Oma ajattelu vanhenee nopeasti jos sitä ei päivitä. Paljon huonommin käy kirjoituksille joita ei viitsi tai mukamas kerkeä päivittää. Menen nyt varsinaisen Klondyke-vuoden, tuotteliaan ja kekseliään ajan-jakson, kirjoitukseen joka julkaistiin 11.04.2016. Julkaisun nimi oli Tekniikkaa, ihmisiä, sporreja ja kynsilaukkaa!” Sitä on on jälleen päivitettävä ja nyt jo neljännen kerran. Viidessä vuodessa tapahtuu paljon ja monia tiedotoja on joutunut todellakaan pävittämään, joskus suorastaan korjaamaan.
Matkaan siis De Re Allii Sativin kynsilaukka-aiheisiinkirjoituksiin ja tuohon em. Klondyke-vuoteen 2016 jolloin päivänvalon näki 75 krjoitusta. Tuo ilmaisu Klondyke-vuosi juontaa jääkiekkomaailman 23.03.1994 pysäyttäneestä tapahtumasta. Tuona päivänä Wayne Gretzky rikkoi Gordie Howe ennätyksen runkosarjassa tehtyjen maalien määrässä. Maalin numero 802 johdosta The Hockey News julkaisi tietysti erikoisnumeron lukuisine artikkeleineen ja lehden mukana seurasi tietysti tapahtumaa juhlistanut liite. Liitteen rään artikkelin otsikossa puhuttiin Gretzkyn Klondyke-vuosista joilla tietysti viitattiin hänen Edmonton-kauteensa jolloin maaleja syntyi hirmuiseen tahtiin. Klondyke kultalöytöineen on edelleenkin tarunhohtoinen paikka Pohjois-Amerikkalaisten historiassa tai suorastaan myyttisessä historiassa.
Pienen johdannon jälkeen käydään nyt päivittämään ensimmäisen kerran vuonna 11.04.2016 julkaistua kirjoitusta. Eli versio-otsikon mukaisesta kirjoituksesta. 4.0.
Tekniikkaa, ihmisiä, sporreja ja kynsilaukkaa! Päivitys 4.0.
Maailmalla viritellään tekoälyä ja väitetään jopa että joskus ihmiset aivot voidaan skannata ja siirtää elämään ikuista elämää muodossa tai toisessa tai paremminkin sanottuna sovellutuksessa tai toisessa. No se näkee joka elää! Onpa joku jopa esittänyt että tulevaisuus olisi uuden kyborgi-ihmisen. Tuo eräs henkilö on Yuval Noah Harari ja em. asiasta hän on puhunut teoksessaan Homo Deus.
Joskus kun on vähän raihnainen olo ja tilapäistä kolotusta on vaikka muille jakaa tulee mieleen se kuinka elämää voisi helpottaa. Työn tekemiseltä ei kuitenkaan voi välttyä, mutta jospa olisi älykäs ja työteliäs apulainen joka ei valita eikä vaadi kohtuuttomia korvauksia. Neuvostoliistossakin suunniteltiin vakavasti 1920-luvulla simpanssin ja ihmisen risteyttämistä. Tarkoituksena olisi ollut luoda kuuliainen, väsymätön ja osaava ”työläinen” helpottamaan Neuvostoliiton kansantaloutta ja yleensäkin neukkukansalaisen elämää. Yrityksiäkin ilmeisesti tehtiin...
Tulee mieleen aika pari vuosikymmentä sitten, kesä 1997 jolloin eräs internet-keskustelulista kävi varsin kuumana. Oli menossa ”suuri sporre-keskustelu” suomalaisella URANTIA-kirjan keskustelulistalla. Kaikkea mitä siellä poristiin on mahdotonta toistaa mutta johdantokappaleen ajatuksenjuoksun perusteella sporre ansaitsee tulla jonkinsortin huomion kohteeksi!
——————————————————————————
Ekskurssi: URANTIA-kirja.
URANTIA-kirja on seitsemännen päivän adventismin pohjalta syntynyt yhdysvaltalainen ihmisperäinen yritys selvittää 1930-luvun näkökulmasta kaikki mahdollinen ihmiseen, maailmankaikkeuteen, Jumalaan ja ihmiseen uskonnollisena olentona liittyvä. Kirjan syntyyn liittyy hyvin keskeisesti chigacolaisen lääketieteen tohtorin, psykiatrin ja pastori Martin Sadlerin toimintaan. Kirja on saanut aikaan maailmanlaajuisen URANTIA-kirjan lukijoiden yhteisön. Kirja on käännetty useille kielille. Tänä päivänä näyttää siltä, että kirjan sanoma ei enää saa juurikaan uusia kannattajia. Kirja on saanut Suomessa paljon lukijoita ja se on Kanadan Quebeckin provinssin ohella alue jossa sillä on eniten vakaumuksellisia seuraajia. Tuhdimman annoksen tietoa kirjasta saa täältä ja jos haluaa perehtyä yhden luvun kriittiseen analyysiin kannattaa pistäytyä tässä linkissä.
—————————————————————————-
Joskus nuorempana olin todellakin mukana Suomen URANTIA-seuran toiminnassa ja päätoimittelin heidän lehteänsä jonkin aikaa. Homman taustallahan on URANTIA-kirja, jonka opetuksiin silloin vankasti uskoin. Nykyään en asiaa juuri ajattele, mutta olen ollut monesti pettynyt kun teologit eivät ole olleet ko. kirjasta kiinnostuneet, se on näet mainiota hengellistä scifiä. Olin jo jotenkin, kiitos rakkaan skeptikko-ystäväni, irroittautumassa liikkeestä kun eräs kirjan sisältämä maininta alkoi pyörimään päässäni. Kirja puhui ns. spornagia-olennoista. Lyhyesti sanoen ne ovat alempien taivasmaailmojen maisema-puutarhureita. Itse URANTIA-kirja puhuu näistä sporreista yllättävän paljon.
“Jerusemin tuhat suorakulmiota ovat päämajaplaneetan alemman syntyperäisen elollisuuden hallussa, ja näiden suorakulmioiden keskellä sijaitsee spornagia-olentojen valtava, ympyrän-muotoinen päämaja. Jerusemissa teitä tulevat hämmästyttämään ihmeteltävien spornagiaolentojen saavutukset maatalouden alalla. Maata viljellään siellä suurelta osin sen takia, että sillä on esteettinen ja koristeellinen vaikutus. Spornagiaolennot ovat päämajamaailmojen maisema-puutarhureita, ja Jerusemin aukeita muokatessaan ne osoittavat sekä omintakeisuutta että taiteellisuutta. Maata viljellessään ne käyttävät hyväksi sekä eläimiä että lukuisia mekaanisia laitteita. Ne ovat älyperäisen asiantuntevia omissa maailmoissaan vaikuttavien voimien sekä niiden niitä itseään alempiin eläinlajeihin kuuluvien vähäisempien veljien hyväksikäytössä, joista monet on asetettu niiden käyttöön näissä erityismaailmoissa. Nykyisin tämä eläinten luokka on etupäässä sellaisten ylösnousemuksellisten keskiväliolentojen ohjauksessa, jotka tulevat evolutionaarisilta sfääreiltä.”
Porukkahan oli aivan sydämistynyt kun aloitin keskustelun sporreista. Sain erään nuoremman kaverin innostumaan asiasta ja hän tekikin varsin nopeasti kotisivut ja siitä on jo vasin kauan aikaa, oli vuosi 1997. “Suomen spornitologinen seura y.r.” Ja tuo y.r. tarkoittaa tässä yksinkertaisesti “yrittää rekisteröityä.” Porukka kävi todellakin kuumana kun noin vuoden mittaan kaksi kaveria kävi listalla kovaa keskutelua sporreista. Kaikkiaan avauksia elu sporre-porinoita, siis yksittäisiä otsikoita alakeskusteluineen, oli muistaaksensi lähemmäs 60. Jutuista saisi kaksisataa-sivuisen kirjan. Osa jutuista saattaa olla tallella jossain vanhalla serverillä, mutta kaikki on tallella päässäni. Asiasthan me kyllä puhuimme, ei sen puoleen. Toisaalta ko. keskustelu oli keskusteluryhmä-häiriköintiä, mutta paremmasta päästä sellaista. Ja aina minä ja satunnainen kaverinihan pysyimme asiassa.
Kerran virittelin keskustelua eräästä URANTIA-kirjan väitteestä jonka mukaan nykyinen Johanneksen Ilmestys on vain neljäsosa alkuperäisestä. Tein sitten parikin roolinottoa enkä ollut mitenkään vaatimaton: Apostoli Johannes: ja Dante Alighieri.
Virittelin ajatuksenjuoksua ja kysyin: ”Ajatellaanpas jos Johanneksen Ilmestyksestä todella on säilynyt vain neljäsosa kuten väitetään. Varmastikin alkuperäisessä
Ilmestyskirjassa oli myös maininta sporreista. Ei ehkä pitkää, mutta kuitenkin. Se voisi mennä vaikka näin.”
“Ja mina näin taivaallisen peltomiehen. Olennon jolla oli kolme kättä. Sen muoto oli osaksi ihmisen, osaksi eläimen. Se oli suunnattoman kaunis ja töitä tehdessään se lauloi ylistysvirsiä suurelle peljättävälle.”
Sitten asiaa saattoi jatkaa näin: ”Jos meillä olisi siis tuo laajempi Ilmestyskirja niin meillä olisi myös Danten Jumalaisessa näytelmässä maininta sporreista. Se voisi olla tällainen:”
Oppaani Vergile mulle virkkoin:
”Katso, näät peltomiehen,
min muodon säkein verhotuin
on paljastanut meille
poika Zebedeun.”
Perässä Auran itsekulkevaisen yksi,
olento kauniskarva, kolmikännyt.
Ja taaempana äesti toinen,
kolmas kylvi multamaahan muhevaan.
Ja laulu peltomiesten,
se mielen ylensi, soi virsi harras:
“Me saamme pellot kyntää,
karhin äestää ja siementää,
vaan kasvu yksin suuren peljättävän on.
Me siitä suotta on murehella mielin
kulkea. Kas aivan sattumalta
me tämän homman saimme.”
Taas käännyin puoleen oppahani:
“Mi onkaan juoni tuon,
myös loputtoman raadannan?
He miksi iloitsevat puolihullun lailla?
Siis onko täällä täysin toisenlaiset
merkitykset, arvot, faktuumit?
Ilolla vastaanota työsi, uurasta ja raada,
ja pelkkä sattumus vain halpa palkka."
Joopa joo! Tällä iällä ei aina muista mitä kaikkea nuorena tulikaan tehtyä ja horistua. Ja sehän tuo kivoja yllätyksiä jokaiseen uuteen päivään.
Mikä se sporre olikaan?
URANTIA-kirjahan on vain ihmismielen luoma massiivinen pyrkimys selittää todellisuutta, Jumalaa ja maailmankaikkeutta. Se kertoo hyvin yksityiskohtaisesti monen näkökulmasta täysin järjettömistä asioista. Kirja kertoo paljon mm. ns. taivasmaailmoista, jotka ovat arkkitehtonisia sfäärejä eli pallopinta-maailmoja, eivät siis planeettoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Eräässä vaiheessa kirja siis ryhtyy kertomaan ns. alempien taivasmaailmojen maisemapuutarhureista eli spornagia-olennoista. Monien mielenkiintoisten vaiheiden ja mielleyhtymien ja erään manan majoille menneen miehen osittaisen avustuksen ja vaikutuksen jälkeen ryhdyin todellakin aikoinani nimittämään noita olentoja, joiden olemassaoloon uskoin, yksinkertaisesti sporreiksi.
Sporret ovat älykkäitä, kauniita ja varsin itsenäisesti työskenteleviä olentoja. Heille on ominaista korkea äly ja he osaavat jopa puhua. Heillä on korkeampi älykkyys kuin simpansseilla ja hevosen ja koiran parhaat ominaisuudet. Viljellessään tuota taivaallisista maailmaa he käyttävät hyväkseen useita muita eläimiä (URANTIA-kirjan kuvauksen mukaan alemmissa taivasmaailmoissa on todellakin fyysisiä olentoja.) ja mekaanisia laitteita. Ryhdyin miettimään tuolloin sporren olemusta ja sain siihen apuakin eräältä innokkaalta nuorukaiselta. Kehitimme kolme kriteeriä postuloida sporren ominaisuuksia. Ne olivat:
I Itse U-kirjan kuvaukset
II Maanviljelyn ja puutarhanhoidon asettamat vaatimukset
III Niin sanotut spornahtavat inehmot eli sporremaiset ihmiset. Tähän ryhmään kuuluvat tietyntyyppiset maanviljelijät, puutarhurit sun muut hortonoomit...
Yksi mielenkiintoisimpia johtopäätöksiämme oli se, että sporrella on hyvin todennäköisesti kolme kättä. Kolmas käsi olisi ns. välikäsi ja se auttaisi tavattoman paljon työnteossa. Kukapa tätä kieltäisi meistäkään. Tämä välikäsi olisi lyhyempi kuin kaksi pääkättä, ja sen sijoituspuoli vaihtelisi normaalin jakauman mukaan. Todennäköisesti vasemmanpuoleisia välikäsiä olisi enemmän. Olento olisi meidän mittapuidemme mukaan noin 7 jalkaa (213,36 cm) pitkä ja painaisi 130 kiloa. Olisiko sillä karvoitus, tästä emme päässeet aivan yksimielisyyteen.
Mitä hyötyä sporresta sitten olisi?
No sporrestahan olisi paljonkin hyötyä! Se olisi eräänlainen ekologinen maatalousolento. Paljon hyödyllisempi kuin hevonen on koskaan ollut. Se osaisi käyttää mekaanisia maanviljelyvälineitä ilman maanviljelijän ohjausta. Pelkästään mekaanisella lapiolla sporre voisi kääntää ja muokata maata yhden eekkerin eli noin 0,40 hehtaarin verran neljässä tunnissa. Eivät enää lanautuisi pellot painavien traktoreiden jyrätessä niitä. Ja kaikki tapahtuisi pelkällä lihasvoimalla. Paljon muutakin sporre tekisi. Sporre voisi tehdä tarvittaessa töitä ympäri vuorokauden jopa viimassa ja sateessa. Sporre olisi myös mainio lastenvahti ja takkailtojen sympaatinen seuralainen...
Miten sporre tehdään?
URANTIA-kirjahan on mielikuvitusta ja laajoille massoille vielä tuntematonta hengellistä scifiä ja varmaan sellaiseksi jääkin. Mutta kaikessa mahdottomuudessaan sporre voi olla tulevaisuutta. Ihminen oppii lopulta hallitsemaan geeniteknologian niin, että hän voi rakentaa aivan uusia olentoja ja eläimiä yksinkertaisesti suunnittelemalla ne, ja rakentamalla nanotekniikan sovellutuksilla toimivan dna-rakenteen. Tarvitaan vain aikaa ja tietyn eettisen vastustuksen murentuminen.
Mitä yhden sporren ylläpito vaatisi?
Ja jos sporrea verrataan hevoseen niin voidaan todeta että se on todella kustannustehokas olento. Missä hevonen vaatii valtavat määrät ihmisen tuottamaa ja säilömää rehua niin sporre yksinkertaisesti viljelee osan ruuastaan itse.
Mutta kallista se olisi silti! Tulisi vanha sanan-parsi ”Syö kuin hevonen” uuteen kuosiin ”Syö kuin sporre.” Seuraavassa päivitetty laskelma yhden maailmamme oloissa elävän sporren kuukautisesta ravinnontarpeesta:
90 kg kokojyväkauraa
1 kg c-piimaata
60 kiloa porkkanaa
3 kiloa kynsilaukkaa
30 kiloa muita juureksia
300 litraa lähdevettä
10 litraa rypsiöljyä
60 isokokoista kiniini-tablettia
120 multitapsia
120 maksitupla-suklaapatukkaa tai vastaavaa
4 koria ykkösolutta tai 90 litraa kotikaljaa
(Alkuperäisessä julkaisussa oli maininta ”kesäaikaan runsaasti ohvia hyttysiä ja paarmoja karkottamaan.” Nykytutkimuksen valossa voi sanoa että hyttyskarkoitteita eu tarvita. Geeniteknologian avulla sporreen voidaan istuttaa ominaisuus joka voi tuottaa hyttyset karkottavaa ainetta tarpeen tullen.)
Kalliiksi tulisi!! Toisaalta voisi sporre todellakin kasvattaa huomattavan osan ravinnostaan itse, mutta kyllähän esim. kokojyväkauran kulukki olisi aivan hirmuinen. Ajatelkaappas nyt: 90 kertaa 12 on 1080 kiloa. Yhden sporren vuotuiseen kaura-annokseen tarvittaisiin tommoiset kolmasosa hehtaaria viljelyalaa... Mutta käytetäänhän peltoalaa biodieselinkin tuottamiseen yhä enevämmässä määrin. Sitten noinkin jalolle olennolle tulisi taata lomaa lajinomaisen käyttäytymisen harjoittamisen tarkoituksessa lajitovereiden keskuudessa ne pakolliset 38 päivää vuodessa, ja siihen ei taatustikaan saisi mitään lievennyksiä!
Vielä jäisi paljonkin porinoitavaa sporresta, mutta jätettäköön muillekin mahdollisuus miettiä ja kehitellä ajatusta. Itse uskon jonkun vielä jonain päivänä lähtevän kehittelemään ajatusta oikein paremmilla järjenlahjoilla varustautuneena kuin meikäläinen. Ja jos ollaan rehellisiä, niin tähänkin pätee Saarnaajan sana ”Ei mitään uutta auringon alla.” Luulen jonkun jo kehitelleen näitä hapuilevia ajatuksenkulkuja paljon parempaa teoriaa...
Oman lisänsä tähän asiaan tuovat ne näköalat jotka avautuva Arik Kershenbaumin teoksen ”Linnunradan käsikirja olioista.” Sporreista ei Kershenbaum juuri puhu mutta monesta muuta asiasta kylläkin.
Yhdestä asiasta voi kuitenkin olla varma. Kynsilaukkaa tarvitsee myös sporre. Ja paljon tarvitseekin. 100 grammaa päivässä! Se on jo kahden varsin ison raapin verran. Mutta nehän tuollainen otus kasvattaa itse omissa omatarve-penkeissään. Todennäköisesti noin jalo otus ymmärtää vain parhaimman päälle, ja tulevaisuuden lajike The Glory of Sandberg tai Châtaigne du Nord ovat taatustikin sporren makuun sopivia.
Tähän sopii oikein hyvin tämä kappale: https://www.youtube.com/watch?v=HtUH9z_Oey8
