Ranskan maatalous vaikeuksissa.

 

Uusin TIME-lehti sisälsi oikein oivaltavan ja todella faktapitoisen jutun Ranskan maataloudesta. Itse asiassa se puhuu enemmänkin Ranskan maaseudun ongelmista. Lyhyesti sanottuna maatalousmahdin tuotantorakenne on ongelmissa ja sen tuotajat joutuvat etsimään uutta tapaa toimia kannattavati. Samalla kuitenkin ranskalaisten rakkaus maaseutuaan kohtaan voi nousta ratkaisuksi monen tilan kannattavuusongelmaan.

Ranska on maatalouden suhteen supervalta mitä tulee tuotettuihin elintarvikkeisiin ja niiden laatuun ja tunnettavuuteen. Suurin osa EU:n rahoista menee maataouden tukemiseen ja niistä Ranska vie leijonanosan. Nyttemmin maan maatalous painiskelee kuitenkin samojen kannattavuusongelmien kanssa aivan kuten Suomikin. Maa on käynyt läpi sadan vuoden aikana valtaisan rakennemuutoksen ja tänä päivänä vain prosentti maan väestöstä toimii suoranaisesti maataouden parissa. Artikkelin esimerkkikylässä oli joskus 120 perheviljelmää mutta nykyään peltoja viljelee vain kolme suurtilallista.


Ranska on viljava ja hedelmällinen maa mutta yhtälö ei toimi sielläkään niin kuin EU varmasti haluaisi. Mahan tuodaan esimerkiksi halpaa vehnää Ukrainasta ja mansikoita Marokosta. Vuonna 2013 maatalouden kokonaisratkaisua mietitään uudelleen Unioinin alueella ja presidentti Sarkozy on luvannut pitää Ranskan maajussien puolta viimeiseen saakka.


Jos olemme rehellisiä niin kyllähän Ranska on gastronomian suurvalta ja tämä mahti perustuu siihen, että siellä tuotetaan laadullisesti korkeatasoisia elintarvikkeita. Kyllähän Suomessakin juustoa tehdään, mutta valikoimammme on pieni ja yksitotinen. Maailman parhaat viinit tuotetaan, ja tullaan vastaisuudessakin valmistamaan, Ranskassa. Monessakin suhteessa se on aivan ihanteellinen paikka Euroopassa mitä tulee intensiiviseen ja laadukkaaseen ruuantuotantoon.


Maaseutu on ranskalaisille enemmän kuin pyhä asia. Se on myös tärkeä maan imagon suhteen. Maailmalle välittyy esim. pyöräilyn Ranskan ympäriajon kautta kuva siitä maatalous-paratiisina jossa on väriä ja tuotannon monikyllästeisyyttä laiduntavinen karjoineen, kypsyvine viljapeltoineen, viinitarhoineen ja Etelä-Ransakan laventelipeltoineen. Antiikin ja lähinnä roomalaisten ihanne maataouden maisemaa muokkaavana välineenä on saanut riemuvoiton Galliassa.


Ranskalainen on kaiken lisäksi tiukasti kiinni maaseudussaan ja nämä juurensa keksiverto-ranskalainen myös tiedostaa. Ranskan maatalous ja monet tilat laittavat parhaillaan toivonsa siihen, että kaupungistunut kansa haluaa viettää lomaansa maatiloilla siinä miljöössä jossa heidän isovanhempansa ja heidän vanhempansa elivät. Kun tilojen kannattavuus on mitä on niin uusia tulonlähteitä etsitään siis maatilamatkailusta ja elämysteollisuudesta. Ei ole tavanomaista että joku on luopunut monikymmnepäisestä lypsykarjastaan ja hankknut parikymmentä hevosta koska kaupunkilainen haluaa ratsastuselämyksiä kaikkialle yltävässä kansallismaisemassa.

Viljaa kypsyy kotitarpeiksi - tasavaltakunnassa kaikki hyvin?

 

Ihmisen holoseenin aikana harjoittama intensiivinen ruuantuotanto on jälleen saamassa riemuvoiton täällä meillä  arktisessa Suomessakin. Viimä päivinä  on nimittäin julkaistu ennuste siitä, että viljasadon suuruus tulee olemaan 3.1 miljardia kiloa. Ja kun on kyse ennusteesta niin todellisuudessa sato ollee noin 5% suurempi. Kaikki näyttää siis hyvältä; saamme siis leipää takalistoon ensi talvenakin. Valtakunnassa näyttäisi siis siltä, että kaikki on hyvin! Mutta onko näin?

3.1 miljardia kiloa viljaa tekee kansalaista kohden noin 580 kiloa. Kaikki on hyvin siis... Saavat vauvelit puuroa ja vanhukset kanssa. Leipääkin pystytään leipomaan ja polle saa kauransa ajallaan. Viljapossut röhisevät tyytyväisinä ja broilereillekin riittää nokittavaa. Oluteollisuudessakin ollaan ylen tyytyväisiä sillä panotarpeita riittää. Viljan vilejypinta-ala on tosin tänä vuonna pienempi sillä rypsiä viljellään tänä vuonna ennätysmäärä. Sekin on hyvä asia sillä näin saadaan leivän päälle muutakin liukastetta kuin ylähuuli.

Todellisuudessa suomalaiset syövät viljatuotteita vuodessa noin 75 kiloa ja siitä on tuota kirottua kedon ruohoa eli vehnää suurin osa. Mutta mikä onkaa todellisuus? Paljonko viljaa tuodaan ulkomailta leipätarpeiksi, ja paljonko täällä viljeltyä viljaa viedään rehuksi muualle? Mistähän saisi tarkat lukemat hämmästeltäväksi. Nimittäin esimerkiksi tänä vuonna kauraa ja ohraa viljellään puolet enemmän kuin vehnää mitä peltopinta-alaan tulee. Vehnän viljelyala on noin 190 000 hehtaaria ja siltä alalta saataneen noin 100 kiloa tuota kedon ruohon siementä per suomalainen asukas. Kun tuosta mainitsemastamme seitsemästäkymmenestä viljakilosta jonka keskimäärin takalistoon vedämme on vehnää noin 60 prosenttia, niin tässähän voisi ihan huutaa että "Valtakunnassa kaikki hyvin." Mutta kun täällä viljelty vehnä ei kelpa kuulemma leipomiseen! Sitä pitää tuoda Itämeren toiselta rannalta.

Tällainen viljaralli herättää luonnollisestikin monia kysymyksiä. Mutta minkäs teet vapaan markkinatalouden aikana? Kansalaisia ei voi eduskunnan päätöksillä pakottaa syömään enemmän ohrarieskaa ja venhnäistä littiskakkua. Puhe kotimaisesta ja puhtaasta leivästä on siis aika pitkälti myytti. Kaiken jälkeen voikin ihan perustellusti kysyä että mikä tätä maata oikein vaivaa?

Kaiken lisäksi kasvava trendi on se, että maanviljelijät viljelevät nyt sitä mistä saa parhaan hinnan. Joskus kesäkuulla saimme nähdä varsin skitsofreenisen uutisen tekstuaalitelevisiossa. Otsikossa luki "Raha ei ohjaa suomalaisten maanviljelijöiden valintoja." Mutta kuinka ollakaan niin kaksi riviä myöhemmin lukikin: "Öljykasvien viljely on lisääntynyt, koska niistä maksetaan viljoja enemmän." Onhan tämä todellakin merkillinen maa. Tarttis tehä jotakin mutta mitä...

Paavo uhrautuu ja pelastaa Kepuumuksen Uudellamaalla, vaiko sittenkään…

Aamun  tekstuaaliteleviso  kertoi  sen  mitä  ehkä  saattoi  jo  ounastellakin.  Väyrys-Pate  tulee  ja  pelastaa  Kansallisen Kepuumuksen  vaalituloksen  Uudellamalla.  Näin  on  ainakin  Paavolla  itsellään  ymmärrys  asiasta.  

van Hanen  ja  Tanja  Karpelahan  eivät  osallistu  enää  ensi  vuoden vaaleihin  ja  Kepuumuksella  on  puolustettavanaan  4  paikkaa.  Istuvista  asettunevat  ehdolle  Kaikkonen  ja  Uusipaavalniemi.  Mukaaan  tulee  lisäksi  Kainuusta  Paula  Lehtomäki.  Kepuumuksen  Uudenmaan  tilanne  on  siis  paljon  niin  sanotusti  joukkojensiirtojen  varassa,  mutta  auttaako  se  tilannetta  mitenkään.  Ovatko  Paavon  puheet  samanlaisia  houreita  kuin  Hitlerin  Aatun  visiot  siitä  kuinka Wenck tulee  ja  pelastaa  Berliinin  keväällä  1945?

Kun  tätä  operaatiokarttaa  katsoo  kokonaisuudessaan  niin  voidaan  väittää  seuraavaa:

I  Paavo  kuvittelee  ja  jopa,  että  hänen  asettumisensa  ehdolle  Uudellamaalla  parantaa  tilannetta  Lapissa.  Kepuumus  häviää  Lapissa  äänissä  ja  marginaaleissa,  mutta  pitää  kolme  paikkaansa.  Persussuomalaiset  ottavat  ja  nappaavat  vasemmiston  toisen  paikan,  ja  kova  taistelu  Tennilän  ja  Mustajärven  välillä  voi  päättyä  jälkimmäisen  voitoksi.  Vuonna  2007  EJT  voitti  nuoren  kilpakumppa-ninsa  vain  54  äänen  turvin.

II  Kepuumuksen  CANNAE  Uudellamaalla  tulee  olemaan  hirmuinen.  Eurovaaleissa  Perussuomalaiset  saivat  enemmän  ääniä  kuin  Kepuumus  ja  tendenssi  on  kasvava  tässä  suhteessa.  Voi  olla  että  puolueen  äänimäärän  marginaali  ei  riitä  kolmanteen  paikkaan.  van  Hanenin  vuoden  2007  vaalien  hirmuinen  äänipotti,  24 122,  häviää  taivaan  tuuliin.  Taistelu  kahdesta  paikasta  käydään  nelikon  Lehtomäki,  Väyrynen,  Kaikkonen  ja  Uusipaavalniemi  välillä.  Väyrynen  kuvittelee  olevansa  tunnettu  mies  Uudellamaalla.  Hän  saa  kuitenkin  nähdä  sen  kuinka  Soini  ja  Stubbari  jyräävät,  ja  siinä  prosessissa  ei  ole  niinkään  varmaa  että  Paavo  saa  tarvittavan  määrän  ääniä  toiseen  sijaan Kepuumuksen  jäsentenvälisissä.  Uusipaavalniemeäkään  ei  pidä  kyllä  aliarvioida.  Kaikkonen  on  menettänyt  operatiivisesta  voimastaan  paljon.

III  Yleisesti  ottaen  Kepuumusta  ei  ole  vielä  kuitenkaan  lyöty.  Jos  jätetään  Ahvenanmaa  pois  laskuista  niin  maassamme  on  14  vaalipiiriä.  Jos  Kepuumus  saa  36  kansanedustajaa  ja  niistä  17  tulee  Vaasan,  Oulun  ja  Lapin  vaalipiireistä,  niin  tappio  muualla  on  ollut  todella  paha.  Mari  saanee  mandaattinsa  Kaulakoskelta  naistenlehtien  nosteen,  muutaman  kepuumuslaisten  kaupunkilaisserkun  ja  vanhoillis-laestadiolaisten  äänillä,  mutta  kahta  paikkaa  ei  Kepuumukselle  Helsingistä  heru  vaikka  kuinka  lypsäisi  ja  separoisi.  Sekoomuksen  Jyrki-Boy  ollee  Kaulakosken äänikuningas.  Kansallinen  Kepuumus  kokea hirmuisen vaalitappio, mutta se on kivitalopuolue ja sitä on vaikea hävittää puoluekartalta. 

Houmenipiipöl – Johdanto hyvin epäkorrektiin aiheeseen…

 

"Nyt meillä on kuolema tietyssä määrin valvonnassamme, ja alan miettiä onko niin lainkaan ollut tarkoitus. Maailma kasvaa täyteen ihmisiä- liian täyteen. Ja luullakseni minä olen terveydenhoidon kehittäjien ohella vastuussa siitä yhtä paljon kuin kuka muu tahansa."

Penisilliinin kehittäjä tohtori Howard Florey:

Eli  mennään  suoraan  asiaan.  Mailmaa  uhkaa  nimittäin  melkoinen  ruokapula  lähivuosikymmeninä.  Esimakua  siitä  voidaan  saada  jo  tänä  vuonna  jos  pohjoisella  pallonpuoliskolla  koetaan  kuumuuden  vuoksi  kaikkien  aikojen  katovuosi.  Venäjän  hallitus  on  jo  maanantaina  istunut  hätäkokoukseen  tilanteen  vuoksi. Venäjällä  on  puskureissaan  rahaa  ostaa  viljaa  ja  koska  Eurooppa  on  sen  öljyn  ja  kaasun  varassa  niin  eipäs  Veli-Venäläisellä  mitään  hätää.

Tuleva  ruokapula  on  hyvin  vakava  asia  ja  sitä  ole  otettu  riittävän  vakavasti  huomioon.  Ruuantuotantoa  ei  voitane  lisätä  enää  merkittävästi  nykyisillä  viljelyaloilla  ja  merien  kalakantojen  tulisi  saada  elpyä.  Geenimanipuloitu  ruoka  saattaisi  olla  ratkaisu  asiaan,  mutta  uudet  viljelykasvit  ovat  arvaamattomia.  Paljon  puhutaan  myös  uudesta  ruokateknologiasta  ja  ruuan  tuottamisesta  kaupungeissa  mutta  nämä  menetelmät  ovat  hyvin  kalliita.

Eräs  kauhuskenaario  on  mehiläisten  ja  muiden  pölyttäjähyönteisten  kato.  Jos  niin  käynee  voi  maailman  ruuantuotanto  romahtaa  muutamassa  vuodessa  puoleen  ja  allekin  siitä.  Ötökät  ovat  hvyin  tarpeellisia  elämänmuotomme  kannalta, suorastaan  sen  ehto.  Pitkällä  tähtäimellä  myös  lannoittepula  on  tosiasia  ja  erityisesti  fosfori  käy  vähiin.

Ihmisen  voittokulku  nykyisen  interglasiaalin  eli  holoseenin  aikana  on  perustunut  siihen  että  se  on  pystynyt  tuottamaan  ruokaa  ylen  määrin  ja  pitämään  yllä  spesialisteja.  Samalla  väestömäärä  on  kasvanut  hallitsemattomasti.  Vaatimus  ruuantuotannon  tehostamisesta  on  ehkä  verrattavissa  siihen,  että  kehitellään  aina vain  uusia  ja  parempia  lääkkeitä,  mutta  varsinaista  sairauden  syytä  ei  kyetä  poistamaan.

Ihmiskunnalla  on  edessään  suuri  selviämistaistelu  ja  sen  pitäisi  myös  pitää  huolta  koko  elonkehän  hyvinvoinnista.  Tällä  hetkellä  ei  ole  näkyvissä  oikeanlaatuisia  havahtumisen  merkkejä  jotka  johtaisivat  pysyviin  ratkaisuihin.  Puhe  hiilijalanjäljistä  on  omaatuntoa  rauhoittava  sielunmessu,  ja  vihreä  teollisuus  on  sitä  mitä  se  on,  vain  kapitalismin  uusi  toivo  saada  voittoa  kun  maailma  rakennetaan  näennäisesti  kestävälle  pohjalle.  Emme  kuule  juuri  nykyään  vakavasti  otettavia  ääniä  jotka  vaatisivat  väestönkasvun  todellista  hillitsemistä,  ja  myös  selvästi  nykyistä  pienempää  ihmiskuntaa.

Tietysti  joku  sanoo  että  mitäs  tämä  meitä  suomalaisia  sitten  liikuttaa.  Kyllä  se  vain  liikuttaa.  Täällä  pidetään  yllä  populaatiota  joka  on  resursseihin  ja  nähden  arveluttavan  suuri.  Toisaalta  haetanneko  tuo.  Rakennetaan  vain  puoli  tusinaa  lisää  Olkiluoto  kolmosen  kokoisia  ytyvoimaloita  ja myydään  sähköä  Venäjälle  ja  Balttian  maihin. Kasvatetaan  sitten  ananasta,  papaijaa  ja  banskuja  sun  muita  etelän  hetelmiä  jättimäisisä  kasvihuoneissa  ja  eletään  herroiksi…