Biokaasua ja koko kansan kukkamultaa.

 

Päivän puheenaihe näyttää olevan paska. No sehän kyllä passaa! Se asia on nimittäin tavattoman tärkeä oli sitten kyse ihmisensellaisesta tai eläinsellaisesta. Tuo kallisarvoinen aine on näytellyt tärkeää osaa ihmiskun-nan historiassa. Ihmiskunnasta voidaan varsinaisesti puhua vasta nykyisen intergalsiaalin eli holoseenin koittaessa. 

Noin 10 000 vuotta sitten ihminen aloitti intensiivisen ruuantuotannon hedelmällisen puolikuun alueella tavalla joka johti kulttuurin nopeaan kehittymiseen. Yksi suurimmista ihmiskunnan keksinnäistä oli sananmukaisesti siinä kun keräilijä-metsästäjästä viljelijä-keräilijäksi / viljelijä-metsästäjäksi siirtyneet ihmisjoukot tekivät havainnon, että vilja ja hyötykasvit kasvavat paremmin kun maahan levitetään ja sekoitetaan suurten hytötynisäkkäiden lantaa. Ihmiskunnan historiassa oli siirrytty sen suureen kulta-aikaan, oli koittanut paskantärkeden maailmankausi.

Ihmisestä tuli uudemman ajan loppupuolella vähemmän paskantärkeä sen jälkeen kun hän kehitti väkilannoitteet. Samalla tuosta mailman luonnollisimmasta aineesta on tullut hänelle ongelma. Se pitää huuhtoa erityisistuimen läpi kallisarvoisella vedellä, eli sekoittaa veteen. Ja sitten tästä paskaliemestä tehdään suuri ongelma ja lopulta tarvitaan yhä suurempia jätevedenpuhdistamoja. Kyseessä on ehkä ihmiskunnan järjettömin hanke mihin se on joutunut historiansa saatossa.

Ihminen saa aikaan tuota kansantuotetta puolisen kiloa päivässä, jotkut vähän enemmänkin. Se ei kuitenkaan ole hyötykäytössä kuin häviävässä määrin. Jos suomalaisten kansantuote saataisiin hyötykäyttöön suurimmalta osin ja bionenergian raaka-aineeksi niin se olisi suuri askel kohti vihreää Suomea. Siitä tulisi ihanaa  kaasua kaupunkilais-bussien polttoaineeksi, ja loppu olisikin sitten sitä kauan kaivattua "KOKO KANSAN KUKKAMULTAA." Siinä sekoittuisi esim. vuorineuvoksen ja siivoojan paska kaikki rajat ylittävällä tavalla.

Ei pidä väheksyä myöskään navetoissa ja sikaloissa ahkeroivia lehmiä eikä porsaita. 3500 porsasta tuottavat päivässä noin 10 000 kiloa sianlantaa josta saadaan biokaasuvoimalassa prosessin jälkeen sähköä siinä määrin, että 200 tällaista laitosta vastaisivat yhtä ytyvoimalaa. 

Tuulivoiman hyödyntäminen Suomessa on kallista ja ja aina ei tuule. Osaratkaisu ongelmiin on lähempänä ja konsanaan kotoisempi kuin vielä tajuammekaan. Mutta niinhän se on aina ollut, yksinkertaiset asiat pakkaavat jäämään unholaan.

Mitäs me elinkeinoasiamiehistä ja muista sellaisista. Joka kuntaan pitäisi perustaa ns. p-asiamiehen virka kunnes asia on saatu hoidettua kansantaloutta hyödyttävälle tasolle. Kyseessä olisi kansanvalistaja joka patistelisi ihmisiä kuivakäymälöiden hankintaan, ja järjestelisi kansantuoteen viikottaiset keräilyreitit ettei ko. ainetta enää tarvitsisi ensin sekoittaa veteen ja sitten jälleen vaivalla puhdistaa. Halvemmaksi se voisi tulla kuin viemäröinti. Paras ratkaisu olisi kuitenkin se jos esim. omakotialueella asuvilla olisi pakko käsitellä oma kansantuottensa itse. Se olisi paljon ekologisempaa ja inspiroivampaa puuhaa kuin järjettöminen nurmikoiden ylläpito. 

Historia ei toista itseään, mutta se matkii itseään hämmästyttävällä tavalla.

                           

Muutama kirjoitus joissa asian ydin on ymmäretty ansaitsee vastineeksi ämän kirjoituksen julkaisemisen. Yleinen ja kritiikittömästi toistettu väite on nimittäin se, että historia toistaisi itseään. Väitteen loogisesta mahdottomuudesta voidaan tietysti puhua loputtomiin. 

Tyytykäämme nyt vain toteamaan että kerran tapahtunut on ainutlaatuista, ja on olemassa tiettyjä lainalaisuuksia jotka saavat asiat joskus näyttämään samanlaisilta. Tarkastelemme väitteen "Historia toistaa itseään" ongelmallisuutta kolmen esimerkkitapauksen yhteydessä.

I Ruotsidemokraatit ja heidän murtautumisensa Ruotsin valtiopäiville ja Hitler / natsit

II 11.09.2001 tapahtumat ja japanilaisten hyökkäys Pearl Harbouriin vuonna 1941

III Perussuomalaisten tuleva vaalivoitto vuonna 2011 ja vuoden 1970 vaalit

Tässä ajassa nähdään pahoja merkkejä ja niitä tulkitaan helposti otsikon ensimmäisen puoliskon mukaisesti. Sellaiseksi käy vaikkapa Ruotsidemokraattien vaalivoitto Ruotsin parlamentti-vaaleissa syksyllä 2010. Mikä olisi tässä vertailukohtana? Ruotsissa ei ole vastaavaa esimerkkiä historiasta ja jos vertailukohtaa pitää etsiä niin sellainen pitää etsiä siitä prosessista joka nosti Adolf Hitlerin ja natsit valtaan vuosina 1919-1932. Maa on kuitenkin eri ja aikakausi myös, ja mittasuhteet ylipäänsä. Jokainen voi miettiä asiaa ja tehdä omat tulkintansa.

Ruotsidemokraattien takana ei ole Hitlerin kaltaista henkilöä eikä ideologiaa jota voisi verrata kansallissoisialismiin. Aikakausikaan ei ole välttämättä totalitarismin aikakausi. Ruotsi-demokraatit ovat osa euroopanlaajuista liikehdintää. Nationalistisia puolueita on ollut ennenkin ja onko heillä yhtymäkohtia edellisen maailmankauden ilmiöihin onkin sitten jo eri juttu. Historia ei toista itseään vaan korkeintaan matkii itseään. Että Ruotsidemokraatit olisivat natseihin verrattava liike, ja että he nousisivat valtaan kuten natsit tekivät tarvittaisiin vahva terrorikoneisto ja suurpääoman tuki. Historia ei siis toista itseään eikä edes kunnolla matki, se on vain oma itsensä.

Joku voi nähdä vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista päivän tapahtumissa vahvaa rinnakkaisuutta japanilaisten hyökkäykselle Pearl Harbouriin 07.12.1941. Yhteistä näille tapahtumille on näennäinen yllätyksellisyys. Vuoden 1941 tapahtumat olivat kuitenkin ennakoitavissa vaikka niiden toteutumista ei kukaan pitänyt mahdollisena. Asian toteutumisen jo 1930-luvulla ennakoinut amerikkalaien upseeri jouti epäsuosioon. Syyskuun yhdestoista 2011 oli absurdin yksinkertainen asia että sitä ei olisi välttämättä uskottu jos asiasta olisi päivää aikaisemmin uutisoitu. Juttu oli aivan liian päätön! Japanilaisten hyökkäys vei Yhdysvallat sotaan jota se jo tavallaan kävi.

Toinen maailmansota pelasti Yhdysvallat lopullisesti suuresta lamasta mutta Bushin aloittamat sodat ovat olleet omalta osaltaan syöksemässä maata yhä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon. Japanin hyökkäyksen aikaansaaman sodan Jenkkilä tavallan voitti mutta se "sota" jota se parhaillaan käy voi olla mahdotonta voittaa tai ylipäänsä lopettaa. Mitä enemmän asiaa ajattelee niin sitä enemmän Pearl Harbour ja Syyskuun yhdestoista näyttävät eri asioilta. Kaiken lisäksi jälkimmäiseen liittyy aivan eri mittasuhteet kuin edelliseen. Historia kuitenkin matkii jälleen itseään.

Entäpä sitten hieman rauhanomaisempi asia eli perussuomalaisten nousu ja vuoden 1970 vaalit. Nyt on pakko ottaa esiin INDYT eli roomalaiset, ja niitä voikin olla tällä kertaa varsin monta...

I Vuoden 1970 vaaleissa oli kolme voittajaa: SMP, Kokoomus ja Suomen Kristillinen Liitto. Vennamon puolue voitti 17 paikkaa, Kokoomus 11 paikkaa ja SKL nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Vuonna 2011 voittajia ollee jälleen kaksi. Toinen nostanee huimasti paikkalukuaan, toinen voittaja saa suurimman puolueen tittelin nostaen ehkä prosentuaalisesti kannatuslukuaan mutta menettäen muutaman paikan. Uuden puolueen nouseminen eduskuntaan on mahdollista vuonna 2011 mutta se edellyttää onnistuneen vaaliliiton Uudellamaalla. Historia voi tässä kohden enemmän toistaa kuin matkia.

II Vuoden 1970 vaaleissa eduskunnan voimasuhteissa tapahtui muutos kun vasemmistoenenmmistö jäi historiaan. Vasemmisto menetti 15 paikkaa. Tälläkin kertaa vasemmisto menettää paikkoja mutta todennäköisesti vain 7-8. Historia toistaa...

III Vuoden 1970 vaaleissa oli varsinaisesti kaksi häviäjää, Keskustapuolue (-13) ja Työväen ja Pienviljelijöiden Sosialidemokraattinen Liitto (-7 paikkaa). Vuoden 2011 vaaleissa on Keskusta jälleen häviäjä ja tappio ollee jälleen noin 12-15 paikkaa. Historia  matkii..

IV Vennamon vaalivoiton takana oli iso yhteiskunnallinen rakennemuutos ja hänen itse luomansa verkosto jota hän pytyi käyttämään poliittisessa työssään hyväkseen. Perussuomalaisten voiton taustalla on yhteiskunnallinen käymistila, tyytymättömyys poliittiseen kulttuuriin ja vallassa olleisiin puolueisiin (Ehkä on parempi puhua "vallassa olevista puolueista" kuin "vanhoista puolueista.") sekä Timo Soinin karisma. Yhteistä SMP:n ja perussuomalasiten kannattajille on talkoohekin vaalityössä ja ehdokkaiden perusteellinen kenttätyö. Historia toistaa ja matkii...

V Vuoden 1970 vaalien alla Vennamo ja SMP eivät olleet median suosiossa, mutta vuoden 2011 vaaleja lähestyttäessä Timo Soini ja perussuomalaiset ovat olleet näkyvästi mediassa. Historia ei toista eikä matki vaan luo uutta.

VI Vuoden 1970 vaalit olivat ensimmäistä kertaa silloisen uuden median, television, vaalit. Vuonna 2011 internet ja sosiaalinen media ovat potensseissa melkein "ungströmeja" enemmän kuin televisio vuonna 1970. Historia matkii itseään potensseissa.

VII Vuonna 1970 SMP:n ja Kokoomuksen voitto nostatti suuren poliittisen kriisin joka jatkui tavallaan koko 1970-luvun ajan. Vaalien voittajat eivät päässeet hallitusvastuuseen. Perussuomalaisten vaalivoitto, suurikaan, ei nostata hallituskriisiä keväällä 2011. Eri asia on sitten se onko kyse demokratian kriisistä tai alennustilasta. Historia on vain oma itsensä eli lopulta arvaamaton.

Mene ja tiedä! Semmoinen hutaisuhan tämä oli ja vieläpä epäsuhtainen kun yli puolet porinasta käsitteli yhtä tapausta. Toisaalta se on ajankohtainen ja koskettaa suomalaisia paljon liikuttavaa asiaa. Tarkoitukseni oli hieman pöyhiä erästä kliseistä väitettä ja ehkä jopa osoittaa se, että asioiden takan on monimutkaisempia syitä kuin ensi vaikutelma voi antaa ymmärtää. Mutta kuulisin mielelläni muiden mielipiteitä kasvun pohjaksi. Mitä olette mieltä...

Inhimillisyyttä etsimässä - pieni nensku-testi!

Lähtökohtani  tässä on  siis  se,  että  jos  määritämme  meissä piileviä ns. neanderthalilaisia  ominaisuuksia  niin  voimme  niitä  jopa  itsestämme  löytää.  On  tärkeää  määrittää  se,  ovatko  neanderthalilaiset  eli  nenskut  hyviksiä  vai  pahiksia.  Elikkä onko  nenskulaisuus/nenskumaisuus  kielteinen  vai  positiivinen  asia.

Ehkä olisi  lähtisin  ajattelemaan  näistä  meidän  vähemmän  tunnetuista  lajitovereistamme  vain  parasta.  He  olivat  liian  hyviä  olentoja  tähän  kurjaan  maailmaan.  He  olivat  hyväuskoisia,  kilttejä,  yhteisöllisiä  ja  ennen  kaikkea  suuria  humoristeja. He repivät takkailloissaan suurta huumoria ankeita oloista huolimatta.  Sitten  Afrikkalaiset  röyhkeät,  pahatapaiset  maahanmuuttajat  hävittivät/sulauttivat  heidät  itseensä. Tässäpä nyt yksitoista kysymystä.

1)  Uusikuu saa minut levottomaksi? a) Näin on, kuunsirpin katoaminen saa mieleni sekaisin! b) EVVK, eli ei voisi vähempää kiinnostaa. c) Tuo on taikauskoa. d) Täh, pidättekös minua pimahtaneena?  

2)  Minulla on toisinaan valtava halua tehdä tuttavuutta ventovieraiden kanssa ja kosketella heitä. a) Totta kait. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. b) Ei todellakaan, kammottava ajatus! c) Mitä,  epäilettekö  että minulla on Touretten syndrooma!?  d) Toisinaan  kyllä,  toisinaan ei! 

3)  Mitä mieltä olet suomen energiapoliitiikasta  ja  hakevoimaloista. a) Järjetöntä.  Ei metsää  saa  polttaa. b) Ydinvoima se on joka kannattaa. c) Se on vain kepuumus-isäntien piilotukea. d) Ihan sama kunhan virtaa tulee  töpselistä 

4)  Mikä seuraavista on herkkuasi, tai mitä syöt jos saat valita! a) Possua,  possua  ja  vielä  kerran  possua… b) Poronkäristystä tietenkin! c) Läskiloora  ja  kirnupiimä! d)Pizza! 

5)  Olen  sitä  mieltä että ns.  vuosilomasta  olisi  pakko  käyttää  75%  talvi-aikaan!  a) Tottahan  toki,  se  lisää  tuottavuutta. b) Ei  ikinä! c) Ihan  sama  kunhan  lomarahaan  ei  kosketa. d) Mitähän  kapitalistien  juonia  tämäkin? 

6)  Mikä  näistä  on  elokuvista  on  mielestäsi  parhain! a) ngmar Bergmanin  "Talven valoa." b) Jean Luc-Godardin "Hullu Pierrot!" d) Edwin Laineen "Tuntematon Sotilas." d) Stanley  Kubrickin  "Kellopeli  appelsiini!" 

7)  Minusta on aivan luonnollista nukkua lämpötaloudellisista syistä vieraan ihmisen kanssa  saman peiton alla! a) Jippii! b) Jos olosuhteet niin vaativat eikä vaaraa hyväksikäytöstä ole! c) Ei käy! d) Samantekevää! 

8)  Tarkkailen omien pierujeni hajuvivahteita ja olen tyytyväinen jos saan aikaan kukkean aromin!  a) Tämä on aivan luonnollista ihmiselle!  b) Jos joku sanoo minulle noin niin kehotan häntä hakeutumaan hoitoon! c) Hyvä! Pierut kertovat meistä enemmän kuin tuhat sanaa! Heh...  d) Eilisen herkkupala on tänäinen parfyymi! 

9)  Ihailen alkuvoimaisia ja primitiivisiä ihmisiä! a) Totta kai! He ovat elämän suola. b) Kartan heitä! c) Ihan sama, ihmisiä kaikki! d) Itsetehostusta! 

10)  Euroopan ensteks nenskumaisin kansa on: a) ranskalaiset b) ruotsalaiset  c) puolalaiset d) saksalaiset

11)  Mikä  urheilulaji  saa  sinut  innostumaan? a) Keihään tarkkuusheitto  b) Jääkiekko c) Hevospoolo d) Romuralli 

Mutta  mitkä  ovatkaan  oikeat  vastaukset!  Niitä ei välttämäti ole olemassa, ja tämä onkin siitä erikoiunen testi että tarkoitus on vain antaa virikkeitä.  Näin  on  pilumit,  atlaltit,  nuijat  ja  muut  ryhmysauwat!

Vai että kosyymi votkaa!!! Kuka panisi fransmannit kuriin???

Ja ihan alkuun on pakko sanoa melein kirosana: että risoo nuo ranskalaiset ja heidän sradartisoimis-vimmansa. Eikö Millään ole enään mitään rajaa ja kohtuutta. On nimittäin tekeillä hanke kajota valtion lypsylehmäämme eli Koskenkorvan viinaan kajotaan.  

Ranskalaisvetoinen standardisoimisvimma on johtanut siihen, että kaikkia kirkkaita viinoja jotka valmistetaan tietyistä raaka-aineista pitää kutsua ja nimittää vodkaksi jos siinä on alkkomahoolia enemmän kuin 37,5 tilavuusprosenttia. Kansallinen viinantislaajamme ei aio puuttua kansantisleemme ei Koskenkorvan alkkomaholi-pitoisuuteen vältääkseen etikettimaininnan.

No  todennäköisesti  asia  kuitataan  pienellä  maininnalla  etiketissä.  Mutta  ei  se  tätä  asian  järjettömyyttä  muuta…  Tehdäänpäs  nyt  muutama  asia  selväksi.

I  Sana  vodka  on  alkujaan  venäjänkieltä  ja  on  diminutiivimuoto  vettä  tarkoittavasta  sanasta  joka  on  suurinpiirtein  “voda.”  Vodka  tarkoittaa  siis  jotain  mikä  oli  suomeksi  sanottuna  vesi-sanan  hellittelymuoto. Mikä  se  sitten  olisi?  Vetehinen,  vesikoinen  vai  vesty? 

II  Suomessa  vodkalla  on  tarkoitettu  pääsääntöisesti  koskenkorvaa  hiukkasen  vahvempaa  viinaa,  käytännössä  viinaa  jonka  tilavuusprosentti on ollut  40%.  Alkossa  perinteisesti  myyty  punakorkkinen  vodka  on  ollut  ns.  raakaa  viinaa  jonka  makua  ei  ole  manipuloitu.  Alkon  vodka  on  maultaan  tuikeampaa  kuin  koskenkorva.  2  tilavuusprosenttia  eivät  tätä  aiheuta  vaan  vaikutelma  tulee  siitä  kun  Koskenkorvaan  on  sekoitettu  sokeria  litraa  kohden  2  grammaa.  Sokeri  pehmentää  makua  ja  peittää  joitain  epäpuhtauksien  makuja.  Kun  viinaa  tislataan  teollisessa  kolonnitislerissä saadaan  vain  alkkomahoolitilavuudeltaan  96  prosentin  vahvuista  lientä.  Loput  4  prosenttia  ovat  vettä  ja  ns.  epäpuhtauksia.  Ranskalaiselle  sokeri  ei  ole  mauste  vaan  ilmeisesti  väri-  ja  lisäaine.  Heillähän  on  tapana  käyttää  poltettua  sokeria  ta  tummempaa  sokerilientä  eli  sokerikulööriä  mm.  heidän  pontikkansa  eli  konjakin  värjäämiseen  ja  maun  pehmentämiseen… Ranskalaiset  väriviinat  tislataan  nimittäin  perinteisen  pannutislausmenetelmän  avulla.  Tuossa  menetelmässä  saadaan  noin  70  prosenttista  raakalientä…

III  Venäläinen ajattelee  asiat  toisin. Votkaa  on  lähes  mikä  tahansa  kolonnilla  tuotettu  kirkas  viina  jossa  saa  olla  sokeria  tai  sitten  ei.  Valmistajalle  jätetään  paljon  varauksia  tämän  asian  suhteen.  Venäjällä  valmistetaan  vallan  harvoin  Alkon  punakorkkisen  tyylistä  tuikeaa  votkaa…  Suomalaisten  vodka-turistien taannoin neukku-aikana suuresti ylistämä Stolisnaja-vodka  sisälsi  hieman  enemmän  sokuria  kuin  kotoinen  kosyymimme  eli  koskenkorva-kansantisle.

IV  Ranskalaiset ovat ihan hyvä ja kehityskelpoinen kansa joka on antanut maailmalle  suurmiehiä  ja  monia  hyväntekijöitä. He  ovat myös  aivan  ansiosta gastronominen  suurvalta, ehkä jopa  ainoa  supervala  ko. saralla.  Heillä  on  myös  maailman  parhaat  viinit,  tämä on kiistämätön  tosiasia. Mutta heitä vaivaa muutamassa suhteessa täydellinen idiotismi… Yksi niistä on heidän standardisoimisvimmansa ja he ovat saaneet EU:n tässä asiassa juoksupojaksensa…

Epäpuhtaudet ovat elämän suola ja tästä asiasta voisi tietysti puhua enemmänkin. Joskus kyllä kannattaa ostaa minipullo koskenkorva-kansantislettä. Suuvärkkiä siinä hoitelee piipunpolton lomassa.

Maltillinen mies killuttelee neljän sentin kansantislepullolla jopa viikon. Silloin siinä voi aistia jopa lievää öljyisyyttä ja jopa parfyymia. Ja juuri tämän vuoksi tuota rakasta lastamme, ja mitenkään viinankäyttöä ihailematta, voidaan hyvin perustellusti sanoa myös “kosyymiksi.” Sanoivat ranskalaiset sitten mitä tahansa…

Mikä mättää Suomen urheilussa? Lisäporinaa.

 

Päivä toi jälleen suruviestin yhden olymiavoittajamme kuolemasta. Vuonna 1956 itsenäisyyspäivänä kaukana Melbournessa kultaa voittanut painija Rauno Mäkinen on poistunut keskuudestamme. Elokuussahan kuoli toinen Melbournen kultamiehemme, pistooliampuja Pentti Linnosvuo. Onneksi meillä on vielä vanhoja olympiavoittajia elossa kun uusia ei oikein ilmaannu vanhaan malliin.

On tietysti muitakin arvoja kuin urheilu, mutta jotain on pielessä kun menestystä ei heru. Tämä vuosihan on ollut aika vaisu. Vancouverista ei tullut täysosumaa ja mitaleita tuli vain muutama kun lähdimme tavoittelemaan ainakin tusinaa. Jääkiekkoilumme kulta-aikakin taitaa olla ohitse ja jalkapallossa olemme eläneet pysyvää alamäkeä ja murheen alhoa vuoden 1912 suuren olympa-menestyksemme jälkeen. Yleisurheilussa ei ole luvassa potentiaalista olympiavoittajaa vuoden 2012 Lontoon kisoja ajatellen.

Viimeinen yleisurheilun olympiakultamme on vuodelta 2000 ja sen toi meille kuulantyöntäjä Arsi Harju sattumanhohtoisella tavallaan. Ongelmamme taitaa olla siinä, että meillä on harrastajia melkein kaikissa mahdollisissa lajeissa mutta ei oikeastaan kovinkaan monta huippua missään lajissa. Jokaisella on oikeus harrastaa mitä haluaa, ja olisi aivan turhaa syyttää vaikkapa pesäpalloa hyvien tyyppien turmelemisesta. Pienessä maassa lajiliitot kilpailevat pienistä resursseista.

Tässä maassa on paljon asioita joissa tarvitaan paljon enemmän poliittista tahtoa kuin kysymyksessä huippu-urheilusta. Tärkeämpiä asioita on ja paljon. Aloitetaan listaus vaikka työttömyydestä ja nuorisotyöttömyydestä. Samaan aikaan kun meillä on valtava joukko jo syrjäytyneitä nuoria ihmisiä, niin meillä on vara pitää melkoinen joukko kalliita spesialisteja eli urheiljoita valtion varoilla.

Mutta kansainvälisesti menestyvät urheilijat ovat kuitenkin aina olleet osa identiteettiämme. Roomalaisista emme ole kauas edenneet, edelleen tarivtaan leipää ja sirkushuveja. Leipä on kuitenkin kallista ja huvit harvassa. Kaikesta huolimatta jotain pitäisi ihan oikeasti tehdä. Eri asia sitten onkin siinä, onko meillä tällä hetkellä kovinkaan monta potentiaalista olympiavoittajaa vaikkapa Lontoon kisoja ajatellen?

Tero Pitkämäki? Varma pronssimies joka ei uskalla heittää oikeasti.

Sari Multala? Voi voittaakin jos kisoihin pääsee.

Kaikesta huolimatta pitäisi uskaltaa satsata vaikkapa miesten lentopallomaajouk-kueeseen. Meillä ei ole mitään käsitystä suurten joukkueurheilumaiden olympia-huumasta kun oman maan joukkue pitää kansakuntaa jännityksessä kesäiltana tuntikaupalla. Jääkiekkomenestyksemme on tietenkin jotain mutta vain laiha lohtu. Aluksi meidän tulisi saada lentopallon olympiakarsinta Suomeen. Sitten on tietenkin miesten nuori jousiammuntamaajoukkue joka voi tehdä suurenkin yllätyksen sille päälle sattuessaan. Sekin olisi valtava itseisarvo jos miestin pikaviestijoukkue saisi veistettyä ajastaan pois 0.60-0.80 sekuntia, ja jos ei muuta niin meillä olisi ainakin maailman parhaiten vaihtava joukkue!

Urheilumme suurvalta-aika on ehkä pysyvästi ohitse ja enää voimme nauttia vain pienistä iloista! Piti kirjoittaman pieni muistokirjoitus autuaammille painitantereille siirtyneestä mestaripainijastamme mutta tästä tulikin koko huippu-urheilumme muistokirjoitus. 

Mutta eniwei! Nyt ovat Melbournen molemmat sankaripainijamme rajan tuolla puolen ja jällennäkeminen on varmasti riemukas. Lehtosen Köpi lähtikin jo vuonna 1987. Melbourneen ei pienellä Suomella ollut varaa aikoinaan lähettää painijoillemme hierojaa, mutta Mäkinen ja Lehtonen olivat perehtyneet asiaan ihan itsekseen ja hieroivat toisensa kultamitalikuntoon! Pienen ja köyhän on pakko olla neuvokas. Meikä kaivaa nyt esiin URHEILUN Kuva-aitan Melbournen erikoisnumeron ja lukee mitä miehistä kirjoitettiin silloin verekseltään.