Tanka. Vapauden tultua

                                                                                                                                                              31.01.2024        

Tanka. Vapauden tultua

vapauden tultua

katse vain yhteen suuntaan

nyt voidaan säästää

karkausvuotena

särjetyt kymmenykset

Pieni Hitler-analogia. Kirjeitä Gräddesbergille

Olet antanut minun ymmärtää että kaipaisit minulta pientä selontekoa, oi rakas Gräddesberg, siitä löytyykö ajankohtaisesta elämästämme mitään analogiaa mihinkään mahdolliseen tai mahdottomaan. Voin vakuuttaa sinulle, hyvä Johan, että näin totisesti on. 

Olkoot tämä analogia kuitenkin enemmän apokalyptis-apokryfinen ja olkoot siinä enemmän apokalyptiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Ja apokalyptiikalla ymmärrämme tässä enemmän sitten todellakin verhottua paljastamista. Aihetta analogiaan, apokalypsiin ja apokryfiaan todellakin on.

Olipa kerran kerran Aatu Hitler järjettömine aatteineen. Mies halusi pistää Euroopan uuteen uskoon ja Siirtää germaanisen rodun asuinrajat aina Uralille saakka. Luonnollisestikin hän tarvitsi tähän rojektiin puolueen ja paljon lojaaleja kannattajia. Hän lähti liikkeelle pienen porukan kanssa, kirjaimellisesti katsoen kourrallinen miehiä. Hän oli puolueensa kaikki kaikessa vaikka ei koskaan osoittanutkaan mitään suuria johtajan kykyjä. Miehen elämä ja ajatukset olivat perversioiden kyllästämiä. Mies oli outo yhdistelmä katolilaista paaviuden ihailijaa ja mystisiä oppeja harrastavaa miestä. Hitler ihaili tapaa jolla uusi Paavia aina valitaan, ja hän näki mielessään kuinka hänen kuolemansa jälkeen Sydän-Saksan alueen suuret gaulaiterit ja muut valtakunnan tärkeät miehet sulkeutuvat mystiseen kokoukseensa hyvin mystiseen paikkaan. Tuon paikan ovet sinetöidään ja sieltä ei tulla ulos ennen kuin uusi Führer on valittu.

Hitlerin Saksassa, Kolmannessa valtakunnassa, oli läänitysjärjestelmä ja kun olit saanut oman alueesi hallintaasi sait tehdä mitä halusit kunhan vain olit uskollinen ja lojaali Hitlerille. Järjen ääni piti kuolettaa sillä johtaja oli aina oikeassa. Alku oli yhtä triumphia ja verettömät voitot seurasivat toisiaan. Kaikki huipentui Münchenin kokoukseen vuonna 1938 kun Hitlerin mieliksi Tsekkosslovakia jaettiin. Kun pieniä verettömiä voittoja oli saatu niinkin monta niin kukaan ei sitten voinut arvistella suurta johtajaa valtavan kaappauksen jälkeen. Mies oli valtansa kukkulalla vuonna 1938 ja pitää muistaa että hänellä oli tuolloin paljon ihailijoita sellaisessakin maassa kuin Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Kansainvälisen Olympiakomitean suuri mies ja tuleva johtaja Avery Brundage piti takinliepeessään natsien hakaristipinniä ja TIME-lehti teki Hitleristä vuoden miehen.

Ja tuon suuren ja mahtavan Münchenin kaappauksen jälkeen sitten alkoikin epäonnistumisten sarja. Itse sota oli natseille epäonnistuminen. Saksalla ei  ollut luonnonvaraoja käydä sellaisia sotia joihin se oli joutunut, ei luonnonvaraoja eikä väestöpohjaa. Vähäisetkin resurssit hajotettiin liian monelle taholle. Valtakunnassa oli liikaa valtakuntia ja puolue oli kardinaalineposten luvattu valtakunta. Hitler pääsi Volgalle mutta ei halunnut vetää sieltä niitä neljääkymmentä divisioonaa tunnetuin seurauksin. Manstein vakiinnutti tilanteen mutta ei Hitler häntäkään uskonut. "Minä johdan tätä puoluetta ja tätä sotaa." Hän halusi olla johtaja viimeiseen saakka. Johtajana hän oli huonoista huonoin, ja häntä ympäröi lakeijoiden joukko ja aina uskollinen ja lojaali jawohl-mies Wilhelm Keitel.

Tässä analogiassani haluan kertoa, sinulle oi rakas Gräddesberg, jotain tärkeää. Münchenin kokous oli mestarillinen saavutus, mutta sen jälkeen loppui kaikenlainen osaaminen. Pelottelulla, uhkailulla ja ihmistenalhaisilla tunteilla pelaamisella oli voitettu suur-superpotti. Ahneus kuitenkin iski ja järkeä ei enää löytynyt. Hitler oli taitava kansankiihottaja ja puolueellaan hallussaan mahtava terrorikone. Mutta lopulta katastrofi seurasi toistaan. Onko näin tänäänkin analogian tasolla? Sotia emme käy, mutta eri yhteyksistä löytyy todella mielenkiintoisia vastaavuuksia. Tiedät kyllä, oi rakas Johan, mitä tarkoitan jos vähän mietit. Tämäkin kirjoitus avautuu yhden sanan kautta. Haistele ilmaa ja maistele näitä sanoja.

Indie-ideologia ja kynsilaukka

                            

Joka ryhtyy kasvattamaan vaikkapa kynsilaukkaa ja edistämään asiaa tekee sen omalla maineellaan ja vastaa tekemisistään. Hyvä tavara ei todellakaan mainosta kaipaa ja epärehellisyys tulee aina ilmi. Harrastaja voi olla huoleton mutta itsenäinen kasvattaja ja viljelijä vastaa aina tekemisistään vain itse. Itsenäisen kasvattajan ja tuottajan toiminta perustuu aina luottamukseen. 

 
Indie on alkuperäisessä yhteydessään tarkoittanut seuraavaa; vähän Wiki-artikkelia stilisoiden:

Indie on lyhenne englannin sanasta independent (Itsenäinen, riippumaton). 

Vuoden 2017 maalikuussa arvovaltainen yhdysvaltalainen Fortune-lehti julkaisi artikkelin jossa pohdittiin sitä kuin milleniaalit tulevat muuttamaan iki-ajoiksi amerikkalaisen maatalouden rakenteet. Huomiota sai myös käsite ”hyperlähi-ruoka.” Tavallaan kansakunta, amerikan yhdysvaltalaiset, ovat palaamassa maan perustajien juurille. Maan valloittanut ihmisjoukko tuotti ruokansa aivan itse. 1900-luku merkitsi Yhdysvalloissa ruuantuotannon teollistumista. Nyt mikro-farmeja nousee kaikkialle, kaupunkien kerrostalojen katoille ja talojen pihoille. Näistä pienistä volyymeista kasvaa lopulta valtavan kokoluokan saava ”uusi maatalous.” Lopulta uusi maatalous tulee työllistämään suuren joukon uusia toimijoita. Kyse on uudesta elämäntavasta jossa pienen farmin pyörittäminen on aivan luontevaa sivutoimena. Maatalous myös koneellistuu. Lennokit, automatisoitu traktorityö ja robotiikka ovat jo monen farmin arkipäivää. Milleniaalien ajattelutapa näkyy kaikessa. 

Milleniaalien kapinahenki on luonut myös uudelleen ohjautuneita markkinoita ja paljon itsenäisiä, suurista maatalousjäteistä riippumattomia itsenäisiä toimijoita. Korkealaatuisista tuotteista ollaan myös valmiita maksamaan parempi hinta. Hyvällä tavalla ääriesimerkkinä tästä voi olla sadan eekkerin (40 hehtaaria) tila joka tuottaa korkealaatuisen sadon jostain erikoiskasvista josta saa paljon korkeamman tuoton kuin viljelemällä vaikkapa 10000 (4000 hehtaaria) eekkeriä maissia joka lopulta päätyy etanolin raaka-aineeksi.

Kynsilaukka on yksi hyvä esimerkki erikoiskasvista ja nyt puhutaan kaikkein korkeimpien standardien mukaisesta tuotteesta josta voi saada Yhdysvalloissa jopa 48 euroa kilolta. Suomen oloissa edellä kuvatun kaltainen esimerkki voi toimia varsin huimassa suhteessa. Katsotaanpa asiaa roomalaisten kanssa.

I Eekkerin alalla voi tuottaa viiden vuoden nousujohtoisen suunnitelman viimeisenä vuonna 500 kiloa korkeatasoista käsityömenetelmällä tuotettua kynsilaukkaa. Viljelyalaa tarvitaan tuohon 1/4 eekkeriä eli 0,1 hehtaaria. Aarilta saadaan sata kiloa ja sen alalla on 70 metriä 60-senttiä leveää penkkiä jossa juoksupenkkimetriä kohden on 20 kynttä. Tulevan sadon raapien keskipaino on vähintään 70 grammaa.

II Edellä kuvatun viljelyalan tuotto on noin 18000-19000 euroa kun otetaan huomioon myös kukkavarsista saatu sato. Kuivatun ja korkeatasoisen kynsilaukan kilohinnaksi on tässä laskettu 36 euroa ja skeippien kilohinnaksi 15 euroa. 500 kiloa kynsilaukkaa menee helposti kaupaksi jos jakelukanavia on kehitetty monipuolisesti viiden vuoden projektin aikana.

III Viljelemällä hehtaarin jotain viljaa saat keskimäärin 3500 kilon hehtaarisadon. Viljan myyntihinta tämän päivän mukaan on noin 300 euroa tonnilta. Näillä muuttujilla saadaan hehtaarin tuotoksi 1150 euroa. Ja kymmenesosa siitä on tietenkin 115 euroa

IV Jotta viljelijä saisi kasaan 18000 euroa viljelemällä viljaa tarvitsee hän 11,7 hehtaaria peltoalaa. 11,7 hehtaaria on 146 kertaa 0,1 hehtaarin ala! Tuottaakseen em. määrän viljaa tarvitsee hän maatalous-tukiaisisia, valtion maksamaa rahaa, noin 12500 euroa. Polttoainetta kuluu viljan tuottamiseen valtaisia määriä.

V 500 kilon kynsilaukkasadon tuottaminen onnistuu sivutyönä jos työvaiheet on järkeistetty ja kausityövoimaa on saatavilla. Kausityövoimaa on aina saatavilla.

VI Näitä 500 kilon projekteja mahtuu Suomeen paljon ja yksikään ei ole toiselta pois. Jos tällaisia itsenäisiä viljelmiä joita eivät käy kyyläämässä mitkään luomutarkastajat olisi vaikkapa 2000 kappaletta niin korkeimman laatuluokan tavaraa tuotettaisiin miljoona kiloa eli tuhat tonnia.

VII Kyse ei ole ainoastaan kynsilaukasta vaan myös perunasta, porkkanasta, eri sipuleista ja monesta muusta kasvista. Joku tietysti sanoo että onhan meillä jo ”Hyötykasvi-yhdistys.” Milleniaalit katsovat kuitenkin kaikkea virallista ja instituution aseman saanutta patsastelua erittäin karsaasti.

Pöytä on siis katettu nuoren milleniaalin mielenlaadun omaaville ihmisille. Viime kädessä noihin sukupolvi-luokitteluihin ei pidä takertua kirjaimellisesti. Vanheneva ihminen ellei peräti todellinen seniorikansalainenkin voi löytää itsestään milleniaalin ja jopa digi-natiivin.

De Re Allii Sativi on aina pyrkinyt edistämään ns. Indie-ideologiaa vaikka ei ole siitä ääneen puhunutkaan. Pitää muistaa kuitenkin muutama asia jotka voidaaan kiteyttää seuravaan, ja nyt luovumme sanastaa indie ja puhummee itsenäisestä kasvattajasta:

Tätä kirjoitusta tuotettaessa pitää tehdä itselle ja myös tämän blogin lukijoille selväksi jotain asioita. 

Lopuksi pieni tiivistys:

Indie-sanalla tarkoitetaan erilaisten kulttuurituotteiden luomista riippumattomana toimijana kaupallisen valtavirran ja suurten tuotantoyhtiöiden ulkopuolella. Sanaa käytettiin ensin musiikissa tarkoittamassa pienten, kaupallisuutta vieroksuvien levy-yhtiöiden tuottamia levytyksiä. Sittemmin sanan merkitys on laajentunut kuvaamaan kaikenlaisia elämäntyylejä, jotka vieroksuvat mainstream- eli valtavirtakulttuuria. Indie rinnastetaan lehtien julkaisussa ja monilla muillakin aloilla underground-aaatteeseen, mutta indie on laajempi ja epäyhtenäisempi suuntaus. Indie-ideologia liittyy alunperin kulttuurin tuottamiseen.

 

Milleniaalit ovat ns. Y-sukupolvi. He ovat syntyneet karkeasti ottaen vuosina 1980-1995 eli tämän sukupolvet vanhimmat ikäluokat tulivat täysi-ikäisiksi vuosituhannen vaihteessa. Milleniaali on tietenkin käsite jota käytetään pääasiassa länsimaissa. Milleniaali suhtautuu hyvin varauksellisesti edellisten sukupolvien arvoihin ja normeihin ja heillä on selkeä taipumus asettua auktoriteetteja vastaan. On sanottu että he ja tietenkin heitä seuraava digi-natiivien sukupolvi muuttavat maailman jossa elämme aivan perusteellisesti. Milleniaalit ovat tietyllä tavalla kärsimättömiä eivätkä jaksa kuunnella ”vanhojen fossiilien” jaarittelua. He katsovat netistä miten asiat on ja toimivat. Milleniaalit ovat myös hyvin luova sukupolvi joa etsii uusia ratkaisuja kaikkiin mahdollisiin asioihin.

Otsikkokuvassa oman koeviljelmäni vuoden 2022 Rosso di Sulmona-kasvusto. On 13.07 ja Ranskan kansallispäivän aatto.  

Vähän vallankumoukseellistaa musiikkia.