rakastaa: CHP pienessä mittakaavassa. Suomalalaisella hakkeella toimivat pienet CHP-voimalat voisivat helpostikin tuottaa 2000 megawattia sähköä. Pienten yksiköiden CHP-teollisuus ja osaaminen voisivat olla Suomelle vihreän teknologian suuresti työllistävä tekijä. Tämän projektin hyöty voisi olla pitkässä juoksussa monituhatkertainen Kollajan pikavoittoon verrattuna.

III Joku jo rakennetuista joista voitaisiin palauttaa luonnontilaan.

IV Tuulivoima ja sen lisärakentaminen voidaan unohtaa. Tuulivoiman rakentamisessa on ollut kyse lähinnä yleisesti vihertyneiden omatuntojen sielunmessusta. Tämä ylilyönti tunnustettaneen tulevien vuosikymmenten aikana. Omatuntoja saa silti vihertää, mutta kestävällä tavalla.

V Älkää unohtako osmoosivoimaa! Tulevaisuudessa voi noin kolmentuhannen  asukkaan taajaman lähellä olla kahden-kolmen rekkakontin kokoinen mini-osmoosivoimala, joka tuottaa jatkuvasti 2 megaa sähköä. Tällä hetkellä osmoosivoimala voidaan rakentaa lähinnä mereen laskevan joen suisto-alueelle, mutta kehitys kehittyy… 

Hieman käy kateeksi Norskeja, osmoosivoiman pioneereja, kun heillä on öljyä, vesivoimaa ja vielä hillittömät määrät thoriumia kallioperässään. Ja sitten tietysti vielä Therese Johaug!

Alkoholipolitiikkaa Joh 2:1-11 äärellä.

                                

Kirkollisessa elämässä viettetään toista sunnuntaita loppiaisen jälkeen. Saarnoissa pitäisi puhua siitä kuinka Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa.  Päivän ainoa oikea saarnateksti on Johannes 2:2-11 eli kertomus Kaanaan häistä. Se on ensimmäisen vuosikerran teksti. siitä ei voi saarnata joka vuosi mutta siitä toki voidaan puhua joka vuosi ja periaatteessa vaikka joka päivä. 

Siinä on kertomus Kaanaan häistä. Ja sehän se vasta melkoinen stoori onkin. Mitä tapahtuikaan on käsityskykymme ulottumattomissa. Ongelmaa ei siis voi tehdä tekstin uskottavuudesta, sillä on tosiasia että Jeesus, jos nyt ei aivan lätrännyt, niin Uuden testamentin kuvausten mukaan nautti viiniä kuten aikalaisillaan oli tapana. Morkataanpa häntä jopa juomariksikin. Eikä Kaanaan häissäkään Jeesus tahtonut pilata juhlia vaan järjesti oman aikansa Chateau Latouria. 

Ja jos ajatellaan koko Raamattua, niin ei siellä viininjuontia, eikä kaiketi oluenjuon-tiakaan kielletä. Juopuminen ja remuaminen kielletään kyllä kautta linja veteestä uuteehen. Kirkasviinoja ja väriviinoja ei tuohon aikaan vielä tunnettu; tislaustaito kehitettiin vasta paljon, paljon myöhemmin. Toisaalta on ihmeteltävää jos kukaan ei olisi keksinyt aivan sattumalta sitä kuinka viiniä, ja oluttakin, voidaan konsen-troida hileyttämällä se pakkasessa. Jos litrasta viiniä poistetaan hileyttämällä puoli litraa vettä nousee konsentraatin alkoholiväkevyys yli puolella. Tiedä häntä. Ei ole tiedossani että antiikin ja vahan ajan kirjallisuudessa olisi kuvausta moisesta menetelmästä.

Raittius aatteena on tietysti hyvä ja kunnioitettava pyrkimys, mutta se on kristillisessä maailmassa pitkälti protestanttisten maiden aate. Siitäkin huolimatta, että Martti Lutherista ei saisi raittiusmiestä millään konstilla. Lutheriin vedotaan ties mistä syistä, mutta tosiasia on että jos Martti tulisi käymään jouduttaisiin monessa talossa lähtemään aivan ensi töikseen hyvinkin kiusalliselle ostosreissulle. Teologiasta Martti puhuisi hyvin mielellään mutta kahvi ja tee ei kyllä kelpaisi Wittenbergin tohtorille. ”Saattaisipa Martti-tohtori nimittää kahvia vaikkapa nimellä ”turkkilaisten tökötti.” 

Alkoi tuo perikooppi eli raamatunkappale sen verran mietityttämään notta päätin lukea muutaman saarnan asian tiimoilta. Aivan Martista alkaen... Luin ns. ”Suuresta suomalaisesta saarnakirjasta (Ensimmäisen vuosikerran saarnat vuodelta 2004)” Oulun piispa Samuel Salmen saarnan liittyen Kanaan häät-tekstiin. Verrokkina oli Suomalaisen saarnakirjan vastaava saarna vuodelta 1960. Sen oli kirjoittanut Valkeakosken kirkkoherra tuolloin eli rovasti Tauno V.J. Sutinen. Sitten tungin ompun sisuksiin Martti Luther cd-rompun. Martin saarna oli kohtuullisen lyhyt ja todella kiinnostava. Ensimmäinen huomioni oli että Sutinen oli Marttinsa lukenut ja varsin hyvin sulattanut. Salmen saarna oli kaukana kuin itä lännestä Martin saarnasta. Kauan ei tarvinnut Marttia lukea kun sain kokea hänen suuren oivaluksensa: Jeesus oli saapunut vaatimattomien, normaalien kansanihmisten häihin. Muuten ei olisi viini loppunut! Ja saarnan alun kantava teema oli avioliitto. Saarna oli kohtuullisen pitkä Martin tekeleeksi, vaikka tuskin sitä koskaan semmoisenaan on pidetty. Kyse on varmastikin useamman saarnan koosteesta. Jos lukisin saarnan kirkossa normaalilla vaudilla olisi sen kesto vaatimattomat noin tunti ja kolme varttia!

Mutta löytyikö saarnasta mitään alkoholipoliittista linjausta, tai edes kristillis-siveellistä kannanottoa. Noh! Ehkä jälkimmäinen joka seuraavassa: ”Jumala ei lainkaan kiinnitä huomiota ulkonaiseen menoon, mikäli vain jatkuvasti pysytään uskossa ja rakkaudessa ja mikäli, kuten sanoimme, pysytään kohtuudessa, kunkin omien olojen mukaisesti. Olihan näissäkin häissä, niin köyhät ja vähäiset kuin ne olivatkin, kuitenkin kolme pöytää; siihen viittaa architriclinus-sana: edeskäyvän oli huolehdittava kolmesta pöydästä. Ylkä sitä paitsi ei itse ole ollut edeskäyvän tehtävissä, vaan on hänellä ollut palvelijoita. Lisäksi on siellä juotu viiniäkin. Kaikki tämä olisi saattanut puuttua, jos olisi arvosteltu vain köyhyyden mukaan, ja niinhän meillä varmaan usein käykin. Vieraatkaan eivät liene ainoastaan sammuttaneet janoansa viinillä, koskapa edeskäypä sanoo, että hyvä viini olisi annettava ensin, ja jäljestäpäin, kun juopuvat, huonompi. Kaiken tämän Kristus sallii tapahtua, ja niin on sallittavakin tapahtua, ettei sellaisesta tehtäisi omantunnon asiaa. Eivät suinkaan nuo silti olleet perkeleen omia, vaikka eräät nauttivatkin viiniä yli janonsa tarpeen ja tulivat iloisiksi; muussa tapauksessahan sinun täytyisi syyttää Kristusta siitä, että hän lahjallansa antoi aiheen semmoiseen, ja hänen äitiänsä, joka sitä anoi. Sekä Kristus että hänen äitinsä ovat siis tässä tapauksessa syntisiä, mikäli happamat pyhät saavat arvostella.”

Hyvä Martti! Tässähän tekisi mieli ihan sanoittaa Joh. 2.1-11 rapiksi... Noh! Katsotaan kolmen vuoden päästä! Ja koska toinen ylen viisas mies Martin lisäksi eli ennen häntä niin sanotaan sitten, että Martti oli samoilla linjoilla kuin kirjanoppinut Jeesus Siirak:

"Tärkeimmät,
mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat:
 vesi, tuli, rauta ja suola,
 nisu-jauhot, hunaja ja maito,
rypäleen veri ja öljy ja vaatetus. Nämä kaikki koituvat 
hurskaille hyväksi, 
mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi (Jeesus Siirakin kirja 39:26)." 

Muuan sivupolku

Natsit saivat  rotuoppinsa perusteet englantilaissyntyiseltä Houston Stewart Chamberlainilta jonka teos “1900-luvun perusteet” oli todellinen kulttikirja Saksassa jo ennen I maailmansotaa. Natsit vain kehittelivät näitä lähtökohtia omiin suuntiinsa. Hitler on tutustunut tuohon teokseen jo, jos ei nyt ihan pikkupoikana, niin varmasti jo Wienin vuosinaan.

Ei pelkästään tietty ideologinen velka Chamberlainille vaan myös englantilaisen yläluokan elämä oli se “jokin” joka kiehtoi natseja, tuota Saksan yhteiskunnan johtoasemaan noussutta monestikin vallan sivistymätöntä joukkiota.

Hitlerin kompastuskiveksi nousi sitten lopulta Puolan kysymys. Hitler ei halunnut uutta Münchenin konferenssia Danzigin kysymyksen ratkaisemiseksi. Lisäksi hän halusi sotansa. Sotaa ei voinut enää lykätä viidellä vuodella koska Hitler olisi silloin jo varsin iäkäs mies. Varmasti Puolalle olisi köynyt vähän huonommin vaikka asia olisi ratkaistu viherän veran ääressä, Hitler olisi löytänytoivallisen tuoen Stalinilta joka ei polakeista erityisemmin perustanut. Hyökätessään Puolaan Hitler luotti siihen ettei Englanti tue vanhaa liittolaistaan. Englannin reaktio olikin suuri järkytys aatulle.

Kun Puola oli lyöty ja sotatoimet kääntyneet länteen päin jatkui sama vitkastelu. Hitler ei tohtinut hyökätä Ranskaan vasta kuin keväällä vaikka operatiivinen valmius olisi tähän ollutkin. Ranska ja Englanti saivat peräti 8 kuukautta aikaa parantaa valmiuksiaan sotaan. Kaikkein käsittämättömintä on kuitenkin se, että Hitler pysäytti panssarivoimat kolmeksi vuorokaudeksi niin että Dunkirkiin saarrostetut joukot voittin evakuoida Englantiin. Sotahisto-rioitsijat kiistelevät tämän asian ympärillä edelleen, mutta esim. Erich von Manstein oli tätä mieltä. 

Hitlerin motiivi Dunkirkissa oli kuitenkin päästää englantilaiset turvaan jotta hän olisi tehnyt vaikutuksen ja saanut neuvoteltua aselevon. Jos Dunkirkiin olisi hyökätty olisi se ollut sellainen kolaus britti-armeijalle että se olisi tuskin tästä toipunut. 

Väärä sota vääriä vihollisia vastaan! Näin se vain on. Ei ole muuten mitään todisteita että Aatu olisi osallistunut etulinjan rähinöihin juoksuhaudoissa. Häntä käytettiin lähinnä taistelulähettinä. Toisen luokan rautaristin mies toki sai ja korpijämät urheudesta mutta kun hänessä ei ollut kunnollisia pomotus-ominaisuuksia niin ei tullut Aatusta upseeria ja herrasmiestä. Myöhemmällä iällään Aatun kerrotaan kokeilleen niinkin perienglantilaista puuhaa kuin hevosratsastus. Homma jäi yhteen tuntiin… Muutenkaan ei Aatu ollut mitenkään sporttinen mies kuten eivät muutkaan johtavat natsit Ribbentroppia lukuunottamatta. Ribbentroppiin liittyy muuan myytti. 

Väitetään nimittäin että jos ekarähinä olisi siirtynyt muutamalla vuodella eteenpäin niin Berliinin kesäkisoissa 1916 olisi ohjelmassa ollut kanadalasiperäinen laji nimeltä jääkiekko, ja Kanadan joukkueessa mitä todennäköisimmin olisi pelannut tulevan Natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbebtropp. Asialle ei kuitenkaan mitä todennäköisin todistein ole mitään todisteita. Rusettiluistelua kenties...

Luistelua siis. Tässähän sitä: https://www.youtube.com/watch?v=wWuccFOyayU&list=RDwWuccFOyayU&start_radio=1