Ajattelun harharetkilläkö. Muistoja opiskeluajoilta ja Urantia-harrastuksessa. vol. 9

Tätä juttusarjaa kirjoittaessa ajatukset pyörivät kovasti vielä ensimmäisessä vuodessa ja sen jälkeisessä kesässä. Olkoon niin. Nyt on aika muistella sitä millainen Helsinki oli vuonna 1985. Kovin erilainenhan se oli kuin nykyään. Oopperataloa ei vielä ollut olemassa mutta rakennustyöt olivat kyllä alkuvaiheesaan. Paikalla oli tekeillä valtavan iso monttu. Kaupungin keskustassa oli vielä silloin hallittua avaruutta jonka myöhemmin jollain tapaa pilasi tuleva KIASMA-rakennus ja tietenkin Helsingin Sanomien toimitalo. Mannerheim sai katsella vielä tuolloin laajalle ympäriinsä ja avarasti.

Syksylle 1985 leimaa antava asia oli uuden Forumin avajaisten odotus. Kauas Lapin perukoillekin oli kuulunut jo aivan 1970-luvun alussa miten Ajatar on Forumissa, Forumissa Mannerheimintiellä. Ja niinhän Forum sitten avattiin ja tuo päivä on jäänyt vallan hyvin mieleen. Se oli 25.11 ja ihmettä mentiin katsomaan ja ihmettelemään. Päivä oli sohjoinen ja jopa talvenalkuinen. Uusi Forum istui hyvin Helsingin katukuvaan. En tiedä miten muut kurssitoverini asia noteerasivat, mutta löysin itseni aika monta kertaa tuon kauppakeskuksen tiloissa olleesta Pizza-ravintolasta eli Pizzeria numero Unosta. Tapani oli syödä siellä monellakin perusteella ansaittuja palkkiopitsoja ja tietty juoda aina myös muutama palkkio-olutkin.

Kaupunki alkoi tulla pikku hiljaa tutuksi ja myös rakkaaksi. Niinpä saatoin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen puhua minun Suomenlinnastani. Siellä oli hauska käveleskellä ja mietiskellä maailman tuskaista menoa ja omaa tunkkaisuuttakin aivan talven jo tehdessä tuloaan. Joskus vain pää pakkasi paleltumaan. Asiaan sai kyllä lievitystä ravintola Villiviinin baaritiskillä muutaman kuuman rommin ja Nikolai-oluen kera. Vanha Nikolai-pullo olikin vallan kaunis ja sen kapseli kiva näprätä. Juotavakin oli kivan leipäisää ja sopivaa kuuman rommin kannssa. Kahdesta päävaihtoehdosta Martinique oli tässä tapauksessa hedelmäisyydessään parempi. Kyllä siinä kummasti olo elpyi ja pääkin suli.

Yksi vuoden kohokohdista oli luonnollisesti Uuden Tuntemattoman sotilaan ensiilta joulukuun viides päivä eli itsenäisyyspäivän aattona. Viikonpäivä oli torstai ja ensi-iltahan oli luonnollisesti useassakin teatterissa samaan aikaan. Kurssitoverini oli saanut hankittua kaksi lippua BIO REXIN-näytökseen ja sinne vei tiemme tuona iltana. Oma paikkani oli eturivissä ja aika pian huomasin kuka istui vieressä. Mies oli tutun näköinen ja kunhan hämmästuyksestäni tokenin niin ihailin miehen olemusta. Paikallahan oli ilmielävä Karijoki elokuvan ensimmäisestä dramatisoinnista. Siis vieressäni istui Matti Ranin. Ei nyt ihan vierssä mutta kahden paikan päässä. Taisi olla niin että hänen molemmilta puoliltaan oli kaksi paikkaa tyhjillään, ja kyse oli tuskin sattumasta. Jotenkin miehen olemus loisti vanhan näyttelijän karismaa ja taisin tarkkailla häntä enemmän kuin osasin analyseerata elokuvan nyansseja. Totisesti mies elokuvaa katsoi ja tuntui siltä että ei siinä kovin monta kertaa luomet värähtäneet. 

Tämän sarjan päättää Aurinkolaulu.

Oi Palestiina jos unhotan sinut - 10 teesiä.

On taas aika kun Juuttaanmaalla jytisee. Monet ovat ottaneet asiakseen kirjoittaa tapahtumista ja sen historiallisista perusteita. Kyseessä on kuitenkin umpisolmu jota ei voi ratkaista puhtaasti järjellisillä vaatimuksilla. 

Asiaan ei myöskään ole mahdollista saada ratkaisua perinteisillä keinoilla. Jääkausikaan ei tässä tapauksessa ratkaise ongelmaa kuten voisi olla vaikkapa Karjalan palautuksen suhteen. Yksi mahdollisuus, ei toki ainoa, on lähestyä asiaa paradoksien eli mahto-lauselmien kautta. Tässä kirjoituksessa tuosta maankolkasta käytetään kategorisesti nimeä “Palestiina.” Sillä tarkoitetaan käytännössä Israelin valtion rajojen sisäpuolella olevaa aluetta ja palestiinalaishallinnon aluetta yhteensä (Länsiranta ja Gaza):

I Israelin valtio on ja pysyy oli sillä historiallinen oikeutus tai ei.

II Juutalaiset voivat perustella Israelin olemassaolon heidän pyhien kirjoitustensa perusteella. Kristittyjen tulisi pysyä tästä tematiikasta erossa.

III Jos Palestiinan ongelmat ratkaistaan niin silloin on todenäköistä, että maailmakin on siirtynyt suureen rauhan aikaan.

IV Israelin valtiota on mahdotonta pyyhkäistä pois maailmankartalta. Israelin sotateknologia on ylivoimainen ja maa pysyy maailmankartalla koska Yhdysvallat on sen taannut.

V Palestiinan (Israelin) alueella elävillä ei-juutalaisilla on oikeus isänmaahansa.

VI Palestiina on ylikansoitettu alue. Tämä pätee niin juutalaisten kuin muidenkin alueen asukkaiden suhteen. Jos lasketaan Israelin valtion ja palestiinalaishallinnon alue yhteen saadaan 27 227 neliökilometriä. Tuolla alueella asuu noin 11 700 000 asukasta. Väestöntiheys tuossa maailmakolkassa joka on vain reilut 10% suurempi kuin Inarin ja Utsjoen kuntien yhteenlaskettu pinta-ala (Tai jos Etelän miehiä ja naisia enemmän miellyttää niin alue on käytännössä yhtä suuri kuin Uusimaa ja Varsinais-Suomi ilman merialueita ja Kanta-Häme) on 429,19 asukasta neliökilometrä kohden.

VII Niin tiheästi asutussa maankolkassa kuten Palestiina on ei ihminen lähtökohtaisesti voi elää hyvin. Jos maailman väkiluku olisi vain 3 miljardia ja eri kansoja myös tässä suhteessa ei meillä olisi myöskään niin suuria ongelmia Palestiinan alueella kuin nyt on.

VIII Ympäristön kantokyky ei riittäisi takaamaan kaikille Palestiinan alueella eläville samaa elintasoa joka Israelin valtion asukkailla nyt on.

IX Jos Yhdysvalloista tulee omavarainen energian suhteen omavarainen ja heidän Lähi-Idän politiikkansa joiltain osin muuttuu, niin heidän Israelin politiikkansa tuskin muuttuu.

X Mahto-lauselmienkaan avulla ei pystytä löytämään ratkaisua asiaan. Ainoa ratkaisu voi olla siinä että ongelma itsessään ja omista lähtökohdistaan pieneee. Lue uudelleen teesi no. VII.

Kiinalainen juttu.

Kiina on valinnut itselleen uudet johtajat ja katseet kääntyvät muutenkin itään pain. Vielä tulee Intiankin aika, he saavat olympiakisansa vuorollaan kun odottavat, mutta vielä nyt ovat kiinalaiset kovassa kurssissa. 

Maailma tarvitsee Kiinansa ainakin jos halutaan sen paljo
n puhutun kasvun jatkuvan. Kiinalaisten kanssa on asioitava huolella ja aivan erityisesti pitää miettiä sitä miten asiansa heille esittää. Otetaanpa nyt tarkastelukohteeksi vaikkapa ns. taannoinen  Kööpenhaminan ilmastokonferenssi ja ns. ilmastosopimus.

Pieleenhän se kieltämäti meni,  se  on  kaikkien  myönnettävä. Vai  miten  sen  nyt  ottaa?  Kysehän  oli  lähinnä  varmastikin  ja  itse  asiassa  siitä,  että  hommalta  puuttui  oikeanlainen  koordinaatio.  Ei  asiaa  muuten  voi  selittää  kun  kerran  kymmnenet  tuhannet  ihmiset  olivat  pari  vuotta  uurastaneet  homman  eteen  ja  nyt  se  meni  ihan  päin  sitä  ihteänsä.  Jotkut  osoittelevat  sormellaan  kiinalaisia  jotka  mukamas  vesittivät  sopimuksen.

Vaan  olikohan  niin,  että  homma  kaatuikin  lähinnä  perustavaa  laatua  olevaan  virheeseen.  Köpiksessähän  yritettiin  varsin  yksipuolista  ratkaisua  joka  olisi  estänyt  ilmaston  lämpeämisen.  Otetaanpa  tähän  oppia  vaikkapa  Pohjois-Amerikan  NHL-liigasta  jossa  solmitaan  ns.  kaksisuuntaisia  pelajasopimuksia.  Jos  sinulla  on  yksisuuntainen  pelaajasopimus  niin  saat  saman  palkan  pelasit  sitten  ylemmässä  tai  alemmassa  liigassa.  No  tähän  ilmastonmuutosasiaan  ei  tätä   periaatetta  oikein  voida  soveltaa  mutta  tuo  nimitys  “kaksisuuntainen”  ansaitsee  tulla  käyttöön,  tosin  eri  merkityksessä.

Nimittäin  voi  olla  niinkin  että  tavoitteet  oli asetettu  aivan  liian  matalalle  kun  ilmastosopimuksesta  tehtiin  yksisuuntainen  eli  tavoiteltiin  vain  ilmaston  lämpenemisen  estämistä  tulevien  vuosikymmenten  aikana.  Eihän  tuossa  ole  edes  yhtikäs  lainkaan  älyllistä  kunnianhimoa.  “Tyhjän  saa  pyytämättäkin”  sanoisi  tähän  Roope  Ankka.  Eikö  ole  aika  kummalista  että  ilmastosopimuksesta  yritettiin  aivan  väen  väkisin  tehdä  juuri  yksisuuntaista.  Jos  siihen  olisi  otettu  mukaan  vaatimus  siitä,  että  ilmasto ei  saa  kylmetä  seuraavan  sadan  vuoden  aikana  keskimääräisesti enemmän  kuin  -2  astessa  celssiusta  niin  ehkäpä  kiinalaisetkin  olisivat  innostuneet  siitä  paljon enemmässä  määrin.  Samalla  tällainen  tavoite  olisi  herättänyt  paljon  enemmän  älyllistä,  jopa  suorastaan  filosofista  mielenkiintoa  asiaan.

Kiinalaiset  nähdään  varmaankin  myöhemmässä  tarkastelussa  aina sopimuksen  vesittäjiksi.  Pitäisi  kuitenkin  muistaa  se,  että  ikuisen  keskustan  valtakunnan  han-pojille  on  aika  turha  mennä  sanelemaan  mitään  tiukkoja  vaatimuksia.  Meidän  on  vaan  niin  vaikea  uskoa  sitä  että  heillä  on  oma  rytminsä  tajuta  asioita  ja  panna  niitä  toimeen.  Kiinassa  esimerkiksi  dynastianvaihto  on  vienyt  aina  monta  sukupolvea.  Meidän  pahanhajuisten  ja  huonotapaisten  auringonlaskun  maan  ihmisten  on  turha  arvostella  kiinalaisia.  Vaikka  kiinalaiset  ovat  kirjanneet  uuteen  perustuslakiinsa  ns.  ihmisoikeusvaatimuksen  niin  he  käsittävät  asiat  hiukan  eri  tavalla  kuin  me.  He  ajattelevat  asioita  hierarkisesti  ja  tällä  hetkellä  Kiinan  johtajille  merkitsee  enemmän  ihmisten  vaatettaminen,  ruokkiminen  ja  se  että  jokaisella  on  riittävän  hyvä  asunto  välttämättömine  mukavuuksineen.  Muutaman  rikollisen  teloittaminen  voi  länsimaissa  tuntua  kauhealta  mutta  kiinalaisen  mielestä  siinä  ei  ole  mitään  kummallista.  Kiinalaisten  kiinalainen  identiteetti  on  vieläpä  kasvamaan  päin  ja  kun  maailma,  jos  se  kapitalistisena  mielii  säilyä,  on  rähmällään  Kiinaan  päin  niin voidaan  kysyä:  onko  Ikuinen  Keskustan  Valtakunta  koskaan  ollut  näin  mahtava?

Että  jos  vaadimme  heiltä  meidän  näkökulmastame  suurten  asioiden  ratkaisemista  parissa  vuodessa  erehdymme  hyvin  perusteellisesti.  Kiinalaiset  kyllä  tajuavat  asian  itse  kunhan  siihen  annetaan  tarpeeksi  aikaa.  Ehkä  viesti  olisi  mennyt  perille  paremmin  jos  heille  olisi  puhuttu  nimenomaan  kaksisuuntaisesta  ilmastosopimuksesta.  Tyytyväiset,  jos  kohta  salaovelat  ilmeet  olisivat  levinneet  kitanien  kasvoille  ja  kämmenet  olisivat  menneet  paidanhihojen  suista  sisään,  oikea  käsi  vasemmasta  ja  vasen  oikeasta  ja  tätä  olisi  seurannut  syvä  ja  kohtelias  kumarrus. Kaksisuuntainen  ilmastosopimus.  Tähän  on  koira  haudattuna.  Olkoon  haudatuna!  Tärkeintä  että  on  koira,  oli  se  haudattu  tai  ei,  ja  sen  koiran  syömme  me.”  Tyytyväisenä  keltainen  mies  olisi  voinut  todeta:  Vihdoinkin  viisautta  lännestä;  EX  AURORA  LUX.

Julkaisun kuva tehty vuonna 2026. Sovellus Picsart.