keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Hoviherra-rap



Joskus asioita pitää tarkastella erilaisista näkökulmista. Vai miten se lopulta onkaan tämäkin kun taannoin tuli tajuntaan aivan kuin jostain toisesta todellisuudesta. Ja sitten paperille. Harvoin tulee mitään näin laakista valmista ja nopeasti. Vuoden ensimmäisenä päivänä vuonna 2011 on aika vihdon julkimoida tämä.


Hoviherra-rap


Oli Kandake fiini ja fiksu nainen mailla ylisen Etiopian

hän eunukin kanssa kirjoja tutki aina iltaisin

ja kerran vastaan Jesaja tuli

ei tullut tolkkua säkeistä sen 

lyhyt neuvonpito ja tulos oli sen:

lähti eunukki Juudean vuorille, Jesajaa tutkimaan

jee Jesajaa tutkimaan, jee Jesajaa tutkimaan, jee-jee


Hän innolla saapui Jerikseen mutta pettymään joutui pian

oli kohtelu etisjän nöyrän kauhean tyly

ei moikannut häntä saddukeus ja fariseus mulkoili vain

ei päästetty temppelin Jahven ja sama vastaus vain kaikkialla:

“Älä sinä kuule pallipuoli, tuollaista turhaan mieti,

painu sinä kuohilainen takaisin Etiooppiaan.


Viimein murheisin mielin hän suuntasi Afrikkaan

mutta periksi ei antanut kuitenkaan

yhä Jesajan kirjaa luki


Kuuli sanat nuo veikeä Filippos

luokse eunukin riensi hän virkkoin;

“Suakkona tolokkuva mittääpä luvet”


Virkko eunukki että hepreaa täyttä on sanat nää

Sitä varmaan ei kukaan kai tiedäkään kun vastausta ei saa

mikä arvoitus kärsivän palvelijan, hän puhuuko itsestään

“näehä tuo tekköö” vastasi Filippos ja eunukki riemastui


Ja kun enemmän asiasta haastettiin tuli uskoon myös hoviherra

virtaavaa vettä ja armon vuota sai vihdoin hän osakseen

ja riemumielin hän Joppen tietä kulki

hän aamulla palliton hylkiö oli mutta illalla Kristuksen oma,

hän aamulla palliton hylkiö oli mutta ehtoolla armahdettu


Ja kun saapui hän palatsiin Kandaken nousi sielläkin ilo niin suuri

ja pian oli vuorossa uusi käärö, se Korkea veisu oli

siitä syntyikin veisujen veisu ja korkea, korkea laulu


Tämä juttu on aikojen entisten mutta tänäänkin juoni on sama

yhtä kaikki on Kristuksessa, mikä ihonväri, taipumus lie…


hän aamulla palliton hylkiö oli mutta illalla Kristuksen oma,

hän aamulla palliton hylkiö oli mutta ehtoolla armahdettu


Väittäisin että hoviherra-rapissa tekstin keskeinen sanoma on sama kuin alkuperäisessä Luukkaan esityksessä, jollain muotoa se on kuitenkin korostettu paavalilaisella puheenparrella ja siinä on jopa nykyajan hapastusta.


Hoviherra-rapissa eunukin Jerusalemin matka saa tarkoituksensa, enää ei viitata hämärästi pyhiinvaellukseen. Eunukki sai Jeriksessä aivan taatusti osakseen huonoa kohtelua, siitä emme yli emmekä ympäri pääse. Sympatiaa hän sai ehkä vai avarakatseisimmilta jumalaapelkääväisiltä joita oli Jerusalemissakin. Hehän olivat joukko ei-juutalaisia jotka tunsivat viehtymystä juutalaisuutta kohtaan. Yleensä miehiä, joille ympärileikkaus monesti muodostui ylivoimaiseksi esteeksi kääntyä juutalaisuuteen.


Rappiin kuuluu tietyssä mielessä selkeä naturalistinen kielenkäyttö. Sitä ei välttämättä ole se, että Filippos laitetaan tässä puhumaan jonkinsortin synteettistä savoa. Naturalistinen vaade toteutuu näet sanoissa jotka viittaavat eunukin kiveksettömyyteen. Moralisti, tyypillinen suomalainen luterilainen nuivilas, tietysti vaatisi ilmauksen muuttamista vaikkapa muotoon “hän vielä aamulla halveksittu kuohilas oli…”


Hoviherra-rap voi onnistuneesti muistuttaa meitä Kristus-tapahtuman kokemisen ajattomuudesta, ja siitä että kokemus on tarkoitettu kaikille ihmisille. Uutta tässä versiossa on myös rapin viimeiset sanat “mikä ihonväri, taipumus lie…” Mutta näillä konsteilla koko Uuden testamentin räppäämiseen menisi varmaankin todella pitkä aika…


Teksti julkaistu aikaisemmin bloggerin toisessa blogissa. Runon metriikkaan on tehty muutama pieni muutos. Aikaleima sama kuin alkuperäisessä julkaisussa. Kuva tehty uudelleeneditoinnin yhteydessä tekoälyllä vuonna 2026. Sovellus Picsart. 

Tässäpä sitten ite Bob Marley. ONE LOVE.



lauantai 1. tammikuuta 2011

Nalfemeeni, alkoholin kohtuukäyttö ja antipieriini!

                                       

Suomalaisen lääkeyrityksen kehittämä alkoholin-juontia vähentävä lääke voi tulla markkinoille jo vuoden 2012 aikana. Nalmefeeni vähentää halua juoda paljon alkoholia. Lääkkeen oikeudet omistaa tanskalainen lääkeyritys Lundbeck. Jos Lundbeck saa lääkkeelle myyntioikeudet, nalmefeenista tulee tällä vuosituhannella ensimmäinen uusi lääke alkoholi-riippuvuuteen, alkoholismiin. 


Aivan heti herää kuitenkin muutama kysymys! Mitä on alkoholin kohtuukäyttö? Onko olemassa jotain luonnonmukaisempaa lääkitystä alkoholinhimoon? Aluksi  on  sanottava että  alkoholiasiat  ovat  vakavia  asioita  ja  jokaisen  perhe-,  ja  sukupiirissä  on  alkoholion-gelmasta  kärsiviä  ihmisiä.  Asia  on  vakava  ja  siitä  ei  saisi  kohtuuttomasti  pilailla,  mutta  tietyllä  sarkaismilla  asiaan  voidaan  tietenkin  yrittää  suhtautua. Kaikkien on myönnettävä tämä tosiaasia. Jokaisessa perheessä, tai ainakin suvussa on alkoholiongelmasta kärsiviä ihmisiä. Näin on laita fiineissä suomenruotsalaisissa suvuissa, ja näin on laita myös missä tahansa. Missä alkoholia ei käytetä, siellä löytyy muita riippuvuuksia. Alkoholi on tietyllä tavalla valkoisen miehen juoma, ja tietyllä tavalla sidoksissa kreikkalalais-roomalais-kritilliseen maailmankultuuriin. 


Kohtuukäyttökin  on  oma  lukunsa  mutta  se  on  mahdollista  ja  onko  sekään  ylipäänsä  hyödyllistä?  Siitäkin  voidaan  keskustella  vaikka  kuinka  paljon!  Ehkä  kohtuukäyttöä  on.  Yhdestä  asiasta  voimme  olla  varmoja  ja  se  on  seuraava:  joillekin  absolutismi  on  välttämätöntä.


Jotkut  ovat  nimittäin  vähemmän  vastustuskykyisiä  tuon  aineen  vaikutukselle  kuin  toiset.  Joidenkin  personallisuus  muuttuu  jo  muutaman  ravintola-annoksen  jälkeen,  ja  monesti  vielä  kielteisempään  suuntaan.  Jotkut  eivät  hallitse  rahankäyttöään,  ja  alkoholi  ei  sitten  sovi  tällaisille  henkilöille  alkuunkaan.  Absolutismi  on  varmasti  suositeltava  elämäntapa  joillekin  ja  tämä  on  hyvä  asia.  Tipaton  tammikuu  voi  olla  ihan  hyvä  asia  ja  monen  sen  terveelliset  vaikutukset  ovat  siinä,  että  kun  nautitut  kalorit  vähenenvät  niin  silloin   myöskin  tapahtuu  tervehdyttävää  painonpudostusta.


Alkoholiin  liittyy  paljon  ns.  kaksinaismoraalia  ja  se  ei  ole  hyvä  asia  etenkään  jos  se  liittyy  ns.  uskovaiseen  elämäntapaan  ja  tuomitsevaan  asenteeseen.  En  menne  regimentti-rikoksen  puolelle  uskonnollisena  toimijana  jos  tästä  huomautan.  Aika  ajoin  törmää  uskonsa julkisesti tunnustaviin absolutisteihin,  jotka  puhuvat  tyyliin:  “Uusi  testamentti  ei  puhu  varsinaisesti viinistä,  vaan  Jeesus  tarjoili  ja  joi  lähinnä  “täyteläistä  rypälemehua.”  No  jos  näin  oli  niin  se  oli  sitten  Jeesuksen  oma  patentti,  jota  hän  tarjosi  omasta  pakastimestaan,  sillä  antiikin  maailma  ei  tunne  moista  juomaa,  ja  jos  sellaista  olikin  niin  sitä  oli  tarjolla  vain  sadonkorjuun  aikaan.  Että  se  siitä  ja  sen  juotavuudesta.  Oma  lukunsa  on sekin,  että  ko.  mies  tarjosi  Kaanaan  häisssä  oman  aikansa  Chateau  Latouria  häävieraille  (Vai  käyttikö  sitten  ns.  aika-ikkunaa  ja  tilasi  sitä  peräti  tulevaisuudesta!  Tässäkö  syy  siihen  että  Ranskan  viinisato  tuhoutui  vuonna 1962?).  Muutenkin  Raamatun  maailmassa  viini  ei  ole  kielteinen  asia.  Ja  vaikka  seuraavaa  on  jo  monesti  siteerattukin  niin  kerrotaan  se  vielä  kerran:


"Tärkeimmät, mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat: 

vesi, tuli, rauta ja suola, nisujauhot, hunaja ja maito,rypäleen veri ja öljy ja vaatetus. Nämä kaikki koituvathurskaille hyväksi, mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi (Jeesus Siirakin kirja 39:26.  Vanha  käännös)


Tätä  kokonaisuutta  täytyy  siteerata  vastaisuudessa , ja  varsinkin  tämän  kuukauden  aikana  useinkin.  Näin  se  on:  “MATER  OMNIUM  STUDIORUM  REPETITIO  EST.”  Ei  siis:  RÖPÖTTELY  ON  KAIKEN  OPISKELIJA-ELÄMÄN  KESKIPISTE,  vaan  "TOISTAMINEN  ON  KAIKEN  OPPIMISEN  LÄHTÖKOHTA."   Roomalaisilla  oli  asiaan  kuin  asiaan  naseva  selitys,  tai ainakin jollakin roomalaisella.  Jouluevankeliumin  keisari  Augustus  oli  kohtuuden  mies,  ja  hän  ei  yleensä  voinut  hönötellä  kovinkaan  paljoa. Toisaalta:  hänen  oli  pysyttävä  tilanteen  herrana  yksi  malja  liikaa  ja  joku  olisi  voinut  päästä  tilanteen  herraksi.  Ainakin  näin  voidaan  sanoa  alle  kolmikymppisestä  Octaviuksesta.  Vanhemmiten  hän  oli  Jumala  kansalaistensa  keskuudessa  ja  myös  Jumalan  tavoin  käyttäytyi.


Mutta  entäs  se  “antipieriini?”  Sanaan antipieriini  liittyy  oma  tarinansa  joka  on  aivan  totta.  Olin  nimittäin  nuorempana  ns.  viinakauppias  ja  olin  Alkossa  töissä  noin  2000  päivää  vuosina  1989-1999.  Tulin  tuttavaksi  monen  kanssa  ja  monta  henkilöä  opin  tuntemaan varsin  syvällisesti;  työtovereita  ja  alkoholia  ostavia  ihmisiä.  Tuttavapiiriini  kuului  muuan  savolaisperäinen  ja  tässä  anonyymiksi  jätettävä  henkilö.  Kaveri  oli  tavattoman  oluenhimoinen  mies  ja  välillä  hänellä  oli  kauheita  omantunnontuskia  liiasta  rahanmenosta  ja  ulosryypiskellystä  elämäntaseestaan.  Tipatonta  tammikuuta  mies  yritti  viettää  ja  siinä  useimmiten  onnistuikin.  Puheapua  hän  kyllä  aina  kaipasi  ja  kaikkea  muuta  mahdollista  tukeakin.  Olutta  hän  kutsui  nimellä  “pieriini”  ja  onpas  tuo  nimitys  tarttunut  meikäläiseenkin,  pysyvästi  väittäisin.  Kaverini  kehitti  myös  termin  “antipieriini.”  Sillä  hän  tarkoitti  jotain  syötävää  tai  juotavaa  joka  hillitsee  oluenhimoa  ja  viinanhimoa  yleensäkin.  Kaikkea  kokeiltiin  ja  yhdessä  jaettiin


Tee  ja  erilaiset  teejuomat  olivat  tammikuussa  suosittuja.  Kaverini  haudutti  illassa  joskus  4-5  litraa  teetä  ja  tuon  määrän  myös  joi.  Monesti  hän  olikin  tammikuun  lopulla  posket  lommolla  ko.  juoman  diuretatiivisen  vaiktuuksen  vuoksi.  Mutta  kerran  eräänä  vuonna  teekään  ei  vaikuttanut.  Kaveri  alkoi  jo  käydä  rasittavaksi,  ja  meikäläinen  päätti  antaa  savolaiselle  hänen  omaa  lääkettään.  Sanoin  että  nyt  mennään  Stockmannin  herkkuun  ja  etsitään  jotain  joka  auttaa  sinua  toivottavasti  pitempään.  Tultuamme  hedelmälaarien  lähettyville  tuli  mieleeni  ajatus:  päärynä – pieriini.  Ainakin  sanoissa  on  samat  konsonantit  jos  ei  muuta.  


Todistelin  asiaa  kaverilleni  tovin  ja  lopulta  hän  oli  asiasta  täysin  varma.  Niinpä  ostoskori  täyttyikin  useasta  lajista  päärynöitä.  Olin  kyseisen  kaverin  kanssa  tiiviissäkin  tekemässä  vielä  monta  monituista  vuotta  ko.  episodin  jälkeen,  ja  oluenhimoaa  hän  piti  noin  tehdessään  eli  päärynöitä  mutustelemalla  kurissa  vaikkei  koskaan  täysin  pierittömään  tammikuuhun  yltänytkään.  Mene  ja  tiedä  onko  päärynässä  sitten  jotain  vielä  tuntematonta  antabus-ainetta.  Ehkä  kaverini  suhteen  oli  kyse  enemmän  ns.  uskonasiasta! 


Anaheim parantaa menoaan, entäs "Uusi jääkiekkoilu?"

 



Tänään onkin kiitollista kirjoittaa  jääkiekko-aiheinen porina. Nyt on kulunut yksi vuosi Vancouverin kisoista ja aikaa Sotshin kisoihin on vielä kome vuotta, Nyt eletään Pohjois-Amerikan Kansallisessa jääkiekko-liigassa kovia aikoja. Paikat ovat lujilla ja jokainen pinna on kiven alla. Nyt nousee arvoonsa joukkuepeli ja hyvä maalivahti nousee arvoon arvoonsa. 


Mielessä pelaajilla siintää kevään pudotuspelit eli elämä ja kuolema. Kukaan ei haluasi jäädä kesälomalle jo huhtikuun alussa. Jotkut pääsevät toki pidentämään kauttansa Jääkiekon MM-ksioihin. Juuri nyt eletään aikaa jolloin moni mies pysyy kasassa vain piikkien ja piristeiden kanssa. Mutta ammattilaishenki ei suostu antamaan periksi. Anaheim on päässyt hyvään vireeseen. Teemu, Saku ja Toni Lydman ovat varsin kovasssa iskussa. Joukkuuen huomaamaton sankari on ollut puolustaja Lydman jonka on plus/miinus-tilastossa toisena. Jospa sittenkin Sakullakin olisi vielä mahdollisuus kunnon play-off-kevääseen...


Jääkiekkoa on pelattu jo varsin pitkään samalla tavalla, vaikka sääntöjä on välillä näennäisesti muutettukin. Kyse on ollut viime aikoina lähinnä siitä, että taitokiekolle on haluttu antaa sijaa. Itse Teemu Selänne ehdotti viime vuonna Vancouverin talvikisojen aikaan kuitenkin vallan erikoista. Hänen mielestään taitokiekkoa pitäisi suosia, ja siihen päästäisiin yksinkertaisesti siirtymällä neljän pelaajan systeemin, siis maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa.


Kaukalohan  on  sama  kuin  ennekin  mutta  ukkelit  ovat  kasvaneet!  Neljä  vastaan  neljä  tilanteet  ovat  jääkiekkoilussa  kaikkein  viihdyttävintä  katseltavaa.  Mutta  jos  koko  ottelu,  siis  3x20  minuuttia,  pelattaisiin  neljällä  neljää  vastaan  niin  kasvaisiko  ottelun  kokonaismaalimäärä!?  Varmastikin  sillä  tilanteita  tulisi  solkenaan  kummallekin  maalille.  Samalla  koko  jääkiekko-nimistä  peliä  koskeva  taktinen  ajattelu  menisi  uusjakoon.  Ainakin  seuraavat  asiat  pitäisi  “miettiä”  uudelleen:


I  Mikä  olisi  keskushyökkääjän  rooli  uudessa  jääkiekossa?

II  Mikä  olisi  maalivahdin  rooli  muuttuneessa  pelissä?

III  Häviäiskö  perinteinen  puolustajatyyppi  kokonaan?

IV  Olisiko  uusi  pelaajatyyppi  eräänlainen  all-round-pelaaja!

V  Olisiko  uuden  jääkiekon  peliaika  4x10  min?

VI  Tarvittaisiinko  uudessa  jääkiekossa  sääntömuutoksia?


Taitaako  Teemu  itse  tietääkään,  että  NHL-liigassa  pelattiin  seitsemän  pelaajan  systeemillä  aina  vuoteen  1917  saakka!  Tuosta  seitsemännestä  pelaajasta  käytettiin  nimeä ROVER.  Kehitys jäällä olevan pelaajamäärän suhteen on ollut siis jo pienempään päin: 7 - 6 - ... Herää myös  kysymys  siitä  olisiko  perinteisen  keskushyökkääjän  väistyttävä  all-round-pelaajan  tieltä.  Uudessa  jääkiekkolussa  kaikilta  pelaajilta  vaadittaisiin  enemmän.  Jokaisen  tulisi  osata  luistella  taaksepäin  ja  lujaa  koska  uusi  pelityyli  vaatisi  juuri  sitä,  että  jokaisen  tulee  osata  pelata  paikalla  kuin  paikalla.


Nykyäänkin  on  ehkä  jopa  aivan  virheellistä  puhua  viisikosta  ja  maalivahdista  ja  siitä,  että  maalivahti  on  jääkiekkoilun  yksilöurheilija.  Viimestään  uuden  jääkiekkoilun  aikakaudella  maalivahdin  asema  korostuisi  entisestään  ja  ottelun  kuin  ottelun  tilastoissa  maalivahdilla  olisi  monta  syöttöpinnaa…  Teemu  ei  todellakaan  tiedä  millaisen  profetian  suustaan  päästi.  Maailma  on  täynnä  ihmeellisiä  asioita,  ja  ihmeellisillä  asioilla  on  vielä  ihmeellisempi  historia.  Kiekkokin,  siis  se  jota  yritetään  niin  kovasti  saada  maaliin,  oli  pelin  historian  alussa  nelikulmainen  ja  puusta  tehty.  Niin  se  vain  on…  Evoluution  voima  on  mahtava  ja  toivottavasti  saamme  katsella  viimeistään  vuoden  2042  olympialaisten  talvikisojen  jääkiekkoturnausta  jota  pelataan  uuden  jääkiekkoilun  säännöillä.  Ehkä  Teemukin  on  malttanut  jo  lopettaa  maajoukkueuransa!


Teemun ehdotuksesta on jo vuosi aikaa, mutta varsin vähän on asiasta ehditty puhua...